Kuinka vapaasti matemaatikko voi valita sivuaineensa, jos ajatellaan työllistymistä? Nykyäänhän on monella alalla muotia valita sivuaineita, jotka liittyy pääaineeseen tuskin mitenkään, mutta löytääkö matemaatikko mistään töitä jos sivuaineina on esim. naistutkimus ja venäjän kieli tai jotain muuta yhtä liittymätöntä?
Matemaatikon sivuaineet?
Jopi
202085
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mielestäni siitä voi lähteä, että pelkällä matematiikalla ei työllisty mihinkään. Työllistyminen on siis sivuaineiden varassa. Kulttuuriantropologia, naistutkimus tai egyptologia eivät taida näitä työllistäviä oppiaineita olla, vai mitä? Venäjän kielikin sopii paremmin kauppatieteilijän kuin matemaatikon sivuaineeksi.
Matematiikka ja fysiikka ovat hyviä sivuaineita, jos aikoo opettajaksi. Tilastotiede ja kaupalliset aineet ovat hyviä, jos ei halua opettajaksi. Tietojenkäsittelyoppi kannattaa ottaa mukaan joka tapauksessa.
Niin fysiikka ja kemia tietysti opettajan sivuaineiksi.
Kuinka tarpeellinen tietojenkäsittely on? Joku fysiikka tai kemia olisi vielä ihan ok, mutta inhoan kaikkea tietojenkäsittelyyn liittyvää yli kaiken... Myöskään tilastotiede ja kaupalliset aineet ei kiinnosta yhtään, joten kannattaako matemaatikon ura unohtaa suosisti?
Selaile opinto-opasta ja katso mitä pitää olla ja mitä suositellaan otettavaksi. Pakolliset on pakollisia, mutta muista voi sitten valita melkein mitä vain haluaa.
Mikä siis kiinnostaa? Turha sinun on jotain ainetta lukeakaan jos se ei kiinnosta pätkääkään. Sivuaineita luetaan varastoon taidoksi jota töissä tarvitaan ja jos ei kiinnosta lukea, niin ei voi kiinnostaa tehdä työkseenkään.
Olethan tietoinen, että tieojenkäsittely*tiede* on käytännössä puhdasta matematiikkaa? Ilman tietokonetaitoja ei nykyään voi oikein tehdä mitään. Ei kukaan palkkaa sinua laskemaan kivoja laskuja kynällä ja paperilla. Matemaatikkona pitää olla käytännössä joko opettaja tai tietokoneiden kanssa tekemisissä ainakin jossain määrin.
Eri yliopistoissa ja eri linjoilla on niin erilaiset vaatimukset, ja joissain voi valita sivuaineet käytännössä täysin vapaasti (ainakin paperilla, en sitten tiedä miten erikoisiin opintosuunnitelmiin käytännössä suhtaudutaan).
Mua kiinnostaa matikan lisäksi lähinnä historia, kielet ja jotkut muut humanistiset "hömppäaineet", joilla ei ole matikan kanssa oikein mitään tekemistä. Luonnontieteiden puolelta fysiikka on ihan kivaa, kemia on ok ja biologia menettelee, mutta tuskin jaksaisin ainakaan pitkää sivuainetta siitä lukea.
Mulla on tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva kaveri, ja sen aineen opinnot vaikuttaa kyllä täydeltä kidutukselta. Pidän kyllä sinänsä tietokoneella puuhailusta, mutta kaikenlainen teoriapuoli tökkii ja pahasti.
Ammatinvalintaan kannattaa kuitenkin suhtautua vakavasti.
Jos matematiikkaa opiskelet, humanistiset aineet eivät sivuaineeksi riitä. Toki niitäkin voi lukea jos yliopisto sen sallii, mutta silti joudut lisäksi opiskelemaan ne oikeasti tarpeelliset sivuaineet.
Matemaatikkojen ongelmana on se, että varsinaisia matemaatikon paikkoja ei yliopiston ulkopuolella oikeastaan ole. IT-ala saattaa matemaatikon työllistää, mutta tuskin ilman tietojenkäsittelyopin sivuaineopintoja. Opettajan paikkoja kyllä on, mutta niihin tarvitaan opettajan pedagogiset opinnot ja mielellään kaksikin laajaa (35 ov) sivuainetta. Opettajan sivuaineet ovat paremmuusjärjestyksessä tietojenkäsittelyoppi, fysiikka, kemia.
Tietojenkäsittelyopin teoria saattaa hyvinkin olla helpompaa kuin matematiikka, ei sitä kannata pelätä. Ohjelmoinnissa on toki haasteita, mutta siihen ei tarvitse erikoistua.
Ennen hakemista kannattaa tietysti katsasta eri yliopistojen vaatimukset tutkinnon suhteen, niin saa paremmin mieleisensä tutkinnon kasaan.
"Mulla on tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva kaveri, ja sen aineen opinnot vaikuttaa kyllä täydeltä kidutukselta."
Missä mielessä kidutukselta? Tietojenkäsittelytiede on käytännössä puhdasta matematiikkaa joten käytännössä sanot (tietynlaisen) matematiikan opiskelun olevan täyttä kidutusta. Laudaturkurssit matematiikassa menevät hyvinkin abstrakteiksi ja jo approkurssit osoittavat, että kyseessä on ihan eri asia kuin lukion matikat (lukion laskento). Insinööripuolella vielä ollaan tekemisissä konkreettisten asioiden kanssa (kuten lasketaan kuinka monennessa ulottuvuudessa yksikköpallon tilavuus on suurin), mutta oikeassa matematiikassa meno on aika korkealentoista.
Mutta kunhan kulttuurishokista pääsee yli, niin matematiikasta aukeaa täysin uusi maailma. Jos pidät ongelmien ratkaisemisesta ja täsmällisen tekstin tuottamisesta (sisälläsi on pieni pilkunnussija), niin pidät matematiikasta ja todennäköisesti myös tietojenkäsittelytieteestä. Itselläni on tietotekniikasta esim. tekoälyn, tietorakenteiden ja laskennan teorian kursseja eikä niistä yksikään ole ollut vaikea tai vaatinut muuta kuin matematiikkaa (ok, tietorakenteissa pitää tietää perusteet jostain ohjelmointikielestä jotta pystyy seuraamaan pseudokoodiesimerkkejä).
Oletko nyt varma, että olet mieltänyt kaverisi opinnot kidutukseksi omin silmin etkä kaverin silmin? Jos kaverisi ei ole lahjakas tai kiinnostunut, niin onhan se työlästä.
Yksi vaihtoehto on aloittaa matikan lukemisella ja jos tökkii/ei tule mielekästä kokonaisuutta, niin vaihdat pääainetta ja otat matikan sivuaineeksi. Aika moni tekee niin.
Kaveri on nyt lukenut tietojenkäsittelytiedettä vähän yli appron verran, ja siitä approsta yli puolet oli ohjelmointia. Ne muut kurssit voisi olla ihan siedettäviäkin, mutta ohjelmointi on kidutusta. Olen selaillut ja lukenut kaverin muistiinpanoja ja kurssikirjoja ja ei kyllä hyvältä näytä.
Matikasta suoritin itse appron lukion ohella, ja loputkin kurssit vaikuttaa todella mielenkiintoisilta. Sehän siinä niin harmittaakin, kun matikka vaikuttaa aivan kuin mua varten tehdyltä, mutta sivuaineet tökkii ja pahasti.
Joo, ei niistä humanistisista aineista varmaan mitään tule. Mutta entä fysiikka ja kemia? Tai fysiikka ja lyhyt biologia? En tahtoisi jättää matikkaa pelkäksi harrastukseksi, mutta opettajatyyppiäkään en ole.
Kannattaa lukea yleissivistyksen vuoksi, niistä saat elämään iloa ja syvempää näkemystä. Mutta pidä ne ehdottoman toissijaisina varsinaisiin työllistäviin aineisiin nähden.
"Tietojenkäsittelytiede on käytännössä puhdasta matematiikkaa joten käytännössä sanot (tietynlaisen) matematiikan opiskelun olevan täyttä kidutusta."
Nyt puhutaan käsittääkseni tkt:n perusopinnoista, jotka ainakin HY:n sivuainepuolella näyttävät minusta lähinnä koodaukselta.
Puhtallakin matematiikalla voi kyllä työllistyä - tutkijaksi yliopistoon, tosin kilpailu paikoista voi olla kovaa. Jos yrityspuoli taas kiinnostaa, mutta talous ei, kannaattaa varmaan katsella myös TKK:n suuntaan. Ohjelmointi on toki silloin käytännössä pakollista.
Tämä on minun neuvoni: hanki diplomi-insinöörin tutkinto joltain alalta. Tietotekniikka ja teknillinen fysiikka voisivat olla sopivimpia, jos olet erityisen kiinnostunut matematiikasta, mutta muutkin käyvät. Saat olla matematiikan kanssa ihan tarpeeksi tekemisissä, ja samalla saat pääset kunnolla työelämään kiinni.
Matematiikka, fysiikka, kemia ja biologia ovat hienoja aineita. Työllistyminen on kuitenkin vaikeaa, jos ei opettajaksi halua.
Tietojenkäsittelyn approt ovat pitkälle ohjelmointia, cumlaudet sellaista yleissivistävämpää höttöä siltä väliltä, ja laudaturit jo pitkälti matematiikkaa tai ainakin laskentoa varsinkin teoreettisen tietojenkäsittelytieteen puolella.
Vaikka ohjelmointi jäisikin pelkkään approon ja ottaisin tietojenkäsittelytieteestä pitkän sivuaineen, melkein kolmannes sen aineen opinnoista koostuisi silti ohjelmoinnista. Se on aika paljon.
Toisaalta pelkän yhden alan yleissivistyksen takia ei välttämättä kannata viettää paljoakaan ylimääräistä aikaa opiskellen. Parempi päästä nopeasti töihin ja hankkia yleissivistystä laajemmalta alueelta vaikka sitten vapaa-ajalla.
Hakupaperit DI-koulutukseen olisi varmasti pitänyt lähettää jo ajat sitten, joten tänä vuonna täytyy valita matikan ja kielten välillä, jos jälkimmäisiin hyväksytään. Pidän kuitenkin DI-vaihtoehdon mielessä ensi vuotta varten.
Tuli mieleen, että riittääköhän tietojenkäsittelytieteen appro työllistymiseen vai vaaditaanko vähintään cumua?
Kyllä tietojenkäsittelyopista olisi hyvä lukea cumu. Tietysti ensin luetaan se appro, ja katsotaan sitten maistuuko jatko. On approkin tyhjää parempi, ja myös omalla harrastuneisuudella on paljon merkitystä.
Tunnut pelkäävän ohjelmointia aika lailla. Kannattaa pitää mielessä, että vaikka opinnoista huomattava osa olisikin ohjelmointia, käytännön työelämässä IT-alalla vain harva on oikeasti koodari. Projektihallinta, suunnittelu, testaus ja asiakaskontaktit työllistävät yllättävän paljon väkeä.
Näinhän se on, mutta jos paukut riittää niin opiskele myös noita. Joistakin humanistisista sivuaineista voit saada suoraan hyötyä työllistymiseen tekniikan/luonnontieteiden tdk:n ohella. Esimerkiksi aasian kielten ja kulttuurin opinnoista voi olla erittäin paljon hyötyä. Mutta tosiaan, vain jos paukut riittävät.
Ohjelmointikammoni johtuu lähinnä siitä, että joskus muutama vuosi sitten koitin opetella ohjelmointia, ja siitä ei tullut yhtään mitään. Silloin mulla oli sentään motivaatiota, nykyään ei, vaikka toisaalta tiedot on niistä ajoista karttuneet jonkin verran.
Tahtoisin vaan todella matemaatikoksi, ja fysiikka ja kemia tai biologia voisi menetellä sivuaineina. Sillä koulutuksella voisi varmaan saada jotain hommia ammattikorkeakoulun opettajana, ainakin jos lukee lisensiaatiksi tai tohtoriksi. Ei täytyisi jäädä niin helposti työttömäksi, ja jos matemaatikon töitä ei löytyisi ennen kuin open hommat alkaisi maistua puulta, ehkä se ohjelmointikin siinä menisi.