Riittävätkö presidentin valtaoikeudet hyllyttämään jonkun rikosjutun tutkimukset?
Presidentti Koivisto harrasti tällaista toimintaa 80-luvun alkupuolella (ja myöhemminkin) talousrikosten tutkimusten yhteydessä. Seurauksena oli talousrikosten räjähdysmäinen kasvu ja suomen ajautuminen lähes selvitystilaan.
Sittemmin Koivisto on kunnostautunut vakoilurikosten tutkinnan hyllyttämisellä ja epäiltyjen nimien piilottamisella kassakaappiin.
Pitenkähän laillista toimintaa moinen on juridisessa mielessä? Oikeustieteen professoritkin ovat olleet yllättävän hiljaa...
Presidentti Koivisto harrasti tällaista toimintaa 80-luvun alkupuolella (ja myöhemminkin) talousrikosten tutkimusten yhteydessä. Seurauksena oli talousrikosten räjähdysmäinen kasvu ja suomen ajautuminen lähes selvitystilaan.
Sittemmin Koivisto on kunnostautunut vakoilurikosten tutkinnan hyllyttämisellä ja epäiltyjen nimien piilottamisella kassakaappiin.
Pitenkähän laillista toimintaa moinen on juridisessa mielessä? Oikeustieteen professoritkin ovat olleet yllättävän hiljaa...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koivisto on Demari, eikä niitä mitkään suomen lait koske.
kerropas asiasta ja syy-seuraus suhteista vähän tarkemmin ja yksilöidymmin ettei syntyisi nyt kuvaa vainoharhaisesta kirjoittajasta...
Komisaario Sulo Aittoniemen hyllyttäminen ns. Noppa(tai mikä se oli)-jutun tutkimisesta. Aittoniemi tutki liian innokkaasti "vääriä" miehiä. Muitakin vastaavia tapauksia ilmeni. Niiden lisäksi yleistä ärhentelyä, että syyttäjät käyvät liian innokkaasti talousrikollisten kimppuun. Tätä tapahtui erityisesti 80-luvun alkupuolella, mutta myös myöhemmin.
Vakoilujuttu on se, kun Koivisto ja Tiitinen päättivät, että jätetään tutkimatta ns. Stasi-listassa olleiden henkilöiden edesottamukset ja sulkivat listan kassakaappiin.