kokemuksia?

Seurustelin ja asuin yhdessä yli kolme vuotta kuutisen vuotta vanhemman kalamiehen kanssa ja voin kertoa,etten sen pahempia arpia ole saanut keltään.Myös nykyinen vaimo on saanut kärsiä helvetin tuskia varsinkin suhteen alkuvuosina...nyt ukko lie jo niin vanha,ettei enää ota eteen.Toisin sanoen: tämä kalaherra vipelsi jokaisen hameenhelman perässä ja aivan avoimesti,minua epäili samanlaisesta käytöksestä ilman mitään syytä. Lapsellinen oli ja tunteeton,kuin myös päättämätön sen suhteen,mitä hän oikein haluaa: toisaalta halusi pitää minut,toisaalta käydä kuksimassa muita naisia,minä istuin illat,yöt pitkät kotona itkemässä,että minkähän taudin se nyt kotia tuo.Olin emähölmö itsekin,kun annoin sillä tavalla itseäni kohdella,onneksi vanhetessaan viisastuu ja pääsin eroon moisesta mörrimöykystä,en enää pitkällä tikullakaan koskisi,vaikka maailman ainoa mies olisi.Vaan onhan poikkeuksiakin,luulen,että tämä mun ex oli harvinaisuus lajissaan,eiköhän suurin osa kalamiehistä ole herkkiä ja tunteellisia romantikkoja,jotka haaveilevat uskollisesta parisuhteesta,kiltteyttään saattavat vaan sortua joskus antamaan itsestään sen kuvan,etteivät osaa sanoa ei houkutuksille.Minä kalanaisena olen aina osannut,kun rakastan,rakastan ja haluan vain sitä yhtä miestä,loppuun asti,mikä se loppu sitten liekin,ero tai kuolema,mutta koskaan ei ero ole tullut minun uskottomuuteni vuoksi...kyllä näin on!!! Onnea yritykseen,avoimin mielin ja heti pois,jos alkaa haista palaneen käry...