Mutta et sinä itselläsikään tule... enkä voi lähteä hakemaankaan.
Voi kuinka tuskaista on elämä, ehkä vielä ennen syksyä näemme, enkä.
Voi kuinka tuskaista on elämä, ehkä vielä ennen syksyä näemme, enkä.
En kestä kumminkaan
odottelen vain sua
132074
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kun on ylpeä - tulisit vaan- hakemaan.
Mieti oikein kovasti!Älä missään tapauksessa tee mitään, koska asiathan aina tapahtuu, jos ovat tapahtuakseen! Kannattaa jättää, vaikka ihan koko elämä kohtalon varaan!
pusuja ja haleja :)
Uskokaa vaan kaikki kohtaloon niin kaikki järjestyy. Toisin sanoen pysykää onnettomina ja tyytykää keskinkertaiseen elämäänne!
Onnellisuus ja tunteiden näyttäminen on turhan ylimainostettua!
Hyvä joku muukin tajuaa! Tätä suhde hommaa vois vaikka verrata työnhakuun! Kannattaako laittaa hakemuksia tai ilmaista mielenkiintonsa avointa paikkaa kohtaan, -ei kannata. Kohtalo kyllä järjestää. Ystävyyssuhteissakin sama politiikka toimii, kannattaako muka itse ottaa joskus yhteyttä, -ei! Kohtalo kyllä toimittaa ne frendyt ihan ovelle. Kannattaako, vaikka asuntoa etsiessä kysellä jostain -ei! Koska se asunnon välittäjä varmaan soittaa vahingossa vaikka väärään numeroon ja wuhuu, kohtaloa!
Meinasin lähtee käymään salilla, mut enhän mä voi jättää väliin kotona olemista. Ties, mitä jännää se kohtalo kohta järjestää!
Tuntuu, et se kohtalokin kohta sekoo, kun sille tuli nyt niin paljon tehtävää :)
ei tehdä mitään, koska muuten ei tapahdu mitään;))))
Ollaan vaan ja ootellaan, katellaan ja törmäillään, ehkä huuliini törmäät, jos törmäät...niin..voihan olla et menee metrin verran ohi meidän ohitus..mut ei se mitään, kun mitään ei tarvi tehdä kuitenkaan;)))
Miksen ole aikaisemmin tajunnut, et näin helppoahan se on.
*hymyilyttää väkisin*
Jouduin ihan väkisin äsken käymään siellä salilla ja kaupassakin. Eli arkiset asiat tulee kuitenkin hoitaa! Mutta en kuitenkaan katsonut ketään silmiin. Pälyilin vaan pitkin lattian pintaa, enkä puhutellut ketään. Tuttujakin olisi voinut olla liikkeellä, hui. Nyt olen onneksi kotona ja taas jännittää noi kohtalon kaikki oikut. Haluaisin niin sen oman kullan kainaloon, tai tosin vasta suihkun jälkeen!!!! Mutta ihan pian, aivan kohta ja todennäköisesti ovikello soi, vaikken ole tehnyt yhtään mitään :)
*odottelee*...milloin, milloin *jatkaa odotusta*...*tylsistyy*...mutta *piristyy* Kohtalo kato hoitaa nää jutut!
juuh ja :))))) huuliini törmäät...höhö..höhö
Miksi sä et voi ottaa yhteyttä?
Mikäs teillä mättää?
Kun syksystä puhutaan.
hänelle? et taida uskaltaa?
hän on varattu.
helpottaa kummasti oloa...
Ja toivo kovasti, ettei puoliso ole mustis ja utelias...