Ihastukseni on selvänä kovin ujo (ja ilm. arkakin), mutta kännissä vähän rohkeampi. Uskaltaisinko yrittää rohkaista häntä jotenkin ?? Mutta miten sen tekisin, ettei hän pelästy ja koe minua "hyökkäävänä" ?
Toisaalta hän on käsittääkseni ns. vanhanaikainen mies, joten ilm. ajattelee, ettei nainen saa tehdä aloitteita. Alunperin hän itse teki juttelu/tanssi-aloitteen (oli juonut silloin, mutta ei liikaa, kuten ei yleensäkään), vaikka ujo onkin.
Oletan, että hänellä on ainakin jotain tunteita mua kohtaan, mutta en ole varma, miten asia on nykyään, koska emme ole jutelleet. Lähes aina, kun näen hänet jossakin, hänen kanssaan juttelee jo joku kloppi/kloppeja tai miespuolinen työkaveri. Silloin ene voi mennä häntä häiritsemään.
Olen monesti miettinyt, että olisi mukavampi törmätä häneen jossakin niin, ettei olisi muita paikalla, mutta ei ole helppo järkätä sitä ...
Toisaalta hän on käsittääkseni ns. vanhanaikainen mies, joten ilm. ajattelee, ettei nainen saa tehdä aloitteita. Alunperin hän itse teki juttelu/tanssi-aloitteen (oli juonut silloin, mutta ei liikaa, kuten ei yleensäkään), vaikka ujo onkin.
Oletan, että hänellä on ainakin jotain tunteita mua kohtaan, mutta en ole varma, miten asia on nykyään, koska emme ole jutelleet. Lähes aina, kun näen hänet jossakin, hänen kanssaan juttelee jo joku kloppi/kloppeja tai miespuolinen työkaveri. Silloin ene voi mennä häntä häiritsemään.
Olen monesti miettinyt, että olisi mukavampi törmätä häneen jossakin niin, ettei olisi muita paikalla, mutta ei ole helppo järkätä sitä ...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kellohame, käytä naisellisia aseitasi.
Nyt kun jo entuudestaan "tunnette" on aivan sopivaa (ja tässä tapauksessa jopa suotavaa!) törmätä häneen "vahingossa". kaveri tosiaan on lähes patologisen ujo, joten joudut ottamaan ohjat omiin käsiisi. Älä kuitenkaan näytä hänelle heti ihastumistasi, vaan etene itse varovasti tunnustellen kaveripohjalta. Anna hänen puolestaan tehdä romanttiset siirtonsa, sitten kun hän tuntee olonsa siihen riittävän varmaksi.
Sinun osuutesi on päästä lähelle. Luonto kyllä hoitaa loput itsestään.
-Ulema
Hienoa, vastasit minulle !
KIITOS rohkaisevasta vastauksestasi, joka sai minut iloiseksi !
Siispä pukeudun hameeseen & korkokenkiin ja etenen varovaisesti ...
Hyvää Helluntaita Ulemalle !
Muistin juuri, että taannoin tämä ihastukseni näki minut (ainakin) parilla eri kerralla
ravintolassa mustassa nahkahameessa (helma vähän yli polven, ei porno!) ja korkokengissä. Tuolloin hän katseli minua (naistuttunikin huomasi saman eli en kuvitellut katseita).
Ja toisella kertaa ihastus jopa pysähtyi kohdalleni ja katsoi minua, ei sitten ilm. kuitenkaan rohjennutkaan sanoa mitään (ehkä odotti minun aloittavan juttelun), koska juttelin erään naisen kanssa. Minua jännitti tietty, mutta silti juoksin hänen peräänsä ja juttelimme hetken.
Ihastus oli kuulemma myöhemmin kertonut työkaverilleen (ja tämän vaimolle) nähneensä minut mustassa nahkahameessa ja koroissa ! Jotenka hame taitaa olla aika tehokas keino, mutta eipä tullut mieleeni, kun kysyin Sinulta Ulema neuvoa.
Ihastus käyttää itsekin mustaa nahkaa pukeutumisessaan.
Jep, naisellisia aseitasi.
Mihin sinä muka ennustajaa tarvitset, hän on jo sinun =D.
-Ulema
Ulema, kiva kun kirjoitit vielä !
Mutta, kun niistä kerroista, kun ihastus näki minut nahkahameessa & koroissa ravintolassa, on jo aikaa eli tapahtuivat keväällä 2004.
Tosin senkin jälkeen hän on mua katsellut ...
Sitten jouluna 2005 hän halusi autokyydin minulta, joten tuskin olisi halunnut, jos hän ei minusta yhtään välittäisi ! (Itse en ainakaan pyrkisi minkään riesa-ukon kyytiin !)
Huhtikuussa 2006 ajoimme sattumalta autoilla toisiamme vastaan arkipäivänä. Hän morjesti mulle ensin (ennen kuin itse ehdin) -> mielestäni hieno juttu ujolta selvänä !
Vappuna hän hankkiutui ravintolassa lähettyvilleni, kun puhuin erään tytön kanssa.
Aina välillä hän katsoi mua, mutta minä en rohjennut ruveta puhumaan, koska en tiennyt millä tuulella hän on. Hänen ei olisi ollut pakko tulla siihen kohtaan seisomaan, joten luultavasti ilmaantui siihen minusta johtuen.
Kai hän sitten tavallaan on jo minun, vaikka asiat vielä kesken ovatkin :)