Lääkkeistä ja rikoksista

Useat psyykelääkkeet antavat käyttäjälleen täydellisen välinpitämättömyyden tunteen. Monet mielialalääkkeet estävät normaalin pahan olon muodostumisen ja saattavat vaikuttaa esim. ihmisen omantunnon kemiallisen puolen toimintaan.

Etenkin alkoholin kanssa psyykenappeja napsiva on konkreettinen riskitekijä toisille ihmisille. Usein syytetään ihmisen "hulluutta" johon syödään lääkkeitä - mutta eikö asia voi olla niinpäin että hulluuteen napsitut lääkkeet alentavat kynnystä väkivaltaan koska ne blokkaavat aivoista "sosiaalisia suojajärjestelmiä".

Miettikää asiaa aivokemian kannalta. Tällä palstalla varmaan on niitä jotka napsii esim. neuroleptideitä, mitäs mieltä olette - tuntuuko "turralta" myös väkivallan suhteen?

Itse muistan kuinka neuroleptidilääkityksen aikana minulla ei ollut minkäänlaisia tunteita. Jos olisin kokenut että minun tulisi tappaa joku en olisi tuntenut pahaa oloa asian takia, samoin itsemurha oli täysin mahdollisuuksien rajoissa. Nykyisin lääkkeittä ja tunteiden pelatessa normaalisti em. asiat tuntuu vihoviimeiseltä vaihtoehdolta.

Onko missään tilastoja suomalaisten väkivaltarikollisten psyykelääkityksestä ja siitä oltiinko teon hetkellä humalassa vai ei? Luultavasti napit viina on erityisen tuhoisa yhdistelmä.
175758
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Ei käsitykseni mukaan vaikuta yhdessä juuri millään muotoa. Ikävä kyllä edes ammatti lääkäri ei ymmärrä alkoholiongelman ja viikonloppukaljoittelun eroa. Niiltä aikuisilta joilta haluttaisiin kieltää jopa miedot, niin heitä kohdellaan pikkulapsina. Samalla matenmatiikalla voisimme kieltää samoilta ihmisiltä vaikkapa asepalvelus. Kummaa, mutta Suomalaiselle annetaan rynnäkkökivääri ja kovat luodit ja tämän suoritettua psyykelääke ja moraalisaarna keskioluesta. Olennaisinta psyykelääkkeessä on se, ettei lääkkeellä hoideta sairautta vaan pyritään nujertamaan olemassaolevia oireita. Lääke ei ehkä toimi, mutta oikeampi lääke esim. masennuslääke samoihin oireisiin saattaa toimia.

Esim. masennuslääke ja alkoholi saattaa yhdessä aiheuttaa jonkinmoisia regtioita. Ihmettelen miksi kaikki regtiot tulkitaan aina väkivallaksi, onhan monella nostattavalla tunteella positiivisia piirteitä.

Äänestä

Neuroleptit itseasiassa vaikuttaa juuri päin vastoin, sitten kyllä jos skitsofreenikko jättää noi laakkeet ottamatta psykoosin tullen, ja hörppii alkohoolia niin saattaa mennä kontrolli.

neuroleptit toimii mieltä alentavasti ja lisää estoja, toisinkuin sitten noi huumeet mitkä ei olla rajattu vain sairaiden saataville.

Äänestä
  • Eiköhän monet muutkin ole humalassa väkivaltaisia kuin skitsofreenikot? Vai ajattelitko, että esim. suuri osa juuri armeijasta palanneet n. 18-vuotiaat jätkistä syö skitsofrenialääkkeitä? Käyhän nakkikiskallakin joskus!

    Äänestä

  • muuttaa ihmistä kirjoitti:

    Eiköhän monet muutkin ole humalassa väkivaltaisia kuin skitsofreenikot? Vai ajattelitko, että esim. suuri osa juuri armeijasta palanneet n. 18-vuotiaat jätkistä syö skitsofrenialääkkeitä? Käyhän nakkikiskallakin joskus!

    Ei vaan skitsofreeniaan syödään neuroleptejä.

    Äänestä

  • muuttaa ihmistä kirjoitti:

    Eiköhän monet muutkin ole humalassa väkivaltaisia kuin skitsofreenikot? Vai ajattelitko, että esim. suuri osa juuri armeijasta palanneet n. 18-vuotiaat jätkistä syö skitsofrenialääkkeitä? Käyhän nakkikiskallakin joskus!

    Lisään että ymmärrät viimein, Niitä lääkkeitä syödään siksi ettei Harhat olisi niin voimakkaita.
    tässä tapauksessa harhat voisivat olla esim Vainuamisesta johtuvia esim sinulla on erittäin vahva tunne että naapurit kuuntelee sinua (muistat varmaan subtv mainoksen?) ja ilman riittävää lääkitystä(joka poistaa harhoja) voisit käydä mesuamassa naapurin rauhalliselle perheelle että jättää rauhaan, ja alkohoolin antaman rohkasun ansiosta esim käydä pieksämässä ne naapurit.

    Äänestä

  • Mt, Lääkäri. kirjoitti:

    Lisään että ymmärrät viimein, Niitä lääkkeitä syödään siksi ettei Harhat olisi niin voimakkaita.
    tässä tapauksessa harhat voisivat olla esim Vainuamisesta johtuvia esim sinulla on erittäin vahva tunne että naapurit kuuntelee sinua (muistat varmaan subtv mainoksen?) ja ilman riittävää lääkitystä(joka poistaa harhoja) voisit käydä mesuamassa naapurin rauhalliselle perheelle että jättää rauhaan, ja alkohoolin antaman rohkasun ansiosta esim käydä pieksämässä ne naapurit.

    Ei ne pelkästään skitsofrenian hoitoon ole.
    Yleensäkin psykoosien hoitoon tarkoitettu troppi.
    Nykyään käytetään yleisesti myös erilaisiin ahdistustiloihin. Ehkä liian yleisesti koska neurojen haittavaikutukset ovat aika tunnettuja.
    Joskus järkyttävää huomata kun täällä kirjoitellaan neurojen käytöstä ahdistukseen (tai mihin vaivaan lekuri niitä kirjoitteleekaan) Eikö todellakaan mikään muu lääke ole auttanut? Ihmetyttää myös annostus.
    Vahuksilla käytetään unilääkkeenä?

    Neuroleptien sivuvaikutukset
    "Antikolinergiset (ummetus, suun kuivuminen, sydämen tykyttely, virtsaumpi, glaukooman paheneminen, sekavuus) ja antihistamiinityyppiset (väsymys, uneliaisuus) sivuvaikutukset ovat tyypillisempiä suuri kuin pieniannosneurolepteille. Lisäksi etenkin edellisillä voi ilmetä antiadrenergisiä (ortostatismi, pystyasentoon liittyvä hypotonia) ongelmia. Niiden takia vanhuksille valitaan yleisemmin pieni- kuin suuriannosneurolepti.

    Ruoansulatuskanavan toiminnan hidastuminen saattaa heillä johtaa jopa paralyyttiseen ileukseen (ohutsuoli- halvaus), joka johtuu voimakkaasta antikolinergivaikutuksesta. Neurologiset sivuvaikutukset kohdistuvat ekstrapyramidaalijärjestelmään ja muistuttavat Parkinsonin taudin oireita: jäykkyys, vapina, motorinen levottomuus ja pakkoliikkeet ("veto-oireet").

    Etenkin suurilla lääkeannoksilla voi ilmetä levottomuutta ja ahdistuneisuutta, jotka saattavat sekoittua taudin oireisiin. Nämä sivuvaikutukset ovat tavallisempia pieniannosneurolepteilla, ja ns. atyyp- pisillä valmisteilla niitä on vain niukasti. Ekstrapyramidaalioireiden hoitoon voidaan käyttää antikolinergisiä Parkinsonin taudin lääkkeitä (Ipsatol, Akitan ja Akineton).

    Kaikki neuroleptit saattavat aiheuttaa lihomista stimuloimalla ruokahalukeskusta, perinteiset pieniannosneuroleptit kuitenkin vähiten.

    Neuroleptit lisäävät prolaktiini-nimisen hormonin tuotantoa, mikä voi naisille aiheuttaa kuukautishäiriöitä, rintojen turvotusta ja maidon eritystä ja miehille impotenssia, joskus harvoin rintarauhasen liikakasvua. Rintasyöpäpotilailla tämä vaikutus saattaa aktivoida kasvainta, joten heillä neurolepteja tulisi käyttää erityisen pidättyvästi. Maksa-arvot saattavat kohota, mikä on useimmiten luonteeltaan hyvänlaatuista. Toisinaan tavataan maksaperäistä ikterusta (keltaisuutta), jolloin lääkitys joudutaan vaihtamaan.

    Neuroleptit voivat aiheuttaa valkosolukatoa. Eniten tämäntyyppisiä vaikutuksia on klotsa- piinilla (Leponex), jota käyttävistä potilaista jopa 2-3% saa vakavan leukopenian. Muut neuroleptit aiheuttavat tätä harvoin. Iho-oireita saattaa esiintyä: klooripromatsiini herkistää auringonvalolle. Muutkin saattavat aiheuttaa ihottumia ja urtikariaa, mutta tämä on melko harvinaista.

    Anhedonia tarkoittaa kyvyttömyyttä kokea mielihyvää. Varsinkin suuret neuroleptiannokset saattavat aiheuttaa tällaisen tilan. Klotsapiinia (Leponex) käyttävillä potilailla tätä on kuvattu ilmeisesti hieman enemmän kuin muilla lääkkeillä.

    Etenkin suuret neuroleptiannokset saattavat aiheuttaa rytmihäiriöitä potilailla, joilla on niille alttiutta.

    Neuroleptit alentavat kouristuskynnystä, joten epilepsiaan taipuvaisilla henkilöillä voi ilmetä kouristuksia.

    Pitkäaikainen neuroleptilääkitys aiheuttaa melko suurelle osalle potilaista (30-50%) tardiivin dyskinesian eli viivästyneen pakkoliikeoireyhtymän, joka saattaa olla kiusallinen ja näkyvä. Tavallisia oireita ovat suun mukellus, karkea vapina, silmien huomiotaherättävä räpyttely ja jalkojen levoton liikehtiminen. Lääkityksen vähentäminen voi lievittää sitä, mutta saattaa pahentaakin. Oire voi jäädä pysyväksi ja olla invalidisoiva.

    Maligni neuroleptisyndrooma on harvinainen, mutta vaarallinen neuroleptien käyttöön liittyvä riski. Se saattaa kehittyä lyhyenkin altistuksen jälkeen. Siinä elimistön autonomisen hermoston toiminnot pettävät, ja kehittyy hyvin korkea kuume, lihasjäykkyys, voimakas hikoilu, tajunnan tason lasku ja verenpaineen sekä pulssin vaihtelu. Tila on vaarallinen: kuolleisuus on tehokkaassakin hoidossa lähes 20%."

    Äänestä

  • -Epäilijä- kirjoitti:

    Ei ne pelkästään skitsofrenian hoitoon ole.
    Yleensäkin psykoosien hoitoon tarkoitettu troppi.
    Nykyään käytetään yleisesti myös erilaisiin ahdistustiloihin. Ehkä liian yleisesti koska neurojen haittavaikutukset ovat aika tunnettuja.
    Joskus järkyttävää huomata kun täällä kirjoitellaan neurojen käytöstä ahdistukseen (tai mihin vaivaan lekuri niitä kirjoitteleekaan) Eikö todellakaan mikään muu lääke ole auttanut? Ihmetyttää myös annostus.
    Vahuksilla käytetään unilääkkeenä?

    Neuroleptien sivuvaikutukset
    "Antikolinergiset (ummetus, suun kuivuminen, sydämen tykyttely, virtsaumpi, glaukooman paheneminen, sekavuus) ja antihistamiinityyppiset (väsymys, uneliaisuus) sivuvaikutukset ovat tyypillisempiä suuri kuin pieniannosneurolepteille. Lisäksi etenkin edellisillä voi ilmetä antiadrenergisiä (ortostatismi, pystyasentoon liittyvä hypotonia) ongelmia. Niiden takia vanhuksille valitaan yleisemmin pieni- kuin suuriannosneurolepti.

    Ruoansulatuskanavan toiminnan hidastuminen saattaa heillä johtaa jopa paralyyttiseen ileukseen (ohutsuoli- halvaus), joka johtuu voimakkaasta antikolinergivaikutuksesta. Neurologiset sivuvaikutukset kohdistuvat ekstrapyramidaalijärjestelmään ja muistuttavat Parkinsonin taudin oireita: jäykkyys, vapina, motorinen levottomuus ja pakkoliikkeet ("veto-oireet").

    Etenkin suurilla lääkeannoksilla voi ilmetä levottomuutta ja ahdistuneisuutta, jotka saattavat sekoittua taudin oireisiin. Nämä sivuvaikutukset ovat tavallisempia pieniannosneurolepteilla, ja ns. atyyp- pisillä valmisteilla niitä on vain niukasti. Ekstrapyramidaalioireiden hoitoon voidaan käyttää antikolinergisiä Parkinsonin taudin lääkkeitä (Ipsatol, Akitan ja Akineton).

    Kaikki neuroleptit saattavat aiheuttaa lihomista stimuloimalla ruokahalukeskusta, perinteiset pieniannosneuroleptit kuitenkin vähiten.

    Neuroleptit lisäävät prolaktiini-nimisen hormonin tuotantoa, mikä voi naisille aiheuttaa kuukautishäiriöitä, rintojen turvotusta ja maidon eritystä ja miehille impotenssia, joskus harvoin rintarauhasen liikakasvua. Rintasyöpäpotilailla tämä vaikutus saattaa aktivoida kasvainta, joten heillä neurolepteja tulisi käyttää erityisen pidättyvästi. Maksa-arvot saattavat kohota, mikä on useimmiten luonteeltaan hyvänlaatuista. Toisinaan tavataan maksaperäistä ikterusta (keltaisuutta), jolloin lääkitys joudutaan vaihtamaan.

    Neuroleptit voivat aiheuttaa valkosolukatoa. Eniten tämäntyyppisiä vaikutuksia on klotsa- piinilla (Leponex), jota käyttävistä potilaista jopa 2-3% saa vakavan leukopenian. Muut neuroleptit aiheuttavat tätä harvoin. Iho-oireita saattaa esiintyä: klooripromatsiini herkistää auringonvalolle. Muutkin saattavat aiheuttaa ihottumia ja urtikariaa, mutta tämä on melko harvinaista.

    Anhedonia tarkoittaa kyvyttömyyttä kokea mielihyvää. Varsinkin suuret neuroleptiannokset saattavat aiheuttaa tällaisen tilan. Klotsapiinia (Leponex) käyttävillä potilailla tätä on kuvattu ilmeisesti hieman enemmän kuin muilla lääkkeillä.

    Etenkin suuret neuroleptiannokset saattavat aiheuttaa rytmihäiriöitä potilailla, joilla on niille alttiutta.

    Neuroleptit alentavat kouristuskynnystä, joten epilepsiaan taipuvaisilla henkilöillä voi ilmetä kouristuksia.

    Pitkäaikainen neuroleptilääkitys aiheuttaa melko suurelle osalle potilaista (30-50%) tardiivin dyskinesian eli viivästyneen pakkoliikeoireyhtymän, joka saattaa olla kiusallinen ja näkyvä. Tavallisia oireita ovat suun mukellus, karkea vapina, silmien huomiotaherättävä räpyttely ja jalkojen levoton liikehtiminen. Lääkityksen vähentäminen voi lievittää sitä, mutta saattaa pahentaakin. Oire voi jäädä pysyväksi ja olla invalidisoiva.

    Maligni neuroleptisyndrooma on harvinainen, mutta vaarallinen neuroleptien käyttöön liittyvä riski. Se saattaa kehittyä lyhyenkin altistuksen jälkeen. Siinä elimistön autonomisen hermoston toiminnot pettävät, ja kehittyy hyvin korkea kuume, lihasjäykkyys, voimakas hikoilu, tajunnan tason lasku ja verenpaineen sekä pulssin vaihtelu. Tila on vaarallinen: kuolleisuus on tehokkaassakin hoidossa lähes 20%."

    Jotkut lääkärit perustelevat järjettömiä lääkemääräyksiä (neurot) sillä että nämä eivät aiheuta riippuvuutta.
    Mieluummin kuin määräisi jotain bentsoa rauhoittamaan laitetaan neurolääkitys.

    Useat asiakkaat eivät edes tiedä syövänsä neuroleptejä ja niiden haittoja.

    Äänestä

  • -Epäilijä- kirjoitti:

    Ei ne pelkästään skitsofrenian hoitoon ole.
    Yleensäkin psykoosien hoitoon tarkoitettu troppi.
    Nykyään käytetään yleisesti myös erilaisiin ahdistustiloihin. Ehkä liian yleisesti koska neurojen haittavaikutukset ovat aika tunnettuja.
    Joskus järkyttävää huomata kun täällä kirjoitellaan neurojen käytöstä ahdistukseen (tai mihin vaivaan lekuri niitä kirjoitteleekaan) Eikö todellakaan mikään muu lääke ole auttanut? Ihmetyttää myös annostus.
    Vahuksilla käytetään unilääkkeenä?

    Neuroleptien sivuvaikutukset
    "Antikolinergiset (ummetus, suun kuivuminen, sydämen tykyttely, virtsaumpi, glaukooman paheneminen, sekavuus) ja antihistamiinityyppiset (väsymys, uneliaisuus) sivuvaikutukset ovat tyypillisempiä suuri kuin pieniannosneurolepteille. Lisäksi etenkin edellisillä voi ilmetä antiadrenergisiä (ortostatismi, pystyasentoon liittyvä hypotonia) ongelmia. Niiden takia vanhuksille valitaan yleisemmin pieni- kuin suuriannosneurolepti.

    Ruoansulatuskanavan toiminnan hidastuminen saattaa heillä johtaa jopa paralyyttiseen ileukseen (ohutsuoli- halvaus), joka johtuu voimakkaasta antikolinergivaikutuksesta. Neurologiset sivuvaikutukset kohdistuvat ekstrapyramidaalijärjestelmään ja muistuttavat Parkinsonin taudin oireita: jäykkyys, vapina, motorinen levottomuus ja pakkoliikkeet ("veto-oireet").

    Etenkin suurilla lääkeannoksilla voi ilmetä levottomuutta ja ahdistuneisuutta, jotka saattavat sekoittua taudin oireisiin. Nämä sivuvaikutukset ovat tavallisempia pieniannosneurolepteilla, ja ns. atyyp- pisillä valmisteilla niitä on vain niukasti. Ekstrapyramidaalioireiden hoitoon voidaan käyttää antikolinergisiä Parkinsonin taudin lääkkeitä (Ipsatol, Akitan ja Akineton).

    Kaikki neuroleptit saattavat aiheuttaa lihomista stimuloimalla ruokahalukeskusta, perinteiset pieniannosneuroleptit kuitenkin vähiten.

    Neuroleptit lisäävät prolaktiini-nimisen hormonin tuotantoa, mikä voi naisille aiheuttaa kuukautishäiriöitä, rintojen turvotusta ja maidon eritystä ja miehille impotenssia, joskus harvoin rintarauhasen liikakasvua. Rintasyöpäpotilailla tämä vaikutus saattaa aktivoida kasvainta, joten heillä neurolepteja tulisi käyttää erityisen pidättyvästi. Maksa-arvot saattavat kohota, mikä on useimmiten luonteeltaan hyvänlaatuista. Toisinaan tavataan maksaperäistä ikterusta (keltaisuutta), jolloin lääkitys joudutaan vaihtamaan.

    Neuroleptit voivat aiheuttaa valkosolukatoa. Eniten tämäntyyppisiä vaikutuksia on klotsa- piinilla (Leponex), jota käyttävistä potilaista jopa 2-3% saa vakavan leukopenian. Muut neuroleptit aiheuttavat tätä harvoin. Iho-oireita saattaa esiintyä: klooripromatsiini herkistää auringonvalolle. Muutkin saattavat aiheuttaa ihottumia ja urtikariaa, mutta tämä on melko harvinaista.

    Anhedonia tarkoittaa kyvyttömyyttä kokea mielihyvää. Varsinkin suuret neuroleptiannokset saattavat aiheuttaa tällaisen tilan. Klotsapiinia (Leponex) käyttävillä potilailla tätä on kuvattu ilmeisesti hieman enemmän kuin muilla lääkkeillä.

    Etenkin suuret neuroleptiannokset saattavat aiheuttaa rytmihäiriöitä potilailla, joilla on niille alttiutta.

    Neuroleptit alentavat kouristuskynnystä, joten epilepsiaan taipuvaisilla henkilöillä voi ilmetä kouristuksia.

    Pitkäaikainen neuroleptilääkitys aiheuttaa melko suurelle osalle potilaista (30-50%) tardiivin dyskinesian eli viivästyneen pakkoliikeoireyhtymän, joka saattaa olla kiusallinen ja näkyvä. Tavallisia oireita ovat suun mukellus, karkea vapina, silmien huomiotaherättävä räpyttely ja jalkojen levoton liikehtiminen. Lääkityksen vähentäminen voi lievittää sitä, mutta saattaa pahentaakin. Oire voi jäädä pysyväksi ja olla invalidisoiva.

    Maligni neuroleptisyndrooma on harvinainen, mutta vaarallinen neuroleptien käyttöön liittyvä riski. Se saattaa kehittyä lyhyenkin altistuksen jälkeen. Siinä elimistön autonomisen hermoston toiminnot pettävät, ja kehittyy hyvin korkea kuume, lihasjäykkyys, voimakas hikoilu, tajunnan tason lasku ja verenpaineen sekä pulssin vaihtelu. Tila on vaarallinen: kuolleisuus on tehokkaassakin hoidossa lähes 20%."

    Mistä toi silmien räpyttely muuten johtuu? Joskus näkee ihan taatusti terveilläkin, jotka ovat nauttineet hiemna alkoholia. Tosin diabetes saattaa mahdollisesti vaikuttaa asiaan ihonväristä ja "kuulaudesta" päätellen.

    Äänestä

  • muuttaa ihmistä kirjoitti:

    Eiköhän monet muutkin ole humalassa väkivaltaisia kuin skitsofreenikot? Vai ajattelitko, että esim. suuri osa juuri armeijasta palanneet n. 18-vuotiaat jätkistä syö skitsofrenialääkkeitä? Käyhän nakkikiskallakin joskus!

    Naisten lempiharrastus kiusata sinkkumiehiä vaikkapa mt-perustein, ovathan he itse joutuneet niinkin ikävään elämän etteivät osaa vaihtaa rengasta autoon ja joutuneet tiskaamaan koko elämän ja vieläpä käsin, koska kukaan ei ole heille astianpesukonetta tuonut.

    Äänestä

  • Mt, Lääkäri. kirjoitti:

    Lisään että ymmärrät viimein, Niitä lääkkeitä syödään siksi ettei Harhat olisi niin voimakkaita.
    tässä tapauksessa harhat voisivat olla esim Vainuamisesta johtuvia esim sinulla on erittäin vahva tunne että naapurit kuuntelee sinua (muistat varmaan subtv mainoksen?) ja ilman riittävää lääkitystä(joka poistaa harhoja) voisit käydä mesuamassa naapurin rauhalliselle perheelle että jättää rauhaan, ja alkohoolin antaman rohkasun ansiosta esim käydä pieksämässä ne naapurit.

    En puhuisi ninkään harhoista vaan pikemminkin häiriintyneestä mielestä. Esimerkkejä on vaikka kuinka joissa vika löytyy aina naapurista taikka pikkuveljestä taikka työnantajasta vaikka ongelman todellinen ydin on täysin ulkoisessa häiriötekijässä.

    Äänestä

  • -Epäilijä- kirjoitti:

    Ei ne pelkästään skitsofrenian hoitoon ole.
    Yleensäkin psykoosien hoitoon tarkoitettu troppi.
    Nykyään käytetään yleisesti myös erilaisiin ahdistustiloihin. Ehkä liian yleisesti koska neurojen haittavaikutukset ovat aika tunnettuja.
    Joskus järkyttävää huomata kun täällä kirjoitellaan neurojen käytöstä ahdistukseen (tai mihin vaivaan lekuri niitä kirjoitteleekaan) Eikö todellakaan mikään muu lääke ole auttanut? Ihmetyttää myös annostus.
    Vahuksilla käytetään unilääkkeenä?

    Neuroleptien sivuvaikutukset
    "Antikolinergiset (ummetus, suun kuivuminen, sydämen tykyttely, virtsaumpi, glaukooman paheneminen, sekavuus) ja antihistamiinityyppiset (väsymys, uneliaisuus) sivuvaikutukset ovat tyypillisempiä suuri kuin pieniannosneurolepteille. Lisäksi etenkin edellisillä voi ilmetä antiadrenergisiä (ortostatismi, pystyasentoon liittyvä hypotonia) ongelmia. Niiden takia vanhuksille valitaan yleisemmin pieni- kuin suuriannosneurolepti.

    Ruoansulatuskanavan toiminnan hidastuminen saattaa heillä johtaa jopa paralyyttiseen ileukseen (ohutsuoli- halvaus), joka johtuu voimakkaasta antikolinergivaikutuksesta. Neurologiset sivuvaikutukset kohdistuvat ekstrapyramidaalijärjestelmään ja muistuttavat Parkinsonin taudin oireita: jäykkyys, vapina, motorinen levottomuus ja pakkoliikkeet ("veto-oireet").

    Etenkin suurilla lääkeannoksilla voi ilmetä levottomuutta ja ahdistuneisuutta, jotka saattavat sekoittua taudin oireisiin. Nämä sivuvaikutukset ovat tavallisempia pieniannosneurolepteilla, ja ns. atyyp- pisillä valmisteilla niitä on vain niukasti. Ekstrapyramidaalioireiden hoitoon voidaan käyttää antikolinergisiä Parkinsonin taudin lääkkeitä (Ipsatol, Akitan ja Akineton).

    Kaikki neuroleptit saattavat aiheuttaa lihomista stimuloimalla ruokahalukeskusta, perinteiset pieniannosneuroleptit kuitenkin vähiten.

    Neuroleptit lisäävät prolaktiini-nimisen hormonin tuotantoa, mikä voi naisille aiheuttaa kuukautishäiriöitä, rintojen turvotusta ja maidon eritystä ja miehille impotenssia, joskus harvoin rintarauhasen liikakasvua. Rintasyöpäpotilailla tämä vaikutus saattaa aktivoida kasvainta, joten heillä neurolepteja tulisi käyttää erityisen pidättyvästi. Maksa-arvot saattavat kohota, mikä on useimmiten luonteeltaan hyvänlaatuista. Toisinaan tavataan maksaperäistä ikterusta (keltaisuutta), jolloin lääkitys joudutaan vaihtamaan.

    Neuroleptit voivat aiheuttaa valkosolukatoa. Eniten tämäntyyppisiä vaikutuksia on klotsa- piinilla (Leponex), jota käyttävistä potilaista jopa 2-3% saa vakavan leukopenian. Muut neuroleptit aiheuttavat tätä harvoin. Iho-oireita saattaa esiintyä: klooripromatsiini herkistää auringonvalolle. Muutkin saattavat aiheuttaa ihottumia ja urtikariaa, mutta tämä on melko harvinaista.

    Anhedonia tarkoittaa kyvyttömyyttä kokea mielihyvää. Varsinkin suuret neuroleptiannokset saattavat aiheuttaa tällaisen tilan. Klotsapiinia (Leponex) käyttävillä potilailla tätä on kuvattu ilmeisesti hieman enemmän kuin muilla lääkkeillä.

    Etenkin suuret neuroleptiannokset saattavat aiheuttaa rytmihäiriöitä potilailla, joilla on niille alttiutta.

    Neuroleptit alentavat kouristuskynnystä, joten epilepsiaan taipuvaisilla henkilöillä voi ilmetä kouristuksia.

    Pitkäaikainen neuroleptilääkitys aiheuttaa melko suurelle osalle potilaista (30-50%) tardiivin dyskinesian eli viivästyneen pakkoliikeoireyhtymän, joka saattaa olla kiusallinen ja näkyvä. Tavallisia oireita ovat suun mukellus, karkea vapina, silmien huomiotaherättävä räpyttely ja jalkojen levoton liikehtiminen. Lääkityksen vähentäminen voi lievittää sitä, mutta saattaa pahentaakin. Oire voi jäädä pysyväksi ja olla invalidisoiva.

    Maligni neuroleptisyndrooma on harvinainen, mutta vaarallinen neuroleptien käyttöön liittyvä riski. Se saattaa kehittyä lyhyenkin altistuksen jälkeen. Siinä elimistön autonomisen hermoston toiminnot pettävät, ja kehittyy hyvin korkea kuume, lihasjäykkyys, voimakas hikoilu, tajunnan tason lasku ja verenpaineen sekä pulssin vaihtelu. Tila on vaarallinen: kuolleisuus on tehokkaassakin hoidossa lähes 20%."

    Skitsofreenia nyt se yleisin, en vaan jaksanu alkaa kaikkia luettelemaan mutta minun pointtini asiassa on se ettei noi ainakaan väkivaltaa aiheuta, vaan päin vastoin syy on jossain muussa.

    Äänestä

  • Todesta kirjoitti:

    En puhuisi ninkään harhoista vaan pikemminkin häiriintyneestä mielestä. Esimerkkejä on vaikka kuinka joissa vika löytyy aina naapurista taikka pikkuveljestä taikka työnantajasta vaikka ongelman todellinen ydin on täysin ulkoisessa häiriötekijässä.

    Vainoharhaisuus on "häiriintynyt" mieli, vaino harhaa on esimerkiksi semmonen että potilas uskoo ufojen kaapanneen sinut ja antaneen 4400 sarjan mukaisia kykyjä puhdistaa puistoja ihmisistä keskellä yötä, taikka sitten uskomus että FBI sun muut järjestöt tarkkailevat sinua esim se naapuri saattaa olla niiden kätyri.

    Äänestä

  • Ja masentuneiden kirjoitti:

    Naisten lempiharrastus kiusata sinkkumiehiä vaikkapa mt-perustein, ovathan he itse joutuneet niinkin ikävään elämän etteivät osaa vaihtaa rengasta autoon ja joutuneet tiskaamaan koko elämän ja vieläpä käsin, koska kukaan ei ole heille astianpesukonetta tuonut.

    Samaa mieltä, mutta lisäisin että miksi asiat eivät voisi olla toisinpäin?, miksi sen miehen pitää aina olla se perheen elättäjä.. kyllä minä tyytysin tiskaamaan ja vaihtaan puhtaat vaipat jos vaimo tekis sen raskaan työn.

    Äänestä

  • Mt, Lääkäri. kirjoitti:

    Samaa mieltä, mutta lisäisin että miksi asiat eivät voisi olla toisinpäin?, miksi sen miehen pitää aina olla se perheen elättäjä.. kyllä minä tyytysin tiskaamaan ja vaihtaan puhtaat vaipat jos vaimo tekis sen raskaan työn.

    Suhtautuisin. Nimimerkistä päätellen olet mt lääkäri, potilaitako kannat? Minä saan (joudun) elämään yksin ja teen kaikki yksin. Yksikin sähläri arkisuunitelmien taikka puuhastelujen väliin ja koko maailma on pois radaltaan. Pieni vilkkaus elämässä vain piristää......

    Äänestä

  • Mitenköhän kirjoitti:

    Suhtautuisin. Nimimerkistä päätellen olet mt lääkäri, potilaitako kannat? Minä saan (joudun) elämään yksin ja teen kaikki yksin. Yksikin sähläri arkisuunitelmien taikka puuhastelujen väliin ja koko maailma on pois radaltaan. Pieni vilkkaus elämässä vain piristää......

    Ihmisiähän me ollaan, loppujen lopuksi. eikä me asuta työmaalla, onhan meilläkin yksityis elämämme.

    Äänestä

  • Mt, Lääkäri. kirjoitti:

    Vainoharhaisuus on "häiriintynyt" mieli, vaino harhaa on esimerkiksi semmonen että potilas uskoo ufojen kaapanneen sinut ja antaneen 4400 sarjan mukaisia kykyjä puhdistaa puistoja ihmisistä keskellä yötä, taikka sitten uskomus että FBI sun muut järjestöt tarkkailevat sinua esim se naapuri saattaa olla niiden kätyri.

    Hyvin, mutta sinä et ymmärrä kuinka vähäpätöisiä ongelmia nämä ovat todellisuudessa ja syy ja seuraus suhde saattaa löytyä masennuksesta, ahdisuksesta ja pimeästä vuodenajasta, eikä sairaalaolosuhteet, terapia taikka psyykelääkkeet muuta tilannetta miksikään. Todellisuudesa kuvamasi oireet ovat todella vähäpätöisiä, eikä vapaudenriisto näiltäosin ole oikeinkaan perusteltua.

    Äänestä

  • Mt, Lääkäri. kirjoitti:

    Ihmisiähän me ollaan, loppujen lopuksi. eikä me asuta työmaalla, onhan meilläkin yksityis elämämme.

    Jos mt-lääkärillä on yksityiselämä, niin miksi potilailla ei ole. Lanttumakarithan puuttuvat potilaan kaikkiin mahdollisiin yksityiselämän asioihin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Holy Doser kirjoitti:

Useat psyykelääkkeet antavat käyttäjälleen täydellisen välinpitämättömyyden tunteen. Monet mielialalääkkeet estävät normaalin pahan olon muodostumisen ja saattavat vaikuttaa esim. ihmisen omantunnon kemiallisen puolen toimintaan.

Etenkin alkoholin kanssa psyykenappeja napsiva on konkreettinen riskitekijä toisille ihmisille. Usein syytetään ihmisen "hulluutta" johon syödään lääkkeitä - mutta eikö asia voi olla niinpäin että hulluuteen napsitut lääkkeet alentavat kynnystä väkivaltaan koska ne blokkaavat aivoista "sosiaalisia suojajärjestelmiä".

Miettikää asiaa aivokemian kannalta. Tällä palstalla varmaan on niitä jotka napsii esim. neuroleptideitä, mitäs mieltä olette - tuntuuko "turralta" myös väkivallan suhteen?

Itse muistan kuinka neuroleptidilääkityksen aikana minulla ei ollut minkäänlaisia tunteita. Jos olisin kokenut että minun tulisi tappaa joku en olisi tuntenut pahaa oloa asian takia, samoin itsemurha oli täysin mahdollisuuksien rajoissa. Nykyisin lääkkeittä ja tunteiden pelatessa normaalisti em. asiat tuntuu vihoviimeiseltä vaihtoehdolta.

Onko missään tilastoja suomalaisten väkivaltarikollisten psyykelääkityksestä ja siitä oltiinko teon hetkellä humalassa vai ei? Luultavasti napit viina on erityisen tuhoisa yhdistelmä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu