Minusta vanhan japanilaiset haiku- ja tankarunot ovat kauniita
- eikö teistäkin?
- eikö teistäkin?
Haikurunot kauniita
tanka-runoilija
284274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tanka ja haiku ovat yksinkertaisuudesaan ja kurinalaisuudessaan kiteytyksen mestarinäytteitä, kauniita minustakin. Kirjoitapa jokin tanka tai haiku, mieluiten itsesi sepittämä!
Oli tietysti turhaa aloitta uusia runopalstoja, kun täällä jo yksi vakipalsta on, mutta olisi mielenkiintoista tietää, mihin ne joutuivat?
Oliko ketjuissa jotain outoa?
Menin tyhmyyksissäni panemaan sinne pari värssyä, mutta en jaksanut rekisteröityä inspiraationi vallassa, ja niin nämä kuolemattomat rivit ovat nyt kadonneet virtuaaliavaruuten.
Nyyh.
Päiväni kirkas
vuokses ihana rakkain
ei pimene lain.
Iltani synkkä ja pimeä,
ilman sinua
en valoa näe.
tämänlainen runous on vaikea laji toteuttaa oikein,
mutta ehkä näin:
Ajatukseni
luonasi pysyttelee
en unohtaa voi.
Tanka:
Odotusten kesä
kylmänä ovella
sen vastaan otan
värjötellen-
toivoen parempaa.
Poikkeanpa minäkin. En osaa noita tankoja ja haikuja vaan kirjoittelen loppusointuisia, vanhanaikaisia runotekeleitä.
Pidän kovin kummallisena sitä, että runosi on poistettu!!!
Eihän vaan käynyt niin, että vastasit ikäänkuin johonkin runoon, joka sheriffin toimesta poistettiin ja omasi meni "sen sileän tien" mikana.
Se oli niin, että aloittaja oli aloittanut kaksi uutta ketjua runoja, sekä tämän tankarunoketjun.
Koska sinullakin jo on runoketju, on varmaan katsottu, että nämä uudet olivat liikaa.
Ihmettelen vain, miksei niitä liitetty esim sinun ketjuusi, sillä ei niissä runoissa ollut mitään moitteen sijaa.
Mutta niin vain on käynyt, että ne ovat iäksi menneet!
Ihmettelen minäkin, että eilen poistettiin 40 ketjusta kaksi minun voikukkarunoani, joilla vastasin ihaniin voikukkaiaheisiin runoihin. Ketjuun on päässyt kyllä sen jälkeen pari muuta runoa!
Mikä tekee runosta haikurunon? Ovatko haiku ja tanka eri asioita?
Wikipediasta ja Googlesta löytyy paljonkin tietoa.
Haiku on tankan alamuoto.
Illassa yksin
sinua rakkain muistan
aurinko laskee
ja varjoihin kaipuuni
jo vähitellen tyyntyy.
Googlen antaman tiedon mukaan haikun ensi rivillä on 5 tavua, toisella 7 ja kolmannella 5.
Kokeilin oitis:
Viileä tuuli
soi koivujen latvoissa
kesäkuun alku
http://www.sanatampere.net/runorobotti.htm
Tässä on yksi puppuhaiku, johon panin luontosanaksi kuusenlatva ja tunnesanaksi kaipaus:
"Tätä kaipaus ei siedä
pesee pyykkiä kylmässä vedessä.
Kuusenlatva potkii ulko-oveen."
Syvällistä, eikö totta ;)
Jos tiellesi osuu ihailu
on avaruus kartta,
joka johdattaa aarteelle.
Tuo tankasi oli ihan oikein: 5-7-5-7-7 tavua/ rivi. Haikussa on 5-7-5! Täytyy hakea kirjastosta Tuomas Anhavan runoja. ne on parhaita suomeksi kirjoitettuja haikuja ja tankoja. Osittain kai omia, osittain käännöksiä.
Mielestäni nämä ovat kaukana runoista, sanoisin ei päätä ei häntää.
Jos joku näistä tykkää kyllä ihmettelen.
Minun ajatusmaailmaani ei tällainen runoilu mahdu.
Erinomaista,
sanoisin.
Tämä runomuoto on selvästi vanhempaa kuin kalevalainen runonlaulu.
Tavoittanut ihmisiä, runonystäviä kaikkialla maailmassa,
myös Suomessa on selvää kiinnostusta.
ja tekisit tällaisen erinomaisen runon.
Pääsisin tutustumaan ainoastaan ja vain
oikein laadittuun erinomaiseen runoon.
Sillä vastauksestasi päätellen osaat asian hyvin.
Ethän muute puoltaisi tätä runomuotoa.
Jään odottamaan mielenkiinnolla.
Olen harrastanut pitkään tankarunoja ja pidän niistä, koska ne sanovt asian lyhyesti ja ytimekkäästi.
Tuomas Anhava on julkaissut ainakin kaksi kirjaa: "täällä kaukana" ja "oikukas tuuli", joissa on kokoelma japanilaisia tankoja, jotka hän on suomentanut suomentanut englannin, saksan ja ranskan kielisistä käännöksistä eri versioita vertaillen.
Voi vain kuvitella, miten vaikea tehtävä suomentaminen on ollut. Näissä teoksissa olevat tankat ovat kaikki ikivanhoja, useimmat edellisen vuosituhannen alkuvuosilta.
Koska halusit esimerkin erinomaisesta ja oikein laaditusta runosta, otan esimerkiksi pari tankaa näistä kirjoista.
Vuodesta vuoteen
olen elänyt. Mietin
milloin minusta
kerrotaan kuin jostakin
joka on jo mennyt pois.
- Saigyo, 1118-1190
Lupasit tulla
luokseni viime yönä.
Se yö on mennyt.
En luota sinuun enää.
Rakastan sinua aina.
- Narihira, 802-852
Toivottavasti tutustut kirjoissa oleviin muihinkin runoihin. Aluksi voit lainata ne kirjastosta.
Olen lukenut runosi useaan kertaan,
ja kyllä näissä on selvä sanoma
verrattuna aiemmin täällä esitettyihin
runoihin.
Pitänee perehtyä edelleen että
avautuu tämäkin puoli runoudesta.
uskon että tanka ja haiku eivät kotiudu suomalaiseen runouteen siksi, että suomenkielisissä sanoissa tavujen määrä ei ole suoraan verrannollinen japaninkielisiin lyhyitä ilmaisuja suosiviin runoihin. Muodon ja sisällön hallitseminen on mestarinäyte.
käärin tupakkia
kessun tuoksussa
kesän kauneus
ja elämä
nämä haikut ja tankat:
Pursi keinuttaa
lokkien liitäsessä
taivaan sinessä.
Ulapan aallot
valkeana vaahtona
huuhtovat rantaa.
Ei ole Haiku eikä Tank
Tavut riveittäin: haiku 5 - 7 - 5, tanka 5 - 7 - 5 - 7 - 7.
Kyllä minun nähdäkseni on kaksi erillistä haikua.
Rivit ja tavut täsmäävät.
Hän ei ole erityisemmin kiinnostunut taiteista, mutta haikurunot ovat hänen sydäntään lähellä ihan harrastukseen asti.
Haikut ovat ikivanhaa kulttuuria. Kaukodässä, kuten Japanissa, kehittyi korkea kulttuuri jo kauan, kauan sitten. Hienostuneisuus oli tärkeää, samoin vivahteet, tunnelmat, mietteet, syvälliset ajatukset. Haikut ovat säilyttäneet elinvoimansa niukan, mutta kertovan ilmaisunsa takia. Niillä on ollut hyvin suuri merkitys nykyrunoudelle.
Minä en oikein jaksa lukea runoja, mutta haiku on lyhyt, ja siinä on sanoma, jota pitää miettiä.
Sama juttu on japanilaisella No-teatterilla. Olen naähnyt kerran No-teatteriesityksen ja kerran Kabuki-teatterin esityksen.
No-teatteri on jotakin sellaista, jota kaikkien nykyihmisten on vaikea ymmärtää. Siinä puhuttu kielikin on niin vanhaa, ettei KUKAAN ymmärrä sitä ilman käännöstä, eivät siis japanilaiset itsekään. - Kuitenkin se oli hyvin kiehtovaa katsottavaa: Se oli niin äärimmäisen hidasta, että juuri se hitaus vangitsi katsojan tunnelmaansa. Sitä on vaikea uskoa, jos ei ole itse nähnyt.
Näin esityksen Finlandia-talossa. Salintäysi yleisö, vierustoveriani lukuunottamatta, seurasi esitystä intensiivisesti hiiskumatta sanaakaan. (Onneksi se kärttyisä vierustoveri lähti vaimoineen tiehensä häiritsemästä muita.)
Sama outous koski myös Kabuki-teatteria, vaikka Kabukin pitäisi olla on "kevyttä komediaa".
Aikanaan olin minäkin runoudessa mukana, lukemalla , itsekin kirjoitin ja esitin ....ennen sanottiin runoja lausuttavan. Jonkin verran perehdyin näihinkin haikuihin ja tankoihin. Mielestäni haiku- ja tankarunous on enemmänkin filosofisesti ja matemaattisesti ajattelevien runoutta. Puuttuneeko se inspiraation tuoreus, innoituksen henki. "Runot" ovat kuin jonkin kaavan mukaan tehtyjä, mitoitettuja.
Olihan Koskenniemelläkin oma antiikin heksametrinsä. Silloin nihin tulee jonkinlainen tekemällä tekemisen maku, jos joissain kaavoissa on pysyttävä.