Tyttöystävälle tehtiin abortti tammikuussa ja sen jälkeen odotettiin kuukautisia... kun niitä ei kuulunut muutamaan kuukauteen tyttöystäväni meni uudestaa lääkäriin ja siellä todettiin, että on raskaana 4:nellä kuulla.... Eli hedelmöityksen olisi silloin pitänyt tapahtua jo joulukuussa. Miten voi olla mahdollista, että toimenpide on epäonnistunut? Millanen ihminen sieltä sitten tulee ku sieltä on osa "limoista"imetty pois....
VOIKO KAAVINTA EPÄONNISTUA??????
abc
123579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hei,
Tiedän ihan samanlaisen tapauksen. Tälle kyseiselle tytölle oli myös tehty keskeytys, mutta muutaman kuukauden kuluttua huomattiin myös että hän on edelleen raskaana ja paljon pidemmällä kuin mitä olisi voinut olla, jos olisi keskeytyksen jälkeen uudestaan hedelmöittynyt. Eli myös tässä tapauksessa keskeytys oli epäonnistunu. Tällä hetkellä tämä tyttö on täysin terveen tytön äiti. Tähän tapaukseen lääkärit eivät tietääkseni löytäneet syytä, tai eivät ainakaan myöntäneet. Jotenkin itse kun miettii, niin järkevin syy tähän kai voisi olla, että tämä tyttö olisi odottanut kaksosia ja enhkä myös ystäväsi?
Onko ystäväsi lääkärit ottaneet miten kantaa tähän asiaan?
Oikein hyvää jatkoa sinulle ja ystävällesi, asiat varmasti järjestyvät.
Anteeksi, en lukenut tarpeeksi tarkasti sinun kirjoitustasi. Puhuitkin tyttöystävästäsi, joten ilmeisesti olet tämän pienen ihmeen isä? Käsitin jotenkin sinut naiseksi, joka puhui ystävästä.
Niin kuin minun jälkeeni kirjoittanut, haluaisin myös kuulla teidän tuntemuksia ja tosiaan siitä, mitä lääkärit ovat sanoneet tästä ko.tapauksesta.
Oikein paljon voimia teille!
en ole ikinä kuullut moisesta mutta tuossahan tuo toinen vastaaja jo kertoi samanlaisesta tapauksesta. jotenkin tuntuu tosi oudolta kun kaavinnassa tyhjennetään koko kohtu että miten istukka, sikiö ja lapsivesipussi ovat voineet siellä säilyä. mutta jos kerran näin on niin en usko että lapsessa on mitään vikaa. olisihan se tullut sieltä itsekseen ulos jos olisi vahingoittunut. lapsihan on suojassa siinä sikiökalvopussin sisällä että kyllä se on täytynyt kokonaan säästyä tai muuten ei voisi olla raskaus jatkunut.
teillä on joku todella sisukas pieni siellä tulossa :) kertoisitko miten suhtauduitte tähän tietoon, mikä viikko on siis nyt menossa? vauva varmaan arvioitiin ultralla vastaamaan joitain viikkoa, sanoit neljäs kuukausi mutta jos joulukuussa jo tullut raskaaksi niin syyskuussahan se jo syntyy :)
paljon voimia teille molemmille ja toivon että otatte tämän erityislahjana, lapsi joka noin kovasti haluaa maailmaan että säästyy kaavinnassa on mielestäni ihme. itselleni on kaavinta tehty enkä todella voisi kuvitella että siitä olisi kukaan jäänyt jäljelle :(
olisi kiva kuulla vielä jotain sinusta ja ystävästäsi ja raskaudesta!
Joo olen poikaystävä, ja en tiedä miksi luulette mua naiseksi, mutta odottelemme tässä epikriisiä ja selvitämme muutenkin miten abortti ei ole onnistunut...
Tällä hetkellä olen todella masentunut siitä, että toimenpide ei ole onnistunut, ja aiomme vaatia korvauksia leikkauksesta aiheutuvista kuluista(joka siis epäonnistui).
Abortti ei todellakaan olisi ratkaisu, jos olisimme about 5vuotta vanhempia ja opiskelut ja armeija ym. olisi takana
olen tosi pahoillani puolestanne kun toimenpide ei onnistunut.
oletteko siis edelleen keskeyttämässä raskautta, lapsihan on jo niin iso ja kehittynyt että jää eloon jos nyt syntyy. tiedän miten kauhealta voi tuntua lapsen saaminen tilanteeseen johon sitä ei yhtään odota. antakaa kuitenkin lapselle elämä, tuossa vaiheessa ei kai enää raskautta edes voi keskeyttää.. kai tyttöystäväsi maha on jo kavanu tja hän tuntee vauvan potkut ja muutkin liikkeet.
olette todella vaikeassa tilanteessa ja on tottakai väärin että tuo abortti epäonnistui... sehän ei kuitenkaan tuon lapsen syy. haluaako tyttöystäväsi pitää lapsen vai oletteko miettineet lapsen antamista pois sen synnyttyä... olen käsittänyt että suomen laki kieltää abortoinnin tuossa vaiheessa, vain äidin hengen ollessa vakavasti vaarassa voidaan noin pitkällä oleva raskaus keskeyttää.
mitä lääkärit ovat sanoneet teille?
voimia teille tuhat kiloa ja koittakaa ajatella että kaikki järjestyy kyllä varmasti, ette voi tällä hetkellä edes arvat amiten paljon iloa ja onnea ja rakkautta se pieni teille syntyessään tuo. vaikutat fiksulta nuorelta mieheltä kun ajattelet asiaa ja täälläkin pohdit, selvästi kannat huolta tilanteesta ja koska osoitat tuollaista kykyä jo nyt niin sinusta on varmasti isäksi. armeija ja opiskelut onnistuvat lapsenkin kanssa. ja niitä voi siirtää vaikkapa vuodella.
Hankala tilanne teillä, ymmärrän, että masentaa.
En tiedä miten keskeytykseen suhtaudutaan raskauden ollessa noin pitkällä. muutoin kuin siis äidin hengen ollessa uhattuna. Jos keskeytys suljetaan pois, niin vaihtoehtoja teillä on kolme:
1) pitää lapsi ja lähteä suunnittelemaan elämää siitä lähtökohdasta
2) antaa lapsi adoptioon
3) antaa lapsi sijaisperheeseen
Kaikista vaihtoehdoista löytyy netistä lisää tietoa.
Sijaisperhe ei ole koskaan vaihtoehto? Se on maanpäällinen helvetti äidille, joka on synnyttänyt lapsen ja ehtinyt häneen jo kiintyä.
Hyvää sijaisperhettä ei olekaan. Ne esittävät hyväntekijää niin kauan, kun sijoitus on alussa, mutta todellisuudessa sijoitukset ovat bisnestä, ei rakkautta lapseen, jota jokainen ÄITI kuitenkin lapselleen haluaa.
Tiedän monia sijaisperheitä, jotka ovat erinomaisia!!
kyllä me se lapsi pidetään koska tyttöystävä ei halua adoptiota ja onneksi meillä on iso tukiverkosto ympärillä niin ei olla ihan kahdestaan tän asian kanssa.
vauvahan potkii jo mahassa...
vaikeetahan tää on kun lapsi ei oo toivottu mutta eiköhän asiat järjesty aikanaan.
kuitenkin kun kaavinta tehtiin ja se epäonnistui niin pääasia että se lapsi olisi terve heppu..
hei! kiva kun tulit vielä kertomaan teidän päätöksestä! uskon että kaikki menee hyvin ja pyytäkää reilusti vaan apua lapsenhoitoon sitten kun vauva on syntynyt ja muutenkin. teillehän ei jää tässä kovin kauaa valmistautua vauvan syntymään. lupaan että kun alkujärkytys ja muu elämän suunnitteleminen uudelleen on ohi olette onnellisia tuosta pienestä sitkeästä lapsestanne joka halusi teidän omaksenne.
paljon voimia ja muistakaa että elämässä tapahtuu yllätyksiä joihin ei voi varautua vaikka parhaansa tekisi. olette vielä myöhemmin ikionnellisia tuosta lapsesta!
mahtavaa, vauva senkun porskuttaa! Pidä Huolta!
Tiedän kyllä, että näitä neuvoja nyt varmasti satelee joka suunnalta - on neuvoa siihen mitä pitäis tehä, miten asiat pitäis järjestää, miten kaikkeen pitäis suhtautua.. koita kuitenkin kestää vielä yksi neuvo, joka pitää sisällään taas kerran yhden naisellisen vision tähän ongelmaan.
Ymmärrän toki, että abortti oli varmasti paljon mietitty ja sen perusteella molempien toivoma ratkaisu ei-toivottuun raskauteen. Kuitenkin huomasin kirjoituksistasi, että korostit niin paljon sanaa EI-toivottu, että se pisti minun silmääni. En tietysti halua kuulostaa nenäkkäältä, sillä tämä asiahan ei luonnollisesti kuulu minulle tippaakaan, mutta tee silti itsellesi, tyttöystävällesi ja lapsellesi palvelus, äläkä koskaan anna lapsen ymmärtää, että hän oli ei-toivottu.
Niin niin, kuulostan tietysti nyt ehkä niiltä maan mainioilta ihmisiltä, jotka ovat kertakaikkisia pyhimyksiä, ja joilla riittää sanottavaa, vaikka kukaan ei jaksaisi kuunnella. [: usko tai älä, olen kuitenkin miettinyt asiaa nyt ihan itsesikin kannalta. On varmasti hankalaa sulkea näin painava asia mielestään, unohtaa suurin osa nuoruuden unelmista, joita ennenaikainen perheenlisäys vei mukanaan.. on kuitenkin helpompi suhtautua asiaan, jonka yhteyteen ei ajattele ainoastaan negatiivisia juttuja [:
lisäksi, voin kuvitella miten rankkaa lapsen äidillä on, jos lapsen isä antaa hyvin selkeästi jatkuvasti ymmärtää, että lapsi, jota hän itsekkään ei suuremmin suunnitellut, on kaikkea muuta, kuin mitä hän haluaa seuraavat 20 vuotta elämässään katsella. ei ole helppo kantaa sellaista asiaa kohdussaan, jos tuntee olevansa yksin sen kanssa /:
ja tottakai, lasta täytyy myös ajatella.. mutta kertomatta varmaan tiedätkin, miten kuka tahansa ihminen suhtautuu siihen, jos tajuaa olevansa vahinko.. luultavasti myöhemmin hyvin, nauraakin sille.. mutta jossain vaiheessa se voi olla myös rankkaa, erityisesti jos hänen annetaan koskaan ymmärtää se erityisen selkeästi.
voimia kuitenkin koitokseen, hyvin sinä selviät!