En ole koskaan seurustellut. Yleensä ihastun helposti ihmisiin mutta ujouteni estää mua menemästä juttelemaan tai kertomasta kenellekään.
Olen ihmissuhteissa todella huono. Takerrun ihmisiin niin helposti, enkä osaa näyttää tunteitani kunnolla.
Mä oon löytänyt semmoisen ihmisen jolle haluaisin kertoa kaiken, jonka kanssa haluaisin olla joka hetki ja jolle mä haluaisin antaa itseni. Tiedän että tää toinenkin välittää musta. Mulla on kuitenkin aivan kauhea pelko, että mä jään yksin ja että mulla ei ole koskaan ketään kuka rakastais tai välittäis. Mä pelkään tulevaisuutta. Yksinäisyys pelottaa mua mielettömästi vaikka en sitä kenellekkään kerro. Mä kaipaan paljon huomiota.
Mä istun useesti yksinään kotona ja itken.
Itken koska haluaisin niin mielettömästi läheisyyttä ja hellyyttä. Koska mä haluaisin rakkautta....
En oikeesti tiedä mitä mun pitäis tehdä??!
Olen ihmissuhteissa todella huono. Takerrun ihmisiin niin helposti, enkä osaa näyttää tunteitani kunnolla.
Mä oon löytänyt semmoisen ihmisen jolle haluaisin kertoa kaiken, jonka kanssa haluaisin olla joka hetki ja jolle mä haluaisin antaa itseni. Tiedän että tää toinenkin välittää musta. Mulla on kuitenkin aivan kauhea pelko, että mä jään yksin ja että mulla ei ole koskaan ketään kuka rakastais tai välittäis. Mä pelkään tulevaisuutta. Yksinäisyys pelottaa mua mielettömästi vaikka en sitä kenellekkään kerro. Mä kaipaan paljon huomiota.
Mä istun useesti yksinään kotona ja itken.
Itken koska haluaisin niin mielettömästi läheisyyttä ja hellyyttä. Koska mä haluaisin rakkautta....
En oikeesti tiedä mitä mun pitäis tehdä??!
Vastaukset 10
Vanhimmat
kuule luin tuon juttusi ja näin itseni siinä olin joskus samanlainen.ja arvaa mihin se mun hellyydenkaipuu johti??siihen että hain lohtua joka ainoasta sylistä mutta se hellyyden kaipuu ei oottanut loppuakseen.älä vaan etsi vääristä paikoista sitä.monta kertaa ihminen sekoittaa sen hellyydenkaipuun johonkin muuhun.luulee rakkaudeksi jotain mikä ei ole ollut kuin himoa esim.ota itteäsi niskasta kiinni ja mene rohkeasti juttelemaan ihmisille niin sitä löytää ystävän ja tiedä vielä mitä siitä voi kehkeytyä.....
Etten mä vaan olis kirjoittanu ton unissani... Mä oon nimittäin just samanlainen, paitsi että en ole elämäni aikana ihastunut kuin yhteen likkaan.. Oon sen kaa samalla luokalla (oon 14v).. Mä en uskalla mennä juttelee sille ja tekstareiden lähettelykin mietyttää kauan..
En siis voi antaa neuvoa kun en itsekkään tiedä..
Mun mielestä sun kannattas vaan rohkeesti lähettää vaikka textari sille tytölle... Tuskin sä siinä mitään menetät. Ja mä ainakin toivoisin sitä jos oisin toi tyttö. Siis tarkotan et musta ois ainakin kiva jos joku (varsinkin yx meidän luokkalainen jätkä) kertois olevansa musta kiinnostunu...
Joten tsemppiä!! =)
Mun mielestä sun kannattas vaan rohkeesti lähettää vaikka textari sille tytölle... Tuskin sä siinä mitään menetät. Ja mä ainakin toivoisin sitä jos oisin toi tyttö. Siis tarkotan et musta ois ainakin kiva jos joku (varsinkin yx meidän luokkalainen jätkä) kertois olevansa musta kiinnostunu...
Joten tsemppiä!! =)
mulla on sama juttu...oon tosi surullinen!mun elämäni huonoimmat hetket oli viime viikonloppuna...menetin sellasen ihanan jätkän ja se oli viä mun oma vika...se oli meillä ja mun exä tuli kans meille...vaikka en mä sitä kyllä pyytäy mut silti...sun tilantees mä vaan yrittäisin rohkasta itteeni..se ei oo helppoo mut silti.ja voithan sä pyytää sun parasta kaveriaski vähän auttaan et teidän juttu pääsis edes vähä alkuun!=) kyllä ystävät aina auttaa eikä se silti oo mitenkää noloo jos sun ystäväs menee jotain sille jätkälle sanoon!=)mä oon aivan samanlainen et kaipaan tosi paljon rakkautta ja hellyyttä ja läheisyyttä...se on niin ihanaa!! mutta oikeesti tosi paljon tsemppiä sulle! =)
Kyllä sun pitäisi rohkasta vaan itsesi.. jos olet kiinnostunut jostakin ihmisestä niin voithan vaan lähettää esim tekstiviestin ja kysyä vaikka että mitenkä menee? kyllä siitä huomaa yleensä toisen kiinnostuksesta vastata ja mitenkä hän vastaa ja kuinka paljon kuinka kiinnostunut hän sinusta voisi olla.. tämä saattaa olla typerä neuvo, mutta minuun se ainakin puris ;) hmm.. minullakin on samaa vikaa kuin sinulla.. silloin kun seurustelen haluan olla tyttökaverin kanssa melkein kokoajan, mutta nämä joiden kanssa olen seurustellut ahdistuivat moisesta ja sitten loppu häämöttikin suhteessa.. että semmosta.. meitä on moneen :)
Olet oma itsesi ja kerro tunteistasi tälle kyseiselle henkilölle. Pyydä rohkeasti häntä vaikka leffaan kanssasi ja kerro peloistasi ja tunteistasi. Kaikki menee hyvin kunhan vaan uskallat tehdä aloitteen.
Kyllä mä oon jutellu tän henkilön kanssa. Kertonu et välitän siitä ja silleen. Ja se on melkein ainoa ihminen jolle mä oon pystyny puhumaankin näistä asioista. Siitä mitä mun mielessä liikkuu ja miltä musta tuntuu.
Kai tästä joskus voi jotain kehittyä. Meidän välillä on vaan niin monta kilometriä.
Kaipaan häntä joka hetki..
Mä en ehkä ole paras ihminen neuvomaan näissä ihmissuhdekiemuroissa kun omatkin "jutut" menee aina jollain tavalla solmuun.. Sun pitää vaan rohkaista itsesi ja katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan!! Eihän sitä tiedä kun ei kokeile.. En tiedä kuinka kauan olet sen ihmisen tuntenut mut jollei hän kerran vielä ole "juossut karkuun" niin tuskin ihan äkkiä sitä tekeekään!! Joten puhuppa hänelle näistä sun peloistasi.
Jos istut siellä kotona ja itket yksin etkä asialle mitään tee, niin siellä olet vielä 60v päästä.
Itse olen vieläkin ihan hirveän ujo, mutta jossain vaiheessa tajusin että tää elämä menee loppujenlopuksi aika vauhdilla (paitsi kun venaa kotona yksin että tulis uni). Sen jälkeen oon huomannu että pettymyksiä tulee, sitte taas maailman onnellisin, sitte kauhee potku elämältä päähän, sitte vähä nyyh, sitte taas mahtavaa jne.
Turpaan tulee varmasti välillä, mutta ne mahtavat jutut mitä tapahtuu niin korvaa sen.
Liian monta mahtavaa ihmistä olen päästänyt liukumaan ohi elämässäni että en tee sitä enää, vaikka tulis välillä turpaankin.