Olen tekemässä omaa elinluovutustestamenttia.Vaikuttavatko tunne-elämän historiat siihen, tuleeko luovutettu elin hyljetyksi saajassa? Itselläni hyvin ärhäköitä pulssi- ja sykeongelmia taustalla, sekä lisäksi minussa on sisäsiittoisuutta Turun seudulta.Minulla on tosi vahva XX ja estrogeenini tuhoavat kehoni testosteroneja.Olen ilmeisesti polttanut pienen reiän sydämeeni kerran syömällä liikaa suolaa, ja ruohonleikkuria käyttäessä olen saanut astmaoireita.Pysyviä en tiedä mutta ainakin olen "pakettina" tosi yhtenäinen.
Olen varmaan sydämen murskaaja, jos en tätä mahtavaa sydäntäni koskaan luovutakaan.
Olen varmaan sydämen murskaaja, jos en tätä mahtavaa sydäntäni koskaan luovutakaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
JOS UUDEN SYDÄMEN RINTAANI SAAN, SEN SISÄLLÄIN AINA PYSTYN TALLETTAMAAN. EI VAIKUTA MENNEET ILOT EI SURUT, EI ENTISESTÄ JÄÄNEET MURHEENMURUT. EI KEHONI SITÄ KOSKAAN HYLKÄÄ, EI JOUDU SE KOKEMAAN KOSKAAN KYLMÄÄ. MINUN SYDÄMESSÄNI VIELÄ SUOLA POLTTAA, SINUN PITÄISI SE KUNTOON HOITAA. HENKEÄNI MYÖS MINUN AHDISTAA, KUN ON JOUTUNUT KAIPAAMAAN JA KAUKAISTA SAAVUTTAMATONTA RAKASTAMAAN. TUO ÄKKIÄ SE SYDÄN MULLE, SE ONNEN TUO MYÖS SULLE! TAI MITÄ JOS PIDÄT PUOLET? TUODEN SEN TOISEN MINULLE, SILLOIN OLISI RAKKAUTEMME KOKONAINEN JA VOIMA SYKKIVÄ SIINÄ MELKOMOINEN. OMA SYDÄMENI VETELEE VIIMEISIÄÄN JUURI KUN OLEN LÖYTÄMÄSSÄ MAHDOLLISUUDEN ELÄMÄÄN. LAHJOITATKO PUOLIKKAASI? OLISI SYDÄMESI YHDESSÄ TAAS KOKONAINEN KUN VIEREKKÄIN KÄSIKÄDESSÄ KULJETTAISIIN...