Imetys palsta tuntuu tökkivän, niin tulin tänne.
Ekaa imetin 4kk (imetystä ei "kannustettu" edes neuvolassa ja muutenkin ensimmäisen kohdalla ei itse ollut mikään varma äiti...), toisen kohdalla imetän edelleen (ikää9kk) ja olen huomannut että eipä sitä edelleenkään ole "kannustettu", mistähän johtunee?
Puolen vuoden kieppeillä tuntui että nyt maito "loppuu" ja hetkellisesti mietin korvikkeen antamista, vauva kuitenkin tasoitti itse tuotannon imemällä öisin, joten nyt tuntuu että maitoa tulee varmasti riittävästi.
Kun vielä itsekin on varma ja ei sen kummemmin ajattele asiaa, niin luonto hoitaa puolestaan (ei stressaantuneena maito heru).
Erona vauvoissa olen laittanut merkille että kauemmin imetetty on saanut läheisyyttä luonnollisestikin enemmän, joten hän on ollut ns.helppo vauva (tietenkin luonne-erotkin voi vaikuttaa, ei ensimmäinenkään nyt mikään ns. vaikea vauva ollut).
Toivottavasti nyt ei ala mitkään riidat puolesta ja vastaan, kyselen vain mielenkiinnosta muiden kokemuksista?
Ekaa imetin 4kk (imetystä ei "kannustettu" edes neuvolassa ja muutenkin ensimmäisen kohdalla ei itse ollut mikään varma äiti...), toisen kohdalla imetän edelleen (ikää9kk) ja olen huomannut että eipä sitä edelleenkään ole "kannustettu", mistähän johtunee?
Puolen vuoden kieppeillä tuntui että nyt maito "loppuu" ja hetkellisesti mietin korvikkeen antamista, vauva kuitenkin tasoitti itse tuotannon imemällä öisin, joten nyt tuntuu että maitoa tulee varmasti riittävästi.
Kun vielä itsekin on varma ja ei sen kummemmin ajattele asiaa, niin luonto hoitaa puolestaan (ei stressaantuneena maito heru).
Erona vauvoissa olen laittanut merkille että kauemmin imetetty on saanut läheisyyttä luonnollisestikin enemmän, joten hän on ollut ns.helppo vauva (tietenkin luonne-erotkin voi vaikuttaa, ei ensimmäinenkään nyt mikään ns. vaikea vauva ollut).
Toivottavasti nyt ei ala mitkään riidat puolesta ja vastaan, kyselen vain mielenkiinnosta muiden kokemuksista?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ekan kanssa imetys ei onnistunut. Lapsi oli vauvana ja on edelleen ERITTÄIN kuumaverinen ja temperamenttinen. Se olikin yksi syy miksi imetys ei onnistunut, koska minulta olisi vaadittu tuoreena äitinä sellaista itseluottamusta ja itsevarmuutta mitä harvemmin esikoisen kanssa on. Halusin antaa vauvalle hyvän olon nopeasti, ja turvauduin korvikkeeseen.
Toisen kanssa imetys onnistui hienosti, imetin 4 kk. Tyttö luonteeltaan huomattavasti rauhallisempi ja vähemmän vaativa. Tosin olen itsekin jo hippusen kokeneempi. Olen iloinen että imetys onnistui toisella kerralla!
Mitä tukemiseen tulee, niin ekan kanssa "tuki" oli sitä että "kannustettiin" yrittämään ja yrittämään. Minua ahdisti, koska koin imetysyritykset todella vaikeiksi tilanteiksi. Ja joka puolella sanottiin vaan että jaksa yrittää jaksa yrittää... Mitään konkreettisia neuvoja en saanut, vaikka yritin kuvailla imetyshetkien ongelmia neuvolassa. Yksi neuvolatäti pyysi näyttämään miten imetän. Otin vauvan ja rintakumin, vauva imi 3 minuuttia heikosti, mutta imi kuitenkin, ekaa kertaa. Täti totesi että hienostihan tuo käy. Se oli eka ja vika kerta kun vauva imi 3 minuuttia. Kun täti oli todennut parissa minutissa, että hyvin menee, oli ongelma hänen mielestään selvitetty. Itse en jaksanut yrittää enää, vaan lypsin ja annoin pullosta 2 kuukautta. Sitten voimat loppuivat muutenkin vaativan vauvan kanssa ja siirryin korvikkeisiin.
Kivaa että tulit tälle palstalle keskustelemaan imetyksestä. Itse en halua mennä imetyspalstalle keskustelemaan näistä asioista, sattuneista syistä. Odotan innolla kerrankin asiallista keskustelua imetyskokemuksista!!
jota en kyllä välittäisi toitottaa, mutta sanonpa nyt tässä yhteydessä.
Minut raiskattiin 14-vuotiaana ja ukko puri melkein nännin irti.
Kun odotin esikoista, sanoin, etten halua imettää. Sairaalassa lapsi tökättiin rinnalle ja sanottiin, että tietenkin maito tulee ja imetät, kun se on vauvan ruokaa. Ei annettu korviketta, tökättiin vaan tissille. Imetin ja itkin ja inhosin joka hetkeä.
Toisen sain vasta seitsämän vuotta myöhemmin (miksiköhän?) ja silloin olin viisaampi. Sanoin heti "MINÄ EN IMETÄ" enkä päästänyt ketään ylimielisiä ihmisiä kävelemään ylitseni. Neuvolassa sanoin, että maito loppui, kun en viitsinyt sanoa, etten halua imettää..pelkäsin niitä kannustavia puheenvuoroja.
Hyvät muksut silti sain.