Mulle ei ole ongelma olla polttamatta mutta en tiedä haluanko olla polttamatta.
Tosiasia jonka
tajusin
5650
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tee niin kuin itsestäsi tuntuu
Asioista pidetään,tai niistä ei pidetä.Ongelmaa ei ole,ellei itse jotain sellaiseksi koe.
Tupakka lähtökohtaisesti ei ole positiivisesti tai negatiivisesti latautunut käsite.Se vain on nautintoaine.Ajan henki ja vallitseva henkinen ilmapiiri siitä tekee peikon,josta mukamas AINA tulisi pyrkiä poispäin.
Ne (arvot) on saanut jopa sinut dilemman eteen,jossa pohdit suhdettasi "olemiseen polttamatta",ikäänkuin se olisi tavoiteltava saavutus.Jos kuitenkin tunnet,että et halua edes olla polttamatta,niin eikö tässä ole joku paradoksi?
Parodoksipa hyvinkin.En ikäänkuin ole saanut ajatusta jossain syvällä itsessäni siitä ,että onko se oikein vai väärin kun tosiaan se ei ole lähtökohtaisesti positiivinen tai negatiivinen käsite.
En osaa muuta kuin kiittää tästä tyhjentävästä vastauksesta josta oli asiaan apua joka minun olisi tietenkin itsekin pitänyt tajuta mutta en vain saanut ajatusta ulos.
Niin.Minun mielestäni ketään ei ole syytä kannustaa polttamaan,tai olemaan polttamatta.
Se,että joku auktoriteetti tietää(luulee tietävänsä) jonkun (esim.tupakoinnin) fyysiset seuraukset jotka lankeavat tupakoijan kohdalle,ei tarkoita,että hän tietäisi kyseisen yksilön suhdetta tupakointiin,tai sitä,millaisena hän sen kokee.
Asioista vain pidetään tai ei.Ei ole mitään syytä tehdä asiaa,joka ei anna mitään ja on mahdollisesti jopa tilastollisesti haitallista.
Mutta ei myöskään ole syytä olla tekemättä mitään mistä pitää.
Minulla ainakin valinnat lähtevät omasta nupista.En heitä omia tunteitani julkisen "äänestyksen" valittaviksi.Tiedän,että pidän jostain,vaikka lukion psykologian kirja kuinka väittää sen "pitämisen" johtuvan siitä ja siitä.
Suomessa lienee monia sukupolvia,jotka ovat kasvaneet siihen luuloon,että maitoa pitää juoda,perunaa syödä eikä tupakasta oikeasti voi pitää,eikä sitä polta kuin pahat pojat.
Hyvää jatkoa.Kuuntele itseäsi.
Nyt minä kuulen laadukkaan voimakkaasti humaloidun tsekkisläisen pilsnerin kutsun jääkaapista.
...ennen kuin tajusin/myönsin, että olen riippuvainen. Tuolla selityksellä olen myös useat lakot lopettanut. Ensin ikään kuin parin päivän tai kuukauden ajan todistan itselleni, että "joo onnistuu savuttomuus" eli kyse ei ole riippuuvuudesta vaan halusta. Ja joka kerta lyön päätä seinään. Tällä kertaa en aio huijata itseäni tuolla lauseella.