skitsofreniasta

Kyllä kummastutta, että ihmiset ovat noin ilkeitä. Mahtaa sulla olla paha olla, kun täällä täytyy ilkeillä.

Väärää tietoa oikein roppa kaupalla.
Perinnöllisyys on varteen otettava asia, mutta syyllistäminen tässä asiassa on kohtuutonta.
Skitsofrenia rajuimmillaan alkaa psykoosilla. Se on esim. stressin aiheuttamaa. Joillakin on vain alhaisempi stressi kynnys.
Toisilla stressi aiheutta maha kipua tai päänsärkyä, mutta näin ikävä kyllä joskus on, että heikoin kohta on psyyke.
Alkuperäisen kirjoittajalle sanoisin, että kukaan ei voi luvata, ettei lapsesi sairastu, mutta todennäköisyys ei ole suuri, ehkä 10 %. Se tuskin lohduttaa, että meistä kuka tahansa voi sairastua skitsofreniaan, kasvatukseen katsomatta.
Ei muuta kuin eteenpäin kuin mummo lumessa ja huoletonta tulevaisuutta :)

tietoa kirjoitti:

Väärää tietoa oikein roppa kaupalla.
Perinnöllisyys on varteen otettava asia, mutta syyllistäminen tässä asiassa on kohtuutonta.
Skitsofrenia rajuimmillaan alkaa psykoosilla. Se on esim. stressin aiheuttamaa. Joillakin on vain alhaisempi stressi kynnys.
Toisilla stressi aiheutta maha kipua tai päänsärkyä, mutta näin ikävä kyllä joskus on, että heikoin kohta on psyyke.
Alkuperäisen kirjoittajalle sanoisin, että kukaan ei voi luvata, ettei lapsesi sairastu, mutta todennäköisyys ei ole suuri, ehkä 10 %. Se tuskin lohduttaa, että meistä kuka tahansa voi sairastua skitsofreniaan, kasvatukseen katsomatta.
Ei muuta kuin eteenpäin kuin mummo lumessa ja huoletonta tulevaisuutta :)

vastauksesta. Kävin tuolla jo vähän ottamassakin asiasta selvää. Eihän tässä muu auta kun koettaa antaa niille lapsille paras mahdollinen kasvualusta.
Kyllä se silti pelottaa, kun näki vierestä miten huonoon jamaan voi ihminen joutua =(
Mutta se siitä! =)

tietoa kirjoitti:

Väärää tietoa oikein roppa kaupalla.
Perinnöllisyys on varteen otettava asia, mutta syyllistäminen tässä asiassa on kohtuutonta.
Skitsofrenia rajuimmillaan alkaa psykoosilla. Se on esim. stressin aiheuttamaa. Joillakin on vain alhaisempi stressi kynnys.
Toisilla stressi aiheutta maha kipua tai päänsärkyä, mutta näin ikävä kyllä joskus on, että heikoin kohta on psyyke.
Alkuperäisen kirjoittajalle sanoisin, että kukaan ei voi luvata, ettei lapsesi sairastu, mutta todennäköisyys ei ole suuri, ehkä 10 %. Se tuskin lohduttaa, että meistä kuka tahansa voi sairastua skitsofreniaan, kasvatukseen katsomatta.
Ei muuta kuin eteenpäin kuin mummo lumessa ja huoletonta tulevaisuutta :)

Vanhaa tietoa? Miltä osin? Eikö mm. kasvatus siis vaikuta esim. henkilön kykyyn sietää stressiä?! Pienen lapsen itsetunto pystytään ankaralla kurilla ja kohtuuttomilla vaatimuksilla pilaamaan täysin, ja tällöin henkilön koko elämän pohja on romutettu, sillä itsetunto vaikuttaa aivan kaikkeen, esimerkiksi tuottavatko jotkin tilanteet sietämätöntä stressiä vaiko eivät. Mainittakoon vaikkapa sosiaaliset tilanteet, jotka heikkolla itsetunnolla varustettu voi kokea mahdottomiksi, eteneminen uralla ja kouluttautuminen vaikeutuvat tai muuttuvat mahdottomiksi, kyky solmia suhteita vastakkaiseen sukupuoleen vaikeutuu tai estyy, onnistumisen kokemukset jäävät vähiin, mm. perfektionisti (täydellisyysriippuvainen, ihminen, jolta on kasvatuksessa vaadittu kohtuuttomia), ei juuri koskaan nauti mistään, sillä hän tuntee aina, ettei kuitenkaan ole tarpeeksi hyvä, vaikka olisi esim jonkin lajin maailmanmestari. Vaikutuksien listaa voisi jatkaa loputtomiin, siis kertoa siitä, millaisiin henkisiin vaikeuksiin huonolla kasvatuksella voidaan ihminen johtaa, ja nämä vaikeudet johtavat ihmisen pahimmillaan psykoosiin.

Ja missä vaiheessa syyllistin ketään, väitinkö, että skitsofrenia johtuu AINA kasvatuksesta?

Näkökulma. kirjoitti:

Vanhaa tietoa? Miltä osin? Eikö mm. kasvatus siis vaikuta esim. henkilön kykyyn sietää stressiä?! Pienen lapsen itsetunto pystytään ankaralla kurilla ja kohtuuttomilla vaatimuksilla pilaamaan täysin, ja tällöin henkilön koko elämän pohja on romutettu, sillä itsetunto vaikuttaa aivan kaikkeen, esimerkiksi tuottavatko jotkin tilanteet sietämätöntä stressiä vaiko eivät. Mainittakoon vaikkapa sosiaaliset tilanteet, jotka heikkolla itsetunnolla varustettu voi kokea mahdottomiksi, eteneminen uralla ja kouluttautuminen vaikeutuvat tai muuttuvat mahdottomiksi, kyky solmia suhteita vastakkaiseen sukupuoleen vaikeutuu tai estyy, onnistumisen kokemukset jäävät vähiin, mm. perfektionisti (täydellisyysriippuvainen, ihminen, jolta on kasvatuksessa vaadittu kohtuuttomia), ei juuri koskaan nauti mistään, sillä hän tuntee aina, ettei kuitenkaan ole tarpeeksi hyvä, vaikka olisi esim jonkin lajin maailmanmestari. Vaikutuksien listaa voisi jatkaa loputtomiin, siis kertoa siitä, millaisiin henkisiin vaikeuksiin huonolla kasvatuksella voidaan ihminen johtaa, ja nämä vaikeudet johtavat ihmisen pahimmillaan psykoosiin.

Ja missä vaiheessa syyllistin ketään, väitinkö, että skitsofrenia johtuu AINA kasvatuksesta?

Myös kouluympäristö, ja yleensä kaikki, mitä elämässä tapahtuu, vaikuttavat henkilön persoonaan. Esim. koulukiusatuksi joutuminen kerrannaisvaikutuksineen voi jo sinällään riittää tuhoamaan henkilön koko elämän ja syöksemään hänet myöhemmin vaikkapa psykoosiin. Toki on selvää, että kasvatuksessa ankarasti alistetuilla lapsilla on paljon suurempi riski joutua koulukiusatuiksi kuin muilla, sillä heikkoitsetuntoisia syrjitään helpoiten. Ja tämä on se pahin riskiryhmä, sillä näillä ihmisillä ei ole turvallista oloa ja lohtua edes kotona, ja lopulta ainoa paikka, minne he voivat tuskaa paeta, on oma mieli.

Näkökulma. kirjoitti:

Myös kouluympäristö, ja yleensä kaikki, mitä elämässä tapahtuu, vaikuttavat henkilön persoonaan. Esim. koulukiusatuksi joutuminen kerrannaisvaikutuksineen voi jo sinällään riittää tuhoamaan henkilön koko elämän ja syöksemään hänet myöhemmin vaikkapa psykoosiin. Toki on selvää, että kasvatuksessa ankarasti alistetuilla lapsilla on paljon suurempi riski joutua koulukiusatuiksi kuin muilla, sillä heikkoitsetuntoisia syrjitään helpoiten. Ja tämä on se pahin riskiryhmä, sillä näillä ihmisillä ei ole turvallista oloa ja lohtua edes kotona, ja lopulta ainoa paikka, minne he voivat tuskaa paeta, on oma mieli.

Itse edustan kantaa että skitsofrenia on kemiallainen tai biologinen muutos ihmisen aivoissa. Perinnöllisyys on merkittävä tekijä tässä.
Tottakai laukaiseva tekijä voi olla pitkään jatkunut huono kohtelu, mutta perussyy on fysiologinen.
Ei keskitysleireissä kituneista ja sieltä selvinnesitä ihmisistä tullut skitsofreenikkoja, vaikka henkinen paine on ollut hirvittävä.
Hoidossa lääkehoito on kaiken a ja o. Terapialla on jonkin verran lievittävä merkitys. Ennekaikkea se voi lievittää lähiomaisten oloa silloin kun omaiset osallistuvat yhdessä potilaan kanssa keskusteluun ammattihenkilökunnan kanssa

pehu kirjoitti:

Itse edustan kantaa että skitsofrenia on kemiallainen tai biologinen muutos ihmisen aivoissa. Perinnöllisyys on merkittävä tekijä tässä.
Tottakai laukaiseva tekijä voi olla pitkään jatkunut huono kohtelu, mutta perussyy on fysiologinen.
Ei keskitysleireissä kituneista ja sieltä selvinnesitä ihmisistä tullut skitsofreenikkoja, vaikka henkinen paine on ollut hirvittävä.
Hoidossa lääkehoito on kaiken a ja o. Terapialla on jonkin verran lievittävä merkitys. Ennekaikkea se voi lievittää lähiomaisten oloa silloin kun omaiset osallistuvat yhdessä potilaan kanssa keskusteluun ammattihenkilökunnan kanssa

Keskitysleireillä kärsimys oli kollektiivista, koko yhteisöön kohdistuvaa terroria, ja uhka oli konkreettinen, natsiuniformuinen saksalainen. On tehty tutkimuksia sodan käyneistä ihmisistä ja heidän selviämisestään sodan jälkeen, ja näissä tutkimuksissa on selvästi osoitettu, että mitä tiiviimpi ryhmän yhteishenki on, niin sitä vähemmillä henkisillä vaurioilla sotilas sodasta selviää.

Lapsen syntyessä perheeseen, jossa häntä kuritetaan ja alistetaan voimakkaasti pienestä pitäen, hän on kärsimyksineen aivan yksin, ja positiivista minäkuvaa ei pääse kehittymään, sosiaalisista tilanteista tulee hänelle määrittelemätön tai määritelty(kiusaaminen jne.) elinikäinen uhka, sillä tuollainen lapsi ei voi koskaan sisimmissään luottaa siihen, että häntä rakastetaan ja arvostetaan, että hän on haluttu. Tällainen ihminen jää usein yksin, ja ainoa tapa saada jonkinlaista vuorovaikutusta ja positiivisia kokemuksia elämästä on oma mielikuvitusmaailma, haaveilu ja yhä syvempi uppoutuminen haaveiden maailmaan, pakoon ulkomaailman puristavaa painetta. Tämä voi aikanaan johtaa liialliseen mielikuvituksessa elämiseen, jolloin houkuttelevat haaveet alkaa mieltää todeksi ja niihin alkaa uskoa, ne ottavat vallan. Perussyy tähän on siis ulkomaailman ahdistava paine, jota henkilö pakenee omaan mieleensä. Psykoositila on usein valtavaa kauhua, jolloin vuosikautinen paine ja näkymätön uhka saa konkreettisen muodon, jota vastaan taistella. Valitettavaa onkin, ettei kauhupsykoosin jälkihoitoon sisälly yleensä minkäänlaista terapiaa, sillä tuollainen psykoosi on samaa luokkaa kuin mainitsemasi keskitysleirien kauhut, eikä tähän saa mitään jälkihoitoa. Toisin on pankkivirkailijoilla, joita ryöstön yhteydessä uhataan aseella, heille kyllä löytyy terapeutti lohduttamaan ja purkamaan järkytyksen vaikutuksia, mutta psykoottisessa virtuaalihelvetissä eläneille tukea ei tule. Mielestäni lääkehoito sopii lähinnä psykoosivaiheeseen, ja tämän jälkeen henkilölle tulisi aloittaa perusteellinen vuosikautinen terapia, jolla hänen rikkoutunutta itsetuntoaan vahvistettaisiin, ettei ulkomaailma olisi enää hänelle sellainen uhka, jota täytyy paeta mielikuvitusmaailmaan saadakseen edes jotain myönteisiä kokemuksia elämästä ihmisten parissa (siis kuviteltua arvostusta, rakkautta jne.) On syytä muistaa, että syystä tai toisesta tapahtunut psykoosi voi muodostua skitsofreniaksi, siis taipumukseksi psykoosiin vain siksi, että psykoosijakso ja mahdollinen sairaalajakso tuottaa henkilölle yleensä niin valtaisaa sosiaalista häpeäntunnetta, että henkilön kyky jatkaa elämäänsä ihmisten parissa tämän häpeäkuorman jälkeen muuttuu mahdottomaksi, siis aiheuttaa valtavan paineen. On tutkimuksia, joiden mukaan joukosta epäedukseen erottumisen pelko on ihmisillä vahvempi kuin kuoleman pelko. Tähän ei auttaisi kuin terapia, siis ammatilliselta puolelta, ystävät ja perhe ovat toki myös erittäin tärkeitä.

Näkökulma kirjoitti:

Keskitysleireillä kärsimys oli kollektiivista, koko yhteisöön kohdistuvaa terroria, ja uhka oli konkreettinen, natsiuniformuinen saksalainen. On tehty tutkimuksia sodan käyneistä ihmisistä ja heidän selviämisestään sodan jälkeen, ja näissä tutkimuksissa on selvästi osoitettu, että mitä tiiviimpi ryhmän yhteishenki on, niin sitä vähemmillä henkisillä vaurioilla sotilas sodasta selviää.

Lapsen syntyessä perheeseen, jossa häntä kuritetaan ja alistetaan voimakkaasti pienestä pitäen, hän on kärsimyksineen aivan yksin, ja positiivista minäkuvaa ei pääse kehittymään, sosiaalisista tilanteista tulee hänelle määrittelemätön tai määritelty(kiusaaminen jne.) elinikäinen uhka, sillä tuollainen lapsi ei voi koskaan sisimmissään luottaa siihen, että häntä rakastetaan ja arvostetaan, että hän on haluttu. Tällainen ihminen jää usein yksin, ja ainoa tapa saada jonkinlaista vuorovaikutusta ja positiivisia kokemuksia elämästä on oma mielikuvitusmaailma, haaveilu ja yhä syvempi uppoutuminen haaveiden maailmaan, pakoon ulkomaailman puristavaa painetta. Tämä voi aikanaan johtaa liialliseen mielikuvituksessa elämiseen, jolloin houkuttelevat haaveet alkaa mieltää todeksi ja niihin alkaa uskoa, ne ottavat vallan. Perussyy tähän on siis ulkomaailman ahdistava paine, jota henkilö pakenee omaan mieleensä. Psykoositila on usein valtavaa kauhua, jolloin vuosikautinen paine ja näkymätön uhka saa konkreettisen muodon, jota vastaan taistella. Valitettavaa onkin, ettei kauhupsykoosin jälkihoitoon sisälly yleensä minkäänlaista terapiaa, sillä tuollainen psykoosi on samaa luokkaa kuin mainitsemasi keskitysleirien kauhut, eikä tähän saa mitään jälkihoitoa. Toisin on pankkivirkailijoilla, joita ryöstön yhteydessä uhataan aseella, heille kyllä löytyy terapeutti lohduttamaan ja purkamaan järkytyksen vaikutuksia, mutta psykoottisessa virtuaalihelvetissä eläneille tukea ei tule. Mielestäni lääkehoito sopii lähinnä psykoosivaiheeseen, ja tämän jälkeen henkilölle tulisi aloittaa perusteellinen vuosikautinen terapia, jolla hänen rikkoutunutta itsetuntoaan vahvistettaisiin, ettei ulkomaailma olisi enää hänelle sellainen uhka, jota täytyy paeta mielikuvitusmaailmaan saadakseen edes jotain myönteisiä kokemuksia elämästä ihmisten parissa (siis kuviteltua arvostusta, rakkautta jne.) On syytä muistaa, että syystä tai toisesta tapahtunut psykoosi voi muodostua skitsofreniaksi, siis taipumukseksi psykoosiin vain siksi, että psykoosijakso ja mahdollinen sairaalajakso tuottaa henkilölle yleensä niin valtaisaa sosiaalista häpeäntunnetta, että henkilön kyky jatkaa elämäänsä ihmisten parissa tämän häpeäkuorman jälkeen muuttuu mahdottomaksi, siis aiheuttaa valtavan paineen. On tutkimuksia, joiden mukaan joukosta epäedukseen erottumisen pelko on ihmisillä vahvempi kuin kuoleman pelko. Tähän ei auttaisi kuin terapia, siis ammatilliselta puolelta, ystävät ja perhe ovat toki myös erittäin tärkeitä.

Mainitaan vielä, ettei esim. skitsofreniaan vajoavien vanhempien kasvatusmenetelmissä aina todellakaan ole vikaa, kärsimys voi tulla kodin ulkopuolelta, mutta ilman pitkäaikaista kärsimystä henkilö ei normaaliolosuhteissa vajoa psykoosiin! Perinnöllisestä alttiudesta mainitsisin, että esim. skitsofreniaan niinsanotusti taipuvaiset henkilöt voivat tosiasiassa olla perinnöllisesti herkkiä, ts. erittäin nopeita alitajuiseen oppimiseen, siis kykeneviä oppimaan poikkeuksellisen nopeasti hyvää ja pahaa, olosuhteet (siis myös kasvatus) määräävät sen, tuleeko näistä henkilöistä alojensa mestareita, joita ihaillaan ja siteerataan, vaiko sairaalassa kärsiviä ihmisiä, tai mahdollisesti molempia.

Näkökulma. kirjoitti:

Mainitaan vielä, ettei esim. skitsofreniaan vajoavien vanhempien kasvatusmenetelmissä aina todellakaan ole vikaa, kärsimys voi tulla kodin ulkopuolelta, mutta ilman pitkäaikaista kärsimystä henkilö ei normaaliolosuhteissa vajoa psykoosiin! Perinnöllisestä alttiudesta mainitsisin, että esim. skitsofreniaan niinsanotusti taipuvaiset henkilöt voivat tosiasiassa olla perinnöllisesti herkkiä, ts. erittäin nopeita alitajuiseen oppimiseen, siis kykeneviä oppimaan poikkeuksellisen nopeasti hyvää ja pahaa, olosuhteet (siis myös kasvatus) määräävät sen, tuleeko näistä henkilöistä alojensa mestareita, joita ihaillaan ja siteerataan, vaiko sairaalassa kärsiviä ihmisiä, tai mahdollisesti molempia.

ei sinulle voisi tilata terapiaistuntoja?

Kauhusta sekaisin kirjoitti:

ei sinulle voisi tilata terapiaistuntoja?

Siis mihin tarpeeseen, missä mainitsin, että puhuisin itsestäni? Terapiaa tarvitsisin, jos joutuisin viettämään aikaa sinunkaltaisiesi seurassa, mutta näin ei onneksi ole asia.

Kauhusta sekaisin kirjoitti:

ei sinulle voisi tilata terapiaistuntoja?

Oletit, että kirjoitin omasta elämästäni, ja katsoit aiheelliseksi alkaa naljailemaan toisen kärsimyksellä. Ymmärräthän, että olet osa juuri sitä ympäristöä, josta kirjoitin, ja joka tekee jonkun elämän mahdottomaksi, ja tätä tilaa voidaan sitten kutsua mielenterveysongelmaksi. Sinun ei tarvitse etsiä mielenterveysongelmien syitä, riittää kun katsot peiliin!

Näkökulma. kirjoitti:

Siis mihin tarpeeseen, missä mainitsin, että puhuisin itsestäni? Terapiaa tarvitsisin, jos joutuisin viettämään aikaa sinunkaltaisiesi seurassa, mutta näin ei onneksi ole asia.

voi mikä kömmähdys!! En minä tuota tarkoittanut! Toivoin terapiaistuntoa itselleni. Niin,
ja minä puhuin itsestäni, valitettavasti.

Näkökulma. kirjoitti:

Oletit, että kirjoitin omasta elämästäni, ja katsoit aiheelliseksi alkaa naljailemaan toisen kärsimyksellä. Ymmärräthän, että olet osa juuri sitä ympäristöä, josta kirjoitin, ja joka tekee jonkun elämän mahdottomaksi, ja tätä tilaa voidaan sitten kutsua mielenterveysongelmaksi. Sinun ei tarvitse etsiä mielenterveysongelmien syitä, riittää kun katsot peiliin!

en naljailisi omille ongelmilleni. Minä katson peiliin ja näen täysin epäonnistuneen ihmisen. En syö lääkkeitä, en käytä mielenterveyspalveluja. Kerran olen mennyt kauhusta sekaisin, syytä siihen ei selvitetty.

Kauhusta sekaisin kirjoitti:

en naljailisi omille ongelmilleni. Minä katson peiliin ja näen täysin epäonnistuneen ihmisen. En syö lääkkeitä, en käytä mielenterveyspalveluja. Kerran olen mennyt kauhusta sekaisin, syytä siihen ei selvitetty.

Olen todella pahoillani, tulkitsin viestisi täysin väärin:( Olen pahoillani! Hyvää jatkoa sinulle!

Kauhusta sekaisin kirjoitti:

en naljailisi omille ongelmilleni. Minä katson peiliin ja näen täysin epäonnistuneen ihmisen. En syö lääkkeitä, en käytä mielenterveyspalveluja. Kerran olen mennyt kauhusta sekaisin, syytä siihen ei selvitetty.

Anteeksi ilkeät sanani, mutta minä suutuin, kun virheellisesti oletin, että joku tekee pilkkaa toisten kärsimyksellä. Olen niin monesti joutunut törmäämään ihmisten säälimättömyyteen, ja liian monille mielenterveysongelmaiset ovat kuin sirkuseläimiä, joiden käyttäytyminen nähdään naurun aiheena, ja joiden tekoja voidaan hyvässä yhteishengessä päivitellä. Onneksi et ole yksi heistä, älä muista pahalla, minun erehdykseni:)

Näkökulma. kirjoitti:

Anteeksi ilkeät sanani, mutta minä suutuin, kun virheellisesti oletin, että joku tekee pilkkaa toisten kärsimyksellä. Olen niin monesti joutunut törmäämään ihmisten säälimättömyyteen, ja liian monille mielenterveysongelmaiset ovat kuin sirkuseläimiä, joiden käyttäytyminen nähdään naurun aiheena, ja joiden tekoja voidaan hyvässä yhteishengessä päivitellä. Onneksi et ole yksi heistä, älä muista pahalla, minun erehdykseni:)

en tietenkään! Sitä vaan tarkoitin sanoa alunperin että järkytyin kuinka paljon sinulla oli tietyistä asioista tieota. Olisin tilannut itselleni ajan välittömästi jos olisit ollut ammattilainen. :) Minulle itselleni oli järkytys ja suurin häpeä se, miten minulle kävi. Kummallista miten ohut "terveenkin" ihmisen psyykke voi olla. Noh, minulla kai ei ole enää oikeutta kutsua itseäni terveeksi. Näin kai voi käydä kenelle tahansa jolle joku asia menneisyydessä.. :(

Äitini on skitsofreenikko.Juuri hän koki alistavan lapsuuden ja paljon muutakin traumaattista elämänsä aikana.Hänen kyky/kyvyttömyys käsitellä pahaa oloa,surua ja es.menetyksiä oli peritty kasvatuksesta.Asioista ei puhuta.Kärsitään hiljaa ja näytellään tiedostamatonta.Lopulta avioero laukaisi psykoosin.Minä en itse pelkää skitsofreniaa.En tajua tätä vouhotusta.Itse omaan erillaiset metodit ja mallit elämän elämiseen.Juuri nuo mallit lapsuudesta voivat vaikuttaa.Tuleeko alkoholistien lapsista välttämättä alkoholisteja?Ehkä raaka vertaus,mutta menköön paremman puutteesta.Oikealla hoidolla skitsofreenikko voi elää täysipainoista elämää,aivan kuin tervekin.