Olen asunut yhdessä avomieheni kanssa n. 2 vuotta. Minulla on 2 poikaa ja miehelläni 1 poika, joka asuu meillä joka toinen viikonloppu. Asiat kotona alkaneet pikkuhiljaa sujua. MUTTA...Mieheni äiti ja isä eivät oikein hyväksy uusioperhettämme. Kutsu suvun yhteisiin juhliin koskee vain minua miestäni ja hänen poikaansa (heidän biologista lastenlastaan). Oikein erikseen mainitaan että kutsu ei koske minun lapsiani (onneks murrosikäisiä, tuskin haluaisivatkaan olla kuivissa juhlissa). Olen katsonut tätä nyt aikanani ja nyt riittää... Juhlikoot ilman minua ja lapsiani. Ylireagoinko jotenkin?
Eriarvoiset lapset
marikki
51102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos he sinutkin sinne kutsuvat, niin samaan pakettiin kuuluvat kyllä poikasikin. Aika röyhkeää isovanhemmilta.
Jospa he jotenkin pelkäävät että heillä olisi sitten jotain isovanhempien vlevollisuuksia tapaamisten seurauksena tjtn?
Mutta oli miten oli niin tuo ei ole oikein minusta, eikä sinun tuollaista tarvitse sietää. Mitä miehesi sitten sanoo asiasta? Luulisi että häntäkin häiritsee tuollainen käytös? Hän voisi kyllä mainita asiasta vanhemmilleen!
Eli EI, et ole ylireagoinut asiaan!
Avomieheni oli jotain äidillensä sanonut, mutta kertoi ymmärtävänsä vanhempiaan "johonkinhan se raja on vedettävä kun juhliin kutsutaan vieraita". No raja on tässä tapauksessa keskellä perhettä. Mieheni menee ilmeisesti juhliin oman lapsensa kanssa. Minulle tämä järjestely sopii mutta toivottavasti hän ymmärtää asian yhtä hyvin kun minun suvullani on juhlia...Vierailemme sitten kumpikin omien sukujemme luona erikseen.
Niin se vielä että kyllä minun pojat kelpasivat edellisten juhlien ajaksi vahtimaan heidän koiria ja muutenkin avustamaan erinäisissä töissä.
Hei,
olen samaa meiltä, että et ylireagoi. Kutsuvatko kuitenkin sinut? Minusta avomiehesi vanhemmat eivät käyttäydy kovinkaan fiksusti. Mitä jos miehesikin sanoisi, etten tule?
Ylipäätään en ymmärrä edes sitä, jos erotilanteessa ex-vaimon tai -miehen suvun kanssa pannaan välit totaalisesti poikki. Serkukset eivät ehkä koskaan tapaa tai isovanhemmat jäävät paitsioon. Itse tulen anoppini ja appiukkoni (ex) kanssa hyvin juttuun, eikä tule mieleenkään, ettemme olisi tekemisissä. Vaikka miehen kanssa erottiin, en ole koko hänen suvusta eronnut. Juuri appiukko soitteli ja kyseli, milloin olemme lomareissulla. Aikoo järjestää kesällä jotkut juhlat, jonne myös minut ja lapset kutsutaan.
Saas nähdä, miten kaikki muuttuu, kun jonain päivän uusi kumppani (jos on).
Tsemiä!
... itsellänikin oli vaikeuksia hyväksyä tyttäreni miehen lapsia. Tapauksessani kyse oli lähinnä lasten ylimielisestä käytöksestä. Ymmärrän kyllä erittäin hyvin "appivanhempiasi". Murrosikäiset lapset voivat olla vielä hankalampia hyväksyä, kuin pienemmät. Paljon riippuu henkilökemioista nämä jutut. Mutta et varmaankaan ylireagoi tilanteeseen. Mutta pakollakaan et varmaankaan saa "appivanhempiasi" hyväksymään lapsiasi tai uusperhemuotoanne. Vaikea tilanne...
no näköjään niilla mummolla ja papalla on niitä ongelmia, ens kerralla ota lapsesi myös mukaan jos jos ei mummoi ja pappoi kiinnosta niin lähe lastesi kanssa pois! hirveitä yli mielisiä bimboja. ( anteeksi jos loukkasin) mutta se tuntuu todella pahalle!