siis mikä on käytännössä katsoen ammattikorkee?Miten se eroaa tavan amiksesta?Onks siel jotkut pääsykokeet ja minkä perusteella sinne valitaan?Pystyyks siel opiskelee niiku jotai autoihin liittyvää esim.auton myyjäks?Oon nyt ens syksynä alottamassa lukioo ja sen jälkee on tulevaisuus vähän auki joten ois tosi nastaa jos joku viittis kertoo ammattikorkeesta jotain perustietoo.Tietääks joku et onks savonlinnassa sellasta tai jossai savonlinnan lähistöllä?
Ammattikorkeakoulu
joku
202757
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ammattikorkeakoulu on alemman tason korkeakoulututkinto. Eli ylempi tutkinto kuin ammattikoulu. Tutkinnon laajuus on alasta riippuen pääasiassa 140-160 ov (3,5 - 4 vuotta) ja tutkintonimikkeitä on monia. Ammattikorkeakoulu eroaa yliopistosta sen verran, että tutkinto pyrkii olemaan käytännönläheisempi. On toki muitakin pieniä eroja ja ammattikorkekoulu on vielä hieman tuntematon ihmisille ja se turhan usein yhdistetään ammattikouluun. Ammattikorkekouluun on pääsykokeet ja sinne voi päästä joko lukiosta tai ammattikoulusta. Pääsykokeet vaihtelee aloittain ja yleensä niihin kuulu kirjallinen koe, henkilökohtainen haastattelu ja ehkä myös ryhmäkeskustelu. Joillekin aloille on myös ennakkotehtäviä. Aloja joita voi ammattikorkekoulussa opiskella on mm. tekniikka, liiketalous, sosiaaliala, taideala ja kotitalousala. Savonlinnassa on minun tietääkseni mm. sosiaalialan yksikkö (paremmat tiedot löydät opinto-oppaasta). Savonlinnassa ei kuitenkaan omaa ammatikorkeaa ole vaan sen yksiköt kuuluu Mikkelin ammattikorkeeseen. Voisi ajatella että auton myyjäksi voisit opiskella liiketalouden puolella. Nimike on tradenomi ja eri suuntautumisvaihtoehtoja löytyy paljon. Että tällaista tietoa nyt sinulle vähän. Toivottavasti edes yhtään selvisi asia.
Kommenttisi oli hyvä - paljon seikkaperäisempi kuin omani. Toivottavasti AMK-järjestelmä lapsentaudeistaan selvittyään vakiinnuttaa paikkansa Suomessa. Kaikista ei näet voi tulla tieteentekijöitä.
Ammattikorkeakoulu ei todellakaan ole alempi korkeakoulututkinto vaan selventääksemme siis alempiammattikorkeakoulututkinto!
Yo kirjoitusten jälkeen tuli tarkemmin punnittua eri koulutusvaihtoehtoja (tällä hetkellä olen yliopistossa). Valitettavasti itse olet väärässä ja biip aivan oikeassa; ammattikorkeakoulusta saa alemman korkeakoulututkinnon. Käyttämääsi käsitettä "alempi ammattikorkeakoulututkinto" ei ole olemassakaan. Amk:ta alemmalla ovat peruskoulun jälkeiset opinahjot, eli ammattikoulut ja lukiot.
AMK-tutkinto ei ole alempi eikä ylempi korkeakoulututkinto. Se on yksinkertaisesti korkeakoulututkinto. Kansainvälisessä vertailussa esimerkiksi tradenomin tutkinto rinnastetaan taloustieteen kandidaatin tutkintoon, eli se on ns. Bachelor's Degree equivalent.
Eli:
Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu - ei siis toisen asteen oppilaitos jollainen ammattikoulu on. Ammattikorkekouluihin vähimmäispääsyvaatimuksena on joko ylioppilastutkinto/joku muu toisen asteen tutkinto. Tutkintovaatimusten lisäksi ammattikorkeakoulut järjestävät hakijoille keväisin (jotkut kai syksyisinkin) valintakokeita, joita ainakin omasta kokemuksestani nimittäisin enemmäkin soveltuvuusteisteiksi.
Erona tiedekorkeakouluihin ( esim yliopistot )on se, että tiedekorkeakoulujen panostaessa pääasiallisesti tieteelliseen tutkimukseen ammattikorkeakoulut (alemman asteen korkeakoulut) pyrkivät kouluttamaan alansa käytännön osaajia ( liiketalous, tekniikka- ja merenkulku, sosiaali- ja terveysala, jne. ). Karkeasti siis: AMK: käytäntö, yliopistot yms.: teoria.
Ammattikorkeakoulujärjestelmä palvelee ennen kaikkea alueellista tasa-arvoa. Tämän takia joka maakunnalla (ei 100 %:sti varmaa faktaa) on oma AMK:nsa, joka usein vielä jakautuu eri toimipaikkoihin (yksiköihin).
Korjatkoon ne, jotka asian paremmin hallitsevat.
ammattikorkeat on aika turhia.
opiskele lukiossa englantia riittävästi että pääset ulkomaille opiskelemaan (ei pääsykokeita, kanada, britannia ainakin tällä hetkellä tulevat halvemmaksi kuin suomi) ja sitten saat kunnollisen työpaikan. autonmyyjäksi on hankala päästä, palkat eli provikat on hyvät verrattuna muihin myyjiin.
jos saksa tai ranska sujuu, niillä saa elämän myös.
Siis mitä ihmettä????Pystyyks amk:ssa opiskelee autonmyyjäks vai missä pystyy ja miten????Nii ja miten nii on vaikee päästä autonmyyjäks????KERTOKAA IHMISET JOS TIEDÄTTE!!!Onks hyvä palkka ja määräytyyks palkka sen mukaan kuin paljo myyt autoja vai onks joku tuntipalkka jne.
Ammattikorkeakoulututkinto on korkeakoulututkinto, joka tällä hetkellä rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon (aka kandidaatin tutkintoon), sillä sille ei ole olemassa muuta vastinetta. Bolognan julistuksen myötä rinnastuksiin tulee täsmennystä.
AMK-tutkintojen laajuus on 140 - 180 opintoviikkoa. Tutkintonimikkeitä on monia, mutta yleisimmät ovat insinööri (tekniikka&liikenne) ja tradenomi (liiketalous (ennen kauppa&hallinto)).
Ammattikorkeakouluista saat parhaiten ajanmukaista ja realistista tietoa :
http://www.minedu.fi - Opetusministeriö
http://www.arene.fi - Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry
http://www.samok.fi - Suomen Ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistysten liitto SAMOK ry
Kun kyselet asiasta netin keskustelupalstoilla, voit olla varma, että osa tiedosta on yksittäisten henkilöiden virheellisiä käsityksiä ja mielikuvia.
Oho... Kerrankin asiallinen vastaus ilman minkäänlaisia "Kyllä se on parempi kuin se" -väitteitä. Tämän tyyppisistä vastauksista on kysyjälle jotain hyötyäkin. Niin sitä pitää!
Nyt kun näitä säälittäviä ammatikorkeakoulun puolustajia lukee, niin ei voi muuta kuin oksentaa. Tosiasia kaikesta huolimatta on se, että erityisesti kaupallisella alalla korkeakouluopiskelijat tulevat paljon helpommin ylenemään johtotason tehtäviin. Vaikka sitä ei ääneen sanota useimmat isot yritykset tarjoavat parempia mahdollisuuksia korkeakoulun suorittaneille. Tässä yhteydessä tarkoitan todellakin korkeakouluopiskelijoita enkä ammattikorkeakouluopiskelijoita. En pysty todellakaan ymmärtämään kuinka joku voi kutsua sitä korkeakouluksi. nimike on varmaan keksitty, että saadaan raukkojen itsetuntoa kohotettua.
Minä taas en ymmärrä sitä, mikä ihmeen tarve joillakin on haukkua toisten opiskelupaikkoja. Eivät ne yliopisto- tai korkeakouluopinnot sinusta sen parempaa ihmistä tee kuin AMK:ssa opiskelevistakaan. AMK ja tiedekorkeakoulut ovat todellakin kaksi eri asiaa, mutta molempia tarvitaan.
Onhan se totta, että ktm voi sen nimikkeen takia jo edetä urallaan paremmin kuin esim tradenomi, mutta myös sitä on turha yleistää, että se aina menee niin. Esim. onhan jopa merkonomeja kunnon johtajina!! Ei se nimike ole aina se mitä katsotaan, vaan se ihminen. Ja minä en ole mikään "ammattikorkeakoulu rules, tiedekorkeakoulut sucks"-tyyppi vaan pidän molempia kouluja tärkeinä ja hyvinä. On hyvä, että nykyään on myös vaihtoehto yliopisto-opinnoille, koska kaikki ei sinne halua.
Koska jokaisellahan on kuitenkin mahdollisuus päästä sinne minne haluaa. Senkus yrittää vaan.
toteaa oikea sormiperseyhdistelmäyliopistohintti. Kyllä ne teoriassa tietää kaiken, mutta käytäntö ei sitten suju, ei millään... onhan tämä kentällä nähty. Mutta onnee vaan sulle mahtivelli, toivottavasti sinusta tulee isona oikein todella MAHTAVA johtaja... On korkeakoulu opinnot takana ja kaikki...
ettei vain osmoa vituta, kun ei osmo ilmeisesti ole menestynyt elämässään vaan jäänyt kentälle roikkumaan.
sitä pienessä päässäsi, niin on sinullakin jotain tekemistä!!!HAHHHAAAHHHHAAAHHAHAHAHAHHHAAA
Jos nyt kuitenkin yritettäis vaan vaikka leikkiä että kaikki me tänne mahdutaan. On totta, että vanhoillinen yrityselämä ei todellakaan (aina) näe ammattikorkeakouluista valmistuneiden potentiaalia, mutta toisaalta, ei nykypäivänä ja eikä varsinkaan tulevaisuuden osalta kukaan pysty sanomaan mikä on oikea tapa kouluttaa ja mitä osaamista työelämässä vaaditaan jatkossa. Yhdelläkään yliopistolla, korkeakoululla, ammattikorkeakoululla tai muullakaan oppilaitoksella ei ole mitään varmaa tietoa siitä, mitä ja miten pitäisi opettaa, on vain erilaisia arvauksia joihin kannattaa aina suhtautua kohteliaan varauksellisesti. Me kaikki saamme varautua elinikäiseen opiskeluun, ja vaikka tietynlainen broilerikoulutus onkin nyt muodissa sillä verukkeella että trendit ja strategiat osoittavat sen olevan ehkä hyväksi jollekin (ei siis välttämättä koulutettaville), saattaa eräänä päivänä käydäkin niin, ettei kukaan ole oikein koulutettu, ei edes kauppatieteiden maisteri.
Mitä raukkojen itsetuntoon tulee, taitaakin olla niin päin että termi "ammattikorkeakoulu" onkin valittu ärsyttämään niitä konservatiiveja joiden mielestä toimivan yhteiskunnan on oltava luokkayhteiskunta, sekä taloudellisesti että sivistyksellisesti. Olen samaa mieltä siitä, että ammattikorkeakouluja ei voi suoraan verrata perinteisiin korkeakouluihin, mutta toisaalta moni muukin käsite kuten "osaaminen" ja sen tekijäsana "osaaja" on kärsinyt jo niin pahan inflaation, että onko retoriikalla oikeasti enää merkitystä? Ja miksi meidän nuorten pitäisi mennä kahden omia etujaan ajavan ryhmän väliin tappelemaan heidän välejään selväksi? Loppupelissä jokaisen omat ominaisuudet ja saavutukset sekä puhdas onni ratkaisevat, mihin työurallaan etenee, Suomessa kun ei (onneksi) ainakaan vielä ole mahdollisuutta suorittaa Johtajan tutkintoa, ei sen paremmin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussakaan.
Eräs asia unohtuu usein kun puhutaan amk:n ja yo:n eroista ja niiden suhteesta työelämään. Yo:ssahan on se pointti, että opiskelijat saavat valmiudet toimia myös yliopistossa opettajina ja tutkijoina, siis yliopisto tavallaan kouluttaa itse omat työntekijänsä. Tässä mielessä yliopistossa kyllä varmasti tiedetään mitä kannattaa/pitää opettaa ja mitä välttämättä ei.
Ihan totta, yliopistot ovat itsenäisiä myös opetushenkilöstönsä koulutuksen suhteen, mutta en kyllä menisi sillä perusteella väittämään että siellä tiedetään minkälaista koulutusta tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan, pikemminkin päinvastoin. Toki yliopistot tietävät mitä he itse odottavat omalta tulevaisuudeltaan, mutta toisin kuin joskus ennen yliopistot eivät enää määrää yhteiskuntalaivan koulutuspoliittista kurssia, kun markkinavoimat ja muut koulutuksen ulkopuoliset tekijät ovat riistäneet niiltä määräävaän aseman. Ammattikorkeakoulut puolestaan ovat uusina tulokkaina alttiita mukautumaan nopeastikin ulkopuolisiin vaatimuksiin, mikä varmasti ärsyttää yliopistoja ja muita perinteisiä korkeakouluja, kun ne yrittävät pitää kiinni riippumattomuudestaan (mikä on mielestäni aivan oikein!).
Vielä mielenkiintoisemmaksi tilanteen tekee se, että eduskunnan asiakirjassa joka käsittelee hallituksen esitystä uudeksi amk-laiksi (HE 206/2002) todetaan, että "ammattikorkeakoulun jatkotutkintojen vakiintuessa selvitetään jatkotutkinnon suorittaneiden mahdollisuudet päästä ammattikorkeakoulun opettajan virkoihin ja toimiin". Toisin sanoen, myös ammattikorkeakoulut saattavat pian kouluttaa omat opettajansa. Tuokin ero on siis katoamassa, varsinkin kun jo nyt monessa amk:ssa kursseja pitää (ja toimii siis käytännössä opettajina) amk-tutkinnon suorittaneita.