Mikä ero on happopohjamaalilla ja epoksi-pohjamaalilla? Käytin aikaisemmin Sikkensin valmistamaa happopohjamaalia. Sitten kuulin että epoksi-tyyppinen on parempaa ja että sitä käytetään myös laivateollisuudessa, miten on asian laita?
Maaleista
Peugeot 305D
610248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuota. Hmmm. Mitenköhän tuon selittäisi parhaiten, niin että mahdollisimman moni ymmärtäisi asian.
Pitäisi selittää ruostumisen kemia, mutta en jaksa sitä nyt lähteä selvittämään.
Happokovetteiset pohjammaalit ensinnäkin tarttuvat erittäin hyvin eri metalleihin, varsinkin teräkseen. Samalla ne muodostavat eräänlaisen köyhän miehen passivointi kalvon teräksen pinnalle hidastaen raudan ionisoitumista ja liukenemista ruosteeksi. Tämä, niin sanottu bvb systeemi on aina kolmikerros systeemi, eli ohut tartuntakerros happiksella, sitten välimaalaus jollain polyuretaani fyllerillä, että saadaan riittävä kalvon vahvuus aikaan eristämään rauta kosteudelta ja lopuksi pintamali jolla saadaan haluttu väri teräksen pinnalle.
Tämä on ehdottomasti ruosteeneston kannalta paras maalaus systeemi.
Sitten epoksipohjamaalit.
Epoksit tarttuvat myös erinomaisesti teräkseen mutta muissa metalleissa tarttuvuus on heikompi, ne eivät myöskään muodosta passivointi kalvoa happiksen tapaan, vaan toimivat ainoastaan eristeenä teräksen ja ilman kosteuden ym.epäpuhtauksien välillä. epoksien etuna on, että ne muodostavat erittäin kovan kalvon joka sietää hyvin mekaanista kulutusta samoin niiden solurakenne on erittäin tiivis, joten ne muodostavat siten myös lähes täydellisen kosteus sulun, joka suojaa terästä hyvin. Ep systeemi on myös halvempi systeemi, kuin bvb systeemi. Siksi sitä suositaan teräsrakenne ja laiva teollisuudessa ja koska se ei kovin paljon häviä ruosteenesto kyvyssä bvb systeemille ja sietää hyvin mekaanista kulutusta, niin se on monesti parempi systeemi, varsikin rahtiautojen rungoissa ja laivoissa.
Henkilö autojen korjaus maalaukseen epoksit eivät sovellu kovin hyvin, johtuen siitä että siellä pinnan laatukriteerit ovat tiukempia ja epoksipohjammalit ovat kovuutensa takia työläitä hioa, myöskin niiden kuivuminen on hitaanpaa kuin muilla maaleilla ja koska aika on rahaa automaalaamoissa, niin niitä ei juurikaan suosita henkilöauto maalauksessa.
"samoin niiden solurakenne on erittäin tiivis, joten ne muodostavat siten myös lähes täydellisen kosteus sulun,"
Monikaan ei tiedä, että kaikkien muovien, myös epoksin, rakenne koostuu pitkistä polymeeriketjuista, jotka muodostavat ikäänkuin verkon. Mikrotasolla rakenne näyttäisi samalta kuin vaikka sellainen harva suodatinmatto jolla ilmaa suodatetaan. Se on epoksin tapauksessa mekaanisesti luja, mutta erityisen tiivis se ei kyllä ole. Vesimolekyyli on niin pieni että sehän puikkelehtii vaivatta kaikkien muovikalvojen läpi, myös epoksin. Tietysti määrät ovat pieniä, mutta ajan mittaan ruostuminen kyllä alkaa. Ainut todella tiivis kalvo josta vesi ei mene läpi on metallihila. Siitä syystä vain teräksen pinnalla oleva yhtenäinen metallikalvo, esim. sinkitys suojaa pitemmän päälle ruosteelta. Sinkki toimii myös anodisesti vaikka pintaan tulisikin pieni naarmu. Erilaiset ruosteensuoja-aineet, joita teräksen pinnalle voi laittaa, toimivat inhibitoimalla kemiallisesti raudan hapettumista. Vanhin näistä lienee lyijymönjä. Ilman kemiallista suojaa olevat bitumimassat ym. eivät juuri suojaa anna. Samoin tiiviskään maali yksinään, koska maalit aina muoveja.
Maalikalvohan on niin sanottu puoliläpäisevä kalvo. Mutta kyllä epoksikalvo on selkeästi tiiviimpi kalvo kuin esim. acryyli/polyuretaani kalvo.
Happomaalin päällä ei pysy mm. kitit, eikä epoksit.
nähdä kuinka käy...Maalasin vaihteiston ja perän (alumiinisia osia).Ekaks tietysti hiekkapuhalsin ne ja sitten vedin happarin alle ja sen päälle uretaani pohjamaalin jonka päälle vedän nyt sitten pinnat...Epoksia vedin suoraan sellaisille osille mitkä ovat peltiä.Ja alustan osiin epoksin päälle kiveniskusuojamassan ja sen päälle sitten pintamaalin...saa sitten nähä kestääkö vaihteistossa ja perässä maalit kun on happari tartuntamaalina alla...
Happaria ei tosin saa vetää kun sellaisen kusiplitkun alle, koska toimii ainoastaan tartuntamaalina...Eikä missään nimessä minkään kitin/ epoksin alle.
happo vaatii aina päälleen fyllerin (tmv. eristevärin) ennen kittausta