Mitenkä pitäis suhtautua tilanteeseen kun sielunkumppani löytyy liian myöhään? Elikkä vasta kun molemmilla on jo puoliso ja kaikki muut systeemit. Kumpikaan ei mahdollisesti ole kybällä tyytyväinen suhteisiinsa ja ilmassa leijuu raskaana sanomaton ajatus et jos me oltas vaan tavattu aikasemmin.
sielunkumppanuus
mä ja sä
374762
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ehkä ei kannata kahta perhettä hajottaa, jos asiat muuten ok.
Maailmassa on monia ihastumisia kaiklla,tulee ja menee,mutta vain yksi ja se ainut rakkaus oikealle rakkaalle.Tee se kaikki hyvä omalle rakkaallesi mitä ajattelisit toisen kanssa tehdä.
Tolla sä pääset jo aika pitkälle!
jos se oikea rakas ilmestyy kuvioihin kun molemmat on jo varattuja? loukata ei ole tarkoitus ketään mutta ihmetyttää tää tilanne. ei oo mikään tuleva ja menevä ihastus vaan ihminen, jonka kanssa ei tarvi sanoja kun jo ymmärretään.
omaan rakkaaseesi. Ihastuksia tulee ja menee, pidä kiinni omasta ja rakkaasi hyvinvoinnista.
Paha lähteä kommentoimaan ihmiset ja tilanteet ovat niin erilaisia. Jo hyvää saavutettua ei kannata ehkä lähteä liian helposti särkemään.
Mieti,mieti ja punnitse
Itse olen tuota asiaa pyöritellyt mielessäni aika pitkään jo... Enkä osaa siihen vastata. En ole kiirettä pitänyt, olen antanut omalle suhteelle aikaa taas vahvistua, mutta... Mieltä kaivaa tuo toinen. Niin monta yötä on päässä takonut ajatus, kunpa olisimme tavanneet joskus "edellisessä elämässä". Siksipä täällä nytkin vielä istun yksin miettimässä maailmaa.
Ei minusta silti ole perheitä rikkomaan, joten yritän keikkua sallitun rajoilla ja nauttia tuosta sielunkumppanista niin, ettei kenellekään aiheudu vahinkoa...Eli henkisellä puolella liikutaan vain. Sitäkin sitten sopii miettiä, onko se jotenkin vähemmän pettämistä, mutta kun kokonaan en pysty irtikään päästämään.:/ Joku joskus sanoi, että ihmiset, jotka on tarkoitettu yhteen, päätyvät kyllä jossain vaiheessa yhteen... Ehkä sitten joskus ja jossain on meidän aikamme, nyt ei ole.
nytkin kun heräsin.. mietin mitä tässä hetkessä tekisi.. haluaisin kuitenkin olla oikeasti onnellinen ja tuntea tuon sä ja mä voiman kun ne olis me. Kuitenkin on nuo toiset puoliskot.. ei ketään haluaisi loukata...
Voi sua,kipeetä se ainaskin tekee.
...ENNEMMIN KUIN KATUA KOKO LOPUNELÄMÄN ETTEI KOKEILLUT SUHDETTA SIIHEN OMAAN SIELUNKUMPPANIINSA. ENTÄ JOS HÄN ON JUURI SE OIKEA? JONKA KANSSA YHTEINEN ONNI ON ELÄMÄN SUURIN LAHJA? SE JONKA KANSSA TUNNET OLEVASI KOKO AJAN SEITSEMÄNNESSÄ TAIVAASSA? MEIDÄN PITÄÄ SAADA SE MAHDOLLISUUS. OLEMME ANSAINNEET SEN...EN JAKSAISI ENÄÄN HETKEÄKÄÄN ODOTTAA!!! TOKI SE ODOTTAMINEN ON TEHTÄVÄ ETTEI KEHENKÄÄN SATTUISI NIIN PALJON. KOSKA KUMPIKAAN EI KUITENKAAN HALUA SATUTTAA NIITÄ MUITA OSAPUOLIA. MINÄ YHÄ EDELLEEN USKON JA LUOTAN SIIHEN ETTÄ VIELÄ KERRAN...MAHDOLLISESTI PIANKIN...SAAN OLLA LUONASI!
ensinmmäiseksi netissä ei kirjoiteta tekstiä isolla, ellei tarkoituksena ole huutaa?
Ja sinä se vain olet valmis ns. kokeilemaan tosta vaan ihastumisen kautta, niin että siinä molempien perheet hajoitetaan ja aiheutetaan tuskaa kaikille.
Helvetin sairasta menoa, toivottavasti en koskaan "vahingossa" luule löytäväni juuri sinusta sitä sielunkumppanuutta, ja kuoren alla onkin noin paljon mätää.
Aloittajalle sen verran! Olen varma, että jos jätät miehesi uuden takia, tulet katumaan asiaa todella rajusti jälkeenpäin, mutta sinähän oletkin jo tehnyt päätöksesi, joten kestä myös seuraukset.
ÄLÄPÄ PUUTU KUN ET TIEDÄ TILANTEESTAMME YHTIKÄS MITÄÄN!!! JA MINÄHÄN KIRJOITAN JUURI NIIN ISOLLA KUN MINUA HUVITTAA...JA HUOM! NETISSÄ KIRJOITETAAN JUURI NIINKUIN HUVITTAA. AINOASTAAN CHATISSA KIRJOITETAAN ISOLLA KUN HALUTAAN "HUUTAA"
MINÄ JOS KUKA OLEN ANSAINNUT ONNEN JA RAKKAUDEN, NIIN PALJON OLEN JOUTUNUT KÄRSIMÄÄN TOISTEN IHMISTEN VUOKSI. JA ETTEI VÄÄRINKÄSITYKSIÄ SYNTYISI NIIN KERROTTAKOON VIELÄ ETTÄ ITSE OLEN OLLUT SE KILTTI KÄRSIJÄ AINA.
TAPASIN TOISEN SAMANMOISEN JA RAKASTUIMME. ITSELLÄNI AVIOLIITTO TAKANA (JOSTA SÍUNAANTUI 3 LASTA) JOSSA MIEHEN ALKOHOLISMI JA VÄKIVALTA ON TUHONNUT KAIKEN. KAIKKI KÄRSIMME MIESTÄNI LUKUUNOTTAMATTA.
TÄMÄ TOINEN MIES ON KÄSITTÄÄKSENI SINKKU JA LAPSETON JOTEN WHAT´S THE POINT?
ONKO SE VÄÄRIN PYYTÄÄ KERRANKIN ONNEA ELÄMÄÄNSÄ? SEN SIJAAN ETTÄ JOUTUU PELKÄÄMÄÄN ALATI HENKENSÄ EDESTÄ? *MIETTII*
VINKIKSI SINULLE...KANNATTAA VÄHÄN SELVITELLÄ TAUSTOJA ENNENKUIN ALKAA HAUKKUMAAN TUNTEMATTOMIA IHMISIÄ TÄÄLLÄ ASIOISTA MISTÄ EI OLE HAJUAKAAN...
Siis keskustrelupalstoilla, chateissa tai vaikkapa sähköpostiviesteissä ei kirjoitella isoilla kirjaimilla, ellei halua viestittää toiselle, että tuohduksissaan, vihainen tai muuten vain pikkasen nyt viiraa. Valitse noista?
Vinkki siinä vasemmalla on Caps Lock, paina sitä kerran, niin kirjoituksesi muuttuu luettavaksi ja asiasi tuntuu uskottavammalta;)
Sehän näissä keskustelupalstoissa onkin, että jos täällä alkaa ennen mielipiteensä sanomista arvioimaan tai selvittelemään toisen taustoja, niin kovin ohkaiseksi jäisi meillä kaikilla kirjoittelu.
Joten, kun en pysty valoittamaan täältä käsin sukuselvitystä sinusta, niin sopisiko, että ensi kerralla vaikkapa kirjoittaisit selvemmin ja valoittaisit taustojasi, niin johan täältäkin sympatiaa heryisi ehkä, siis ehkä.?
Tuohon muuhun juttuusi en ota sen enempää kantaa, selvensihän se jo tilannettasi, mutta olitkos sinä tämän viestiketjun aloittaja? Meinaan vain, miten tiedät sitten aloittajan olevan samassa tilanteessa, kuin sinä? Hänhän voi olla huomattavasti turhamaisimmin syin liikkeellä, eikä yhtä ymmärrettävin, kuin sinä?
On sulla murheet!
Toiset ovat nyt vaan luonnostaan kovaäänisiä. Suvaitsevaisuutta!
En ole vihainen, en tuohduksissa...sisälläni vain niin paljon peitettyjä ja salattuja tunteita että aina välillä "räjähtää". Ja yksi syy on se että ainakin minun tekstini erottuu paremmin muiden joukosta....hmmm oisko se siinä se syy? ...Että HÄN näkisi paremmin ISOLLA TEKSTILLÄ KIRJOITETUT vuodatukseni kun täällä käy kuitenkin=)
lämpimiä halauksia ja aurinkoa elämäänne!
Eikö olisi kaikkein mukavinta ettei arvosteltaisi ihmisiä omien olettamuksien perusteella? Kannattaa ensin selventää joitakin asioita ennenkuin tehdään omia johtopäätöksiä ja hyökätään ruudun läpi tuntemattomien kimppuun. ÄLKÄÄ AINA AJATELKO PAHINTA MAHDOLLISTA!
MaaMiinainen
Ps. kuten huomasittekin ymmärrän mikä CAPS LOCK ON *hymyilee*
Vielä capslockista...eiköhän jokainen saa tulkita sen käyttöä ihan omilla tulkinnoillaan. ÄLÄ PUUTU TOISTEN IHMISTEN ELÄMÄÄN! VAAN OPETTELE ITSE ENSIN ELÄMÄÄN JA TULE VASTA SITTEN SANOMAAN. VEIKKAAN ETTÄ OLET NÄHNYT HIEMAN VÄHEMMÄN ELÄMÄÄ KUIN MINÄ...oho vetikö lause liian vaikeaksi?Lue hiljaa ja rauhallisesti niin tulkintataito paranee=)
Oho,Oho,Oho.En ihmettele kyllä ainoatakaan vuodatusta,sulla on kyllä tosi vaikeeta.Mutta jos tänne kirjoittaa ei täällä kuule aina heru onnenpotkijoita,täällä on karuakin karumpi meno.Ihan turha miettiä sitten ittekseen miks ne sanoo noin pahasti,kun toisilla on vain sillä hetkellä tilanne ihan toinen.
päätellen olet joko teini tai sitten hitusen naivi.
Jos et kestä kritiikkiä täällä, niin turha kirjoitella sitten. Ja kuten sanoin, muutaman rivin raapustuksella ei täällä voi ihmisestä rakentaa hirveen hyvää kuvaa, joten kannattaa harkiten miettiä mitä kirjoittaa, miten kirjoittaa jne.
Ja kuka hän huomaa tekstisi täällä? Pienenä vinkkinä, jos tämä hän nyt sattumoisin sattuisi lukemaan näitä juttuja (kai ymmärrät epätodennäköisyyden), niin tuskin pitäisi kovin fiksuna kuvana jos kirjoittelet koko ajan isolla, se antaa agressiivisen kuvan.
Hei... Miks tääl tarvii mesoa jostain muotoseikoista ja analysoida isoilla kirjoittavan sielunelämää - ja vesittää samalla jonkun muun aloittama keskustelu? Sorry vaan, ei ymmärrä. Antaa kaikkien kukkien kukkia, isoilla tai pienillä kirjaimilla.
Jos nyt ei pieneen pään jakeluverkostoon mahdu tuo pointti, niin ei sitten kannata ihmeemmin kirjoitellakaan.
Uskokaa nyt et on helvetin rasittavaa lukea, kun kirjoitellaan caps locki päällä!
Jos pipo on noin kiree, kannattaako täällä kahlata?! Herranjestas, ollaanko täällä keskustelemassa vai viilaamassa pilkkuja..?
Homman nimi on semmoinen, et jos haluat edes vähnkin kirjoituksesi otettavan todesta, niin silloin ei kirjoitella caps locki päällä, se on niin peeloo touhua.
Kirjoitusvirheillä nyt ei ole väliä, kun niitä tulee kaikilla nopeasti kirjoitellessa, mutta huutaa ei tarvitse kokoajan.
Selvennätkö sielunkumppanuutta vähän,ei teidän keskinäistä mutta yleensä.
tuntuuko se oma suhde epätyydyttävältä vasta sen jälkeen kun on alkanut ihastus tähän toiseen. Vai onko jo aiemmin ollut jotain pielessä. Jos vastaan tähän jälkimmäiseen kyllä, niin sitten kannattaa miettiä sitä, onko syytä jatkaa enää suhteessa, joka tuntuu pahalta.
Itsellä on myös yllämainittu tilanne, mutta oma suhteeni on voinut huonosti jo vuosia ennen tätä tilannetta. Siksi itse olen tekemässä ratkaisua, jossa lopetan tän nykyisen suhteeni. Aika näyttää, jatkuuko minun ja tämän toisen sielunkumppanuus, tällä hetkellä se ainakin tuntuu tosi vahvalta.
sielunkumppanuus on sellainen yhteys toiseen ihmiseen, jota ei muihin tunne. kaikki tuntuu helpolta ja luontevalta, ei tarvi paljon selittää kun toinen ymmärtää. sit siihen voi liittyä rakkautta tai olla liittymättä.
heh heh :)
Ite olen myös sillä kannalla, että jos ei nykyisestä pidä niin paljoa mitä uudesta, niin miksi ei yrittäisi toisen kanssa? Elämä on liian lyhyt jossitteluun. Toki ensiksi kannattaa olla kaveripohjalla sen toisen kanssa vaikka muutaman kuukauden, että varmistuu, ettei kyseessä ole vain ohimenevä juttu. Olis aika surkeeta menettää molemmat loppujen lopuksi. Tai mikä estäisi elämistä kolmistaan? Silloin ei satuta ketään. Länsimaiset ihmiset on vain opetettu pelkäämään moniavioisuutta. Oikeasti siinä ei ole mitään pahaa.
Sinun täytyy kokea mikä teitä yhdistää.Mutta tee se kunnioittaen molempia kumppaneita.Älä haaskaa sitä mahdollisuutta ,mahdollisesta sinun tämän elämäsi tärkeimmästä ihmissuhteesta.Tiedät kyllä sydämessäsi mikä on oikea ratkaisusi.Tee oikea ratkaisu minkä tunnet ITSE oikeaksi.Älä kuuntele horroksessa olevia moralisteja,jotka ei tiedä itsekkään mikä tämän elämän tarkoitus on.Onnea sinulle valineaasi.
kuitenkaan ;D
Ihminen tekee virheitä. Miksei tekisi myös tärkeimmissä ihmissuhde asioissa? Niin hienoa kun se olisi parin muodostus ei mene aina nappiin ekalla yrittämällä. Myöhemmin voi tulla vaikka sielunkumppani vastaan. Onko silloin oikein jäädä vanhaan suhteeseen joka ei ehkä edes toimi vai noudattaa sydämmensä ääntä? Kuka tietää
Joku muu näköjään samassa tilanteessa. Yritettävä olla kuin ei oliskaan, sielu huutaa sen toisen sielun luo... Tosiaan ei haluaisi loukata ketään, mutta onko valhe siitä, että kaikki on hyvin, oikein..? Ihanan hullua - hullun ihanaa!
onko hyviä ehdotuksia? mun elämäni on ainakin hajalla tän tilanteen takia. todellisuuden ja sielun huutamisen takia. ei ole kivaa. miten aiot omaa juttuas hoitaa?
Joka päivä tuntuu, että tämä ei voi jatkua näin... Ja jatkuu kuitenkin. Sydän on vereslihalla, mutta vielä jokin pidättelee tekemästä mitään ratkaisua.Kai vanha velvollisuuden tunto ja pelko toisten satuttamisesta. Voimia meille... :-)
onkohan joku keksinyt kuinka päästä tällaisessa etiäpäin? lehteen ilmoitus että kertoo muillekin :)
rohkeus pulveria? paras olisi jos se ah niiiiiin rakas sielunkumppani kaappaisi eikä palauttaisi edes lunnaita vastaan!
Olis kova sana... Vois itsekin värkätä, jos jollain olis resepti..? Kaappauskin kävis...
Päätin sitten eilenillalla tehdä edes pienen liikkeen asian selvittämiseksi... Tässä sitä ollaan tulisilla hiilillä, mikä on vastaus... Perhosia vatsassa...
kuinka osasinki tulla katsomaan tänne nyt. kerro heti mitä tapahtu ja vastattiin. lähetit mailin, tekstarin vai mitä teit? ja näille 3500 muullekin tulee kerrottua mut ei välitetä niistä!
Jep, meilin pukkasin eräälle herralle... Katotaan nyt, josko pääsemme näkemään kunnolla nokakkain. Jännittää ihan vietävästi, kun ei olla nähty vaan muuten viestitty viime ajat...