tunnetteko rakkautta? Vai onko se vaan joku välttämätön paha, joka pitää olla olemassa vai onko se horoskooppiin sidottu vai pitääkö tässä lähteä psykiatrille, kun en tunne rakkautta. Mitä rakkaus on, jalat alta vievää..jne. Toiset kuvailevat kauniin sanoin rakkautta ja minä pinnistelen, että pitäisin edes yhdestä että heittäisi sitäkin kartanolle ja olisin totaalisesti yksi. Miehenikin on kauris.
Mikä on tämä tyhjyys ja tunneköyhyys. Ei varmaan horoskoopillista vaan kyllä tässä nyt on jotakin muutakin.
Horoskooppi antaa vaan muka jotain tukea siihen etten ole vinksahtanut. En ole lesbo tai mitenkään poikkeava muuten niin että harrastaisin jotakin joka nyt ei ole niin yleistä.
Mikä on tämä tyhjyys ja tunneköyhyys. Ei varmaan horoskoopillista vaan kyllä tässä nyt on jotakin muutakin.
Horoskooppi antaa vaan muka jotain tukea siihen etten ole vinksahtanut. En ole lesbo tai mitenkään poikkeava muuten niin että harrastaisin jotakin joka nyt ei ole niin yleistä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
määritelmänä rakkaudesta pidän kaikissa kirkollisissa vihkiäisissä luettavaa mutta täysin yleispätevää tekstiä:
"Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Rakkaus ei koskaan katoa."
Itse asiassa tuossa onkin kysymys kaikenkattavasta välittämisestä ja juuri sitä rakkaus mielestäni on. Eihän rakkauden vastakohtakaan ole viha vaan välinpitämättömyys. Lisäksi parisuhderakkaudessa tarvitaan lujaa ystävyyttä ja kumppanuutta.
Olen kyllä kokenut "leiskuvaa lempeä" tangolaulun sanojen malliin: "Kun järjen veit ja minusta orjan teit", mutta ne tulenleimahdukset ovat palaneet nopsasti karrelle, eikä niissä ole ollut mielestäni kysymys rakastamisesta.
"Orjana" oleminen ei minua miellytä, saatikka että nauttisin toisen ihmisen "orjuuttamisesta". Mieluummin olen vaikka totaal yksin.
Minusta sinä et ole mitenkään outo tapaus. Paljon oudompina pidän naisia ja miehiä, jotka jatkuvasti etsivät noita "jalat alta"-kokemuksia, mistä todennäköisesti johtuu parisuhteitten yleinen kierrätysluonne. Epäilenpä, että monelle heistä ei tule kokemisen kiireessä mieleen edes pohdiskella rakkauden olemusta.
mutta odota kun vanhenet.. Kauriit on vanhana nuoria ja nuorena vanhoja. Eli sä oot nyt vanha ja sitten ...
jaa_a. Kun osaisi tuohon jotain vastata.. oon huomannut ihan saman seurustellessani. En vain yksinkertaisesti tunne sitä ihanaa jalat alta vievää tunnetta minkä moni sanoo kokevansa. Vanhemmat kaverit vakuuttelevat että kyllä sen rakkauden joskus löydän, vilkuillessaan samanaikaisesti säälivästi muhun... Selitystä ei oo!!
kyllä rakkauttakin löytyy, uso pois vaan!