Kuinka teoriassa tasapainoitan IV järjestelmän, jossa on poistot ja tulot vedetty kahdella 125mm putkella, josta on samankokoiset haarat huonetiloihin? Eli ei ole tehty niinkuin pitäisi: 160mm runko, josta haarat.
Kuinkas tuollaisen tasapainoitus teoriassa menee. Jos esimerkiksi kaikki poistoventtiilit olisi auki samanverran niin, että lto koneen teholla x ilmavirta olisi 4dm/s.
Nyt jos väntäisin yhden venttiilin puoleen väliin, niin mikä on silloin ko. venttiilin ilmavirta ja kuinka se vaikutti muihin venttiileihin?
Tällä teoriapohjalla voisi tehdä karkean perussäädön ja kutsua sitten mittamiehen paikalle.
Kuinkas tuollaisen tasapainoitus teoriassa menee. Jos esimerkiksi kaikki poistoventtiilit olisi auki samanverran niin, että lto koneen teholla x ilmavirta olisi 4dm/s.
Nyt jos väntäisin yhden venttiilin puoleen väliin, niin mikä on silloin ko. venttiilin ilmavirta ja kuinka se vaikutti muihin venttiileihin?
Tällä teoriapohjalla voisi tehdä karkean perussäädön ja kutsua sitten mittamiehen paikalle.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kone imee 12dm/s, venttiilit 3kpl ovat auki yhden 'yksikön'.
Ilmavirrat venttileissä:
1. 4 dm/s
2. 4 dm/s
3. 4 dm/s
kakkosventtiili laitettan asentoon 1/2, ovatko ilmavirrat silloin:
1. 5 dm/s
2. 2 dm/s
3. 5 dm/s
Vai lasketaanko tämä teoriassa eri tavalla? Nythän oletin kakkosventtiilin virtaaman menevän puoleen, joka ilmeisesti ei ole oikein?
Ei valitettavasti ole noin helppoa. Nesteiden ja kaasujen virtaukset on vähän mystisempiä, vastapaineet venttiilin takana muuttaa virtausolosuhteita ja koko systeemin tasapaino muuttuu. Kyllä virtaukset täytyy tässä tapauksessa iteroimalla hakea paikalleen. Eli venttiilit säädetään pariin kertaan, jotta päästään lähelle tavoitearvoja.
"Ilmavirrat venttileissä:
1. 4 dm/s
2. 4 dm/s
3. 4 dm/s "
Homma menisi noin teoriassa jos jokaiselta ventiililtä on samanmittainen ja yhtämutkainen putki koneelle. Paksulla rungolla yritetään saada venttiilit tasa-arvoisiksi vaikka mutkien määrä ja putken pituus on eri. Todennäköisesti sinulla tuossa tapauksessa virtaus menisi jotenkin näin
1. 3 dm/s
2. 4 dm/s
3. 5 dm/s
Näistä ventiili 1 on pisimmässä/mutkaisimmassa haarassa ja ventiili 3 lähimpänä konetta.
"kakkosventtiili laitettan asentoon 1/2, ovatko ilmavirrat silloin:
1. 5 dm/s
2. 2 dm/s
3. 5 dm/s
Vai lasketaanko tämä teoriassa eri tavalla? Nythän oletin kakkosventtiilin virtaaman menevän puoleen, joka ilmeisesti ei ole oikein?"
Suunnilleen noin se menee, mutta jo edellä mainittu asia on se ongelmallisempi.
Säätöväli verrattuna virtaukseen löytyy ventiilin asennusohjeessa olevasta käyrästöstä ja/tai taulukosta. Katso esim. fläktwoodsin tai haltonin sivuilta. Vaikka mittamies taitaa parhaiten tietää.
http://www.halton.fi/catalog/pdf/fi/valves/urh_fi.pdf
http://www.halton.fi/catalog/pdf/control_guide/valves.pdf
http://www.flaktwoods.fi/44728edc-d034-4c5f-aedd-3fbc3698250e
http://www.flaktwoods.fi/c3f5da0d-9ac9-41fe-82eb-0db902e0d049
koska mittamies kuitenkin irroittaa ne venttiilit ja tekee karkean alkusäädön kokemuksen pohjalta ja alkaa sitten mittailemaan ilmavirtoja.
Karkean perussäädön voit toki tehdä itse ja kutsua sitten ammattimiehen paikalle. Lähtökohtaisesti talon pitää olla alipaineinen, ja kesäaikaan sekään ei ole vaarallista. Mutta mieti miksi haluat tehdä perussäädön.
Haaskaat aikaasi moisen teorian pohdiskeluun? Olet aivan hakoteillä. Jos talosi ilmanvaihto kaipaa tasapainotusta, tilaa sääätäjä paikalle. En ymmärrä ajattelutapaasi.
on turha kutsua mitään reiskaakaan säätämään. Aina kannattaa ottaa asioista selvää, ennenkuin teettää mitään. Suurin ongelma suomalaisissa asunnoissa on se, että on teetetty kaikenlaista remppaa 'ammattimiehillä', jotka on olleet niitä tutun tuttuja ilman kuittia tekeviä reiskoja. Jos ottaa asioista selvää ennalta, niin voi vähän hahmottaa etukäteen mitä se mittamies tulee tekemään.