Mulla ois tarve ihastua ja jopa jossain vaiheessa rakastuakkin johonkin,mutta en vaan uskalla!! Tää alkaa olla jo tosi kipeetä. Pelkään niin kauheasti sitä,mitä vois tapahtuu. Noin niinkuin negatiivisella tasolla. eli petetyksi,jätetyksi tulemista pääasiassa. Entiset jutut menneet metsään aina kohinalla...tai ei tietty aina,mutta usein. Kuulen joka kerta kehuttavan itseäni ja että on niin mukavaa yms yms. Mutta sitten vaan pam!! Joku on joskus uskaltanut sanoa,että olen liian kiltti ja en ansaitse hänen kaltaistaan. Joku taasen kertoi minun olevan liian pelottava ja hän halusi lähteä, ennenkuin minä ehtisin sen sanomaan!!!Olin kuulema liian vahva, liian kaunis ja liian omilla toimeentuleva! No,syyhän sekin. nyt kuitenkin minä(se pirun vahva ja pelottava) haluaisin sitoutua ja nauttia suhteesta,mutten vaan uskalla lähtee ettii sitä. Miten kiva oiskaan olla jonkun kanssa kesäpäivät ja katsoo illan tuloa ja odottaa syksyä saapuvaks...Miksi ihmeessä näin hajalla ja kesä edessä????!!!
Uskaltaisko..
siipeensä saanut
21093
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Täällä samanlainen "vahva" nainen. Juuri yksin jäänyt. Kyllä se vahva, miehekäs mies sieltä löytyy, jonka kanssa ei tarvi tommosia pelätä eikä pelejä pelata. Pää pystyyn ja menoks.
-A-
on sun luonteessa.. kuka tietää mutta itseäni jos ei kiinnosta kun pimppa noilla sanoilla yleensä toinen jätetään ettei se loukkaannu.. mutta et ole vielä kohdannut sitä oikeaa ja vinkiksi kun tapaat etene hitaasti.