Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Missä olet Gila?

    Sulla on niin järkeviä ajatuksia, että auta mua. Käy kattomassa mun viimenen viesti otsikosta "Rakastuin mä heteroon". Mä loukkaannuin niin siitä sen viestistä, että välttelin sitä seuraavan päivän. Yllätys yllätys, se änki väkisin mun luo ja tuli lohduttamaan, ku elämä potki mua päähän. Ensin ite veti mua turpaan ja sitte tuli puhaltamaan, niin sanotusti. Tänään se ei taas puhunu mitään mulle. Mä en enää tiedä mistään mitään. Toisaalta toivoa on niin kauan ku elämääkin, mutta onko tää turhaa kuitenkin? Pitääkö mun toimia vastoin tapojani ja luovuttaa?
    3700
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    jo aa-aa tuutilullaa.
    Mutta kyllä se sieltä heräilee,älä huoli.
    Muutkin samankaltaisessa tilanteessa kituvat ovat saaneet lohdutusta,vinkkejä ja neuvon tynkää siinä sivussa keskusteluanne.
    Tiiäkkö että olisin sinuna varmaan jo luovuttanut...ei ollu siis neuvo!
    Tuntuu vaan niin hankalalta,toivottomalta sinun tilanteesi:(

    Nyt sä varmaan luulit että Gila vastas kun huomasit että vastattu on.Anteeksi,että tuotin pettymyksen...Pidä lippu korkeella tangossa,äläkä vaivu synkkyyteen!

    Äänestä

    • Olen itsekin ollu jo luovuttamassa, mut aina se antaa uutta toivoa enkä olekaan enää varma. Tunteitaan on niin vaikea hallita saati tappaa.

      Äänestä

    • Trouble kirjoitti:

      Olen itsekin ollu jo luovuttamassa, mut aina se antaa uutta toivoa enkä olekaan enää varma. Tunteitaan on niin vaikea hallita saati tappaa.

      Toivottavasti en ole ajatuksillani tehnyt sinua entistä epävarmemmaksi. Se ei ole ollut tarkoitus.

      Olen kyllä imarreltu siitä, miten suhtaudut vastauksiini :)

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Trouble kirjoitti:

    Sulla on niin järkeviä ajatuksia, että auta mua. Käy kattomassa mun viimenen viesti otsikosta "Rakastuin mä heteroon". Mä loukkaannuin niin siitä sen viestistä, että välttelin sitä seuraavan päivän. Yllätys yllätys, se änki väkisin mun luo ja tuli lohduttamaan, ku elämä potki mua päähän. Ensin ite veti mua turpaan ja sitte tuli puhaltamaan, niin sanotusti. Tänään se ei taas puhunu mitään mulle. Mä en enää tiedä mistään mitään. Toisaalta toivoa on niin kauan ku elämääkin, mutta onko tää turhaa kuitenkin? Pitääkö mun toimia vastoin tapojani ja luovuttaa?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu