Tornitalo liukuvaluna.

Kaavamääräyksissä on monen kunnan kohdalla mahdollisuus kasvattaa kerrosten lukumäärää huomattavastikin normaalista 2:sta - 3:sta poiketen.
Tölppylän kylässä Talaskankaalla on rakennettu 5-kerroksinen pientalo muistaakseni juuri 1000:n neliön tontille. Maasta harjaan talolla on korkeutta 14,5 metriä. Talon taakse jäänyt pohjoispuolen naapuri ei saanut rakennushanketta torpattua, monista valituksista ja oikeuskäsittelyistä huolimatta. Suurimmiksi haittatekijöiksi naapuri oli valituskirjelmissään maininnut oman tonttinsa pimentoon jäämisen ja rakennelman sopimattomuuden ympäristöön. Tölppylän kylätoimikunta oli miltei yksimielisesti valittajan kannalla, mutta Talaskankaan kunnanvaltuusto jätti asian pöydälle, josta se kiikutettiin valtakunnanoikeuteen.

Oikeusoppineet olivat lähes yksimielisiä: naapurin valitukset olivat pääosin aiheettomia ja tuulesta temmattuja, koska kunnan kaavamääräyksissä on selkeästi ilmaistu rakennuksen korkeuden määräytyminen suhteessa tontilla olemassa olevaan puustoon. Kun tontilla on huomattavan korkeita ja iäkkäitä koivuja, kuusia tahi vaahterapuita, joista yksikin on mahdollista jättää koskemattomaksi rakennusprojektin aikana, ja sen jälkeen vielä ainakin kymmeneksi vuodeksi, lukuunottamatta mahdollisia luonnonvoimia, jotka sen tai ne voisivat kaataa, on mahdollista rakentaa tontille rakennus suhdelukuun 1:3.
Pohjoisnaapurin epäonneksi etelänaapurin pohjoisrajan itäkulmassa seisoi liki 50 metrinen ikikuusi, joka loi edellytykset kaavamääräysten täyttymiselle. Oikeusoppineiden perusteluina naapurin turhanpäiväisen elämöinnin tuomitsemiseen oli tämä samainen kuusi, joka heidän mukaansa oli heittänyt pitkän varjonsa valittajan tontille vuosikymmenten ajan, eikä näin ollen rakennus, jonka korkeus vastaisi ainoastaan kolmasosaa puun vastaavasta, voisi tuottaa varjostuspolitiikkaan juurikaan enempää lisäarvoa.
Tämä tapaus oli suuri kohu-uutinen Tölppylän Sanomissa pari vuotta sitten, kun päätös oli saanut lainvoiman. Valittajanaapuri on sittemmin ostanut tontin muualta ja siirtänyt varjoon jääneen 1700-luvulla rakennetun kartanonsa uudelle tontilleen pohjoisen kitukasvuisiin maisemiin.

mitään lupia tarvita jos liukuvaluna tekee yli viisikerroksisen talon tontilleen. Kaatumissuunta pitää valita niin ettei naapuri jää alle, jos on häjy naapuri liekö siitäkään haittaa. Töihin vaan ja heti.

Arkkitehti ei tee lujuuslaskelmia. Talojen romahduksista ja lujuuslaskelmista vastaa rakennesuunnittelija, jollei kyse ole sitten itse rakentajan tekemästä virheestä.

Sallittu korkeus riippuu useista seikoista:

- Kaavamääräykset, kaavassa lukee roomalaisella numerolla sallittu kerrosluku, jota ei saa ylittää

- Palomääräysten täyttyminen, poistuminen palon sattuessa ja palo-osastointi on huomioitava.

- Saavutettavuus, rakennuksen on täytettävä lukuisa joukko invamääräyksiä.

- Rakenteellinen kestävyys, lujuuslaskelmat tekee rakennesuunnittelija

- Rakennusvalvonnan ohjeet, paikkakunta ja aluekohtaisesti luvat myöntää paikallinen rakennusvalvontaviranomainen.

Lähes jokainen kaupunki haluaa alueelleen tornitalon maamerkiksi. Nyt vaan reippaasti lähettelemään kyselyjä niihin kauppunkeihin, joista puuttuu tornitalo. Todennäköisesti saat tontin ilmaiseksi, kun lupaat rakentaa oikein komean talon.

112 kerroksinen, omaan käyttöön tehty tornitaloni sijaitsee pohjoisnorjassa Ukurtunturin huipulla ja nousee 300 metrin korkeuteen. Ei taida suomessa onistua vai?

Nilsässä eräs rakennusinsinööri osti kaupungin entisen vesitornin. Rakensi siihen "vesisäiliöön" oman kodin. Satoja neliöitä. Ikkunoita on joka ilmansuuntaan. Hänellä on lapsiperhe. Varmaan sauna on huipussa.

Rakennuksessa ei ole hissiä. Sisälle kävellään portaita. Ovipuhelin toimii.
Ulkoseinässä on kiipeilyseinä, (ehkä kaupallinen).

Paikka on aivan Nilsiän keskustassa. Kyllä sitä voi katsella ulkopuolelta. Ja sen varmasti näkee.
Saattaa olla, että sinne sisälle vielä järjestetään kiertokulkuja. Voin kyllä tarkistaa asian.

Nilsiä on pieni Pohjois-Savolainen hiihtokeskuskaupunki.
Kysy lisää: [email protected]