Minua askarruttaa tällainen asia: joku vuosi sitten minulla huomattiin sokerirasituksessa lievä heikentynyt sokerinsieto. Laihdutin, mutta monesta syystä paino ei pysynyt ja lihoin takaisin. Nyt pelkään, että onkohan se diabetes iskenyt... olen aivan kauhuissani. Aion taas laihduttaa, ja tällä kertaa pysyvästi.
Nyt en kuitenkaan tiedä, kävisinkö sokerirasituksessa että saataisi tietää onko diabetes jo iskenyt; ensinnäkin en "halua tietää" jos minulla on se, luulen että voi olla että sitten luhistun täysin enkä jaksa laihduttaa tms., vaan "annan periksi"; toiseksikin, minulla yleensäkin tehtiin tuo sokerirasitustesti sen takia että sain "heikotuskohtauksia" jos en ollut syönyt muutamaan tuntiin (joka alkoi siitä että söin laiharilla sokeria tyhjään vatsaan!!), ja nyt jos menen siihen sokerirasitukseen niin sehän on sama juttu: sokeria tyhjään vatsaan!!! Eli vetää mulle hirveän olon, ensinnäkin, ja toiseksikin sillä tavalla tämä heikotusjuttu ei ainakaan parane, että taas on tyhmä ja vetää sokeria tyhjään vatsaan...
Mitä ihmettä siis teen? Kun jos D todetaan, tuloshan on kumminkin että: laihduta. Laihduttaahan aion kumminkin. Diabeetikothan voivat elämäntapamuutoksilla elää jopa vuosia pelkällä ruokavaliolla, eikä tarvitse lääkkeitä... niin mitä väliä sillä on, onko se virallisesti todettu tai ei, kun kumminkin aion olla ruokavaliolla?!?
Toisaalta haluaisin tietää (jos minulla EI ole vielä diabetesta!), ettei tarvitsisi pelätä joka päivä ja ajatella "mitä jos".... ja toisaalta taas, jos minulla jo on se, niin en ehkä halua tietää, koska se olisi liian suuri shokki enkä jaksaisi sitä.
Neuvoja!!
Nyt en kuitenkaan tiedä, kävisinkö sokerirasituksessa että saataisi tietää onko diabetes jo iskenyt; ensinnäkin en "halua tietää" jos minulla on se, luulen että voi olla että sitten luhistun täysin enkä jaksa laihduttaa tms., vaan "annan periksi"; toiseksikin, minulla yleensäkin tehtiin tuo sokerirasitustesti sen takia että sain "heikotuskohtauksia" jos en ollut syönyt muutamaan tuntiin (joka alkoi siitä että söin laiharilla sokeria tyhjään vatsaan!!), ja nyt jos menen siihen sokerirasitukseen niin sehän on sama juttu: sokeria tyhjään vatsaan!!! Eli vetää mulle hirveän olon, ensinnäkin, ja toiseksikin sillä tavalla tämä heikotusjuttu ei ainakaan parane, että taas on tyhmä ja vetää sokeria tyhjään vatsaan...
Mitä ihmettä siis teen? Kun jos D todetaan, tuloshan on kumminkin että: laihduta. Laihduttaahan aion kumminkin. Diabeetikothan voivat elämäntapamuutoksilla elää jopa vuosia pelkällä ruokavaliolla, eikä tarvitse lääkkeitä... niin mitä väliä sillä on, onko se virallisesti todettu tai ei, kun kumminkin aion olla ruokavaliolla?!?
Toisaalta haluaisin tietää (jos minulla EI ole vielä diabetesta!), ettei tarvitsisi pelätä joka päivä ja ajatella "mitä jos".... ja toisaalta taas, jos minulla jo on se, niin en ehkä halua tietää, koska se olisi liian suuri shokki enkä jaksaisi sitä.
Neuvoja!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ai niin vielä: kun nyt olen taas vähän laihduttanut ja liikkunut, niin jos sokeriarvot ovat laskeneet sen ansiosta "normaalitasolle", niin voiko sitä diabetesta edes todeta? Siis diabeteksessahan arvot voi saada liikunnalla ja ruokavaliolla laskemaan "normaaliksi", vaikka diabetes itsessään ei häviä minnekään vaan sitten pahenee kait pikkuhiljaa... niin miten nyt, voidaanko olemassa oleva diabetes ollenkaan todeta jos sokerit olisivatkin elämäntapamuutoksen takia hetkellisesti ok?!?! Näkyykö se silti jotenkin siinä rasituskokeessa vai...?
Voit hankkia itselle verensokerimittarin ja seurata aamuisin paastoverensokeriasi. Jos se alkaa olla yli
6,5 niin sitten on varmaan syytä neuvotella asioista TK:n kanssa (koska jossain vaiheessa niitä lääkkeitäkin sitten voi tarvita.)
Epätietoisuudessa ei kannata kyllä olla, koska se se vasta rasittavaa on.Kyllä nuo paastosokerit kertoo sinulle, onko diabeteksen vaara todellinen ja missä mennään.
Kuvauksesi vastaa oikeastaan näitä hypotuntemuksia, joita täällä on jonkinverran käsitelty. Eli, että se oma insuliinintuotanto saa aikaan huonon olon tietyn ajan jälkeen, kun on
nautittu nopeita hiilareita.
Valitettavasti se voi ennustaa alkavaa 2D:tä, joten seurata kannattaa. Diabeteksen kanssa pärjää
kyllä, nuo muut sairaudet ne vasta vaarallisia on
(munuaiset, sydän, jne).
yst.terv D1-tapaus
Minulla on verensokerimittari, minun piti silloin mittailla kun oli nuo heikotustutkimukset. Ongelma vain on, että se kotimittari näyttää aina vähemmän kuin "oikea" verikoe... eli vaikka tulos olisi normaali kotona, se voi silti olla koholla oikeasti...
Toinen ongelma on se, että paastosokerini on aina ollut normaali, eli sen heikentyneen sokerinsiedonkin näki vasta rasituskokeessa (kahden tunnin arvo oli hivenen koholla). Eli paastosokeri ei kerro mitään... sepä se, jos se olisi paastis joka olisi koholla, juttu olisi helppo todeta. Nyt on pakko mennä rasitukseen jos haluaa tietää. Prkl.
myös, jos se diabetes tulee päälle. Se on ensisijainen kontrolli, rasituskoe vasta toinen.
Niissä mittareissa voi olla jonkinverran heittoa, mutta ne on lähinnä korkeissa arvoissa (yli kymmenen). Vaikuttais, että sulla on vain vähän
heikentynyt sokerinsietokyky. Meikäläinen tempasee
12 lukemat mittariin ihan helposti.
Ja kun sulla on se mittari (ja liuskat ei ole vanhentuneita?), niin kyllä se rasituskoekin onnistuu kotona.
Ei muuta kun laihduttamaan ja välillä kokeiluluontoisesti otat niitä paastoarvoja.
käydä lääkärissä sen diabetes-epäilyn vuoksi. Sillä jos se sinulla on ja mitä pitämmälle sen "toteamista" venytät sitä enemmän elimistösi siitä kärsii. Diabetes ei oo mikään kamala peikko. Sen ksnssa oon itse elänyt jo 22v ja olen nyt vasta 33v ja nautin täysin siemauksin elämästä!! Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet!