En ymmärrä, miksi joillekin lopettaminen on niin tuskaista ja mahdotonta. Olen polttanut 12v asti ja olen nyt paria kuukautta vaille 18. Lopetin viikko sitten koska tajusin etten yksinkertaisesti tarvitse tupakkaa. Päätökseen vaikutti myös aika paljon se tosiasia, ettei tupakointi ole enää niin halpaa mitä pari vuotta sitten. Mitään vieroitusoireita ei ole ollut eikä taida tullakaan.
Otanko asiat sitten niin oman pääni mukaan että "päätin" olla tuntematta mitään vieroitusoireita, vai enkä ollut riittävästi jäänyt koukkuun? En osaa sanoa. Olen kahviloissa tuttuun tapaan kaverini kanssa, joka polttaa kuin korsteeni eikä minun tee mieli polttaa tai edes pyytää jämiä..
Otanko asiat sitten niin oman pääni mukaan että "päätin" olla tuntematta mitään vieroitusoireita, vai enkä ollut riittävästi jäänyt koukkuun? En osaa sanoa. Olen kahviloissa tuttuun tapaan kaverini kanssa, joka polttaa kuin korsteeni eikä minun tee mieli polttaa tai edes pyytää jämiä..
Vastaukset 11
Vanhimmat
viikko ei oo kauhean pitkä aika vielä..niin ja kuinka usein poltit sillon ku poltit? voi nimittäin olla ettei sulle koskaan kehittynyt voimakasta riippuvuutta..
Poltin askin tai vähän yli päivässä.. enemmänkin kun istuin kahviloissa kavereiden kanssa. Seurassa poltti aina enemmän
mun iskä on polttanu 20 vuotta joka päivä, mutta vain töissä. Ei ikinä kotona, ei se ilmeisesti tarvitse tupakkaa. Ja sitte kesämökillä on kuukauden polttamatta, eikä tunnu missään. En tiiä kuinka paljon se polttaa töissä, mutta varmaan 2 askia viikossa.
erittäin aktiivisesti. alko menee jo 1,5 askia päivässä ja koko ajan nuha ja jonkulainen infektio päällä, rupes vituttaa sen verran paljon, ku tuli taas kerran niin kipeeks, että loppu röökaaminen. nyt oon ollu kk ilman, eikä vierotusoireita oo ollu. psyykkisiä kylläkin jonkun verran.
poltin n. 35 vuotta pääasiallisesti iltaisin ja viikonloppuisin, en koskaan töissä. Ajattelin kokeilla pystynkö olemaan ilman, aloitin 6.1.06 ja sen jälkeen en ole polttanut yhtäkään tupakkaa. Vierotusoireita ei ole tullut.
Ihmettelen vieläkin, miten helppoa minun oli lopettaa, kun kuulee, miten vaikeaa joillakin on. Olen ollut tosi onnekas tässä suhteessa.
Mutta tsempppiä kaikille, että pysymme savuttomina edelleenkin.
Puolitoista vuotta mennyt, eikä yhtään retkahdusta 20 vuoden vähintään-toppa-päivässä -tupakoinnin jälkeen. Lopettamisen pääsyy, yskiminen, loppui parissa viikossa.
Omasta selkärangasta se on kiinni. Poppakonstit vain pidentävät mielitekoaikaa. Tumppaat vain sen viimeisen kerran ja siinä kaikki.
Oon ollu tässä kohta 6kk polttamatta. Nikotiini purkkaa syöny koko ajan noin 15 kpl päivässä(2mg purkka). Baariin jos lähden tulee aina poltettua pari sikaria, tosin baarissa käyn ehkä kerran joka toinen kuukausi.
Koetin tässä vähä aikaa sitten vähentää purkan syömistä, ei siitä tullut mitään joten kokeilin jättää purkan kokonaan pois.
Seurauksena masennusta, mielialan vaihtelua. Oli pakko jatkaa purkan syöntiä kun alkoi mun "huonotuulisuus" häiritä jo parisuhdetta.
En tiedä haluanko enää edes yrittää lopettaa.
Tyttöystävä sanoo tukevansa mua mutta musta se enemminkin painostaa kuin tukee. Nyt se vaatii että pitäs lopetella sen purkan syönti.
Vituttaa nyt koko ajan. Oli paljon helpompaa sillo ku poltti tupakkaa.
Minullkin meni 1,45 askia päivässä. Päänsärkyä, nuhaa, tupakkayskää. Vitutus kasvoi niin suureksi, että lopetin minäkin. En kuitenkaan kokonaan. Saatan silloin tällöin polttaa muutaman tupakan "sosiaalisista" syistä seurassa.
Baari-iltojakin on seurasta riippuen, tupakoiden tai ei. Josksu poltan illalla, kun on ollut oiken stressaava päivä yhden tupakan ennen nukkumaan menoa.
Luulen, että on ihmisä joille ei kehity sitä riippuvuutta. He voivatkin huoletta polttaa silloin tällöin, eikä se mopo karkaa käsistä jatkuvaan polttamiseen asti.
oon ollu edelleen polttamatta! eipä suurempia ongelmia. yhtään kertaa en ole ratkennut polttamaan. nikotiinipurkat sun muut on kyl musta ihan turhia höpöhöpöjuttuja. ilmankin pärjää! =)
Poltin korsteenina yli 10 v, ja kun baarissa vielä olen töissä niin tuli vedettyä ihan ketjussa ja huomasin että se ei edes maistunut hyvältä. Ensimmäinen korkeentaan (päivän ensimmäinen jonka poltin iltapäivällä) maistui ihan kohtuulliselta. Oli nuha, yskä ja hirveä keuhkokrapula aina viikonlopun jäljiltä. Mutta loppujenlopuksi mikä sai minut lopettamaan oli se, kun tapasin henkilön joka ei tarvitse tupakkaa hauskanpitoon. Tämä kuulostaa hirmu lapselliselta mutta aikaisemmin en todellakaan voinut kuvitella että baarissa voisi olla mukavaa ilman röökaamista. että kyllä se siihen oluen juomiseen kuuluu niin tiukasti. Nyt olen huomannut että eipäs kuulukaan. :) Vaikka baarissa käyminen on kyllä vähentynyt huomattavasti. Olihan sitä tupakkaa ihan hauska poltella kun sisällä saa polttaa (vielä toistaiseksi). Mutta enää en halua tervata keuhkojani, koska hyödyt jäävät pienemmäksi kuin haitat. mulla on vieläkin vähän nuha/yskä vaikka lopettamisesta on jo 3vk. Mutta näin kävi minulle perinteisesti, eli löysin maailman ihanimman miehen, joka on savuton. Siispä halusin että vaatteeni ja suudelmani eivät enää löyhkää tuhkakupille. :D Tuntui yhtäkkiä luonnolliselta olla vaan polttamatta.
3vk han on todella lyhyt aika mutta joistain asioista vaan voi olla varma, kuten minä olen tästä savuttomuudesta. tämä vain sopii minulle. tuli todettua nyt kun ensimmäistä kertaa kokeilin. (olen varma myös tuosta kannustavasta miehestä.. ;) kohta puoli vuotta yhdessä)