Mulla oli juttua yhen pojan kans joitakin kuukausia sitten mut se sit kyllästy muhun ku olin niin sitova ja iski silmänsä mun parhaaseen ystävään... se tuntu pahalt...
Ystävä oli ehdoton ettei niil tulis ikinä olee mitää eikä tullu, tai niin ainaki ystävä sano. Kerroin kuinka ihastunu olin edelleen ja puhuin pojasta usein.
Nyt kuulin juuri pojalta joka oli ollut lähes yhessä ystäväni kanssa mitä heillä oli ollut. Mutta sekin päättyi koska ystäväni oli muakin vaikeampi...
nyt poika oli vähän aikaa kiinnostunut musta enemän mutta ei taida olla enää... parin viikon sisäällä ollaan aika monta kertaa "u know" mut sovittiin ettei puhuta siit kellekkää...
Ystävällä ja mulla oli riitaa perjantaina ja ajattelin silloi että se ei kestä kauaa, mutta aloin kuulla totuuksia kaksinaamaisesta ysävästäni ja pistin välit poikki. Hän ei tiedä että tiedän mitä hän teki selkäni takana...
Tavallaan haluaisin tän pojan mut se on jo sanonu mulle ettei mun kannata alkaa pitää siit liikaa... olen todella pettynyt ystävääni, mutta en pysty antamaan anteeksi. Olisin suuttunut vaikka hän olisi kertonut totuuden, mutta olisin päässyt yli siitä. Mut tilanne on eri nyt kun tiedän että hän ei halunnut edes kertoa mulle. Olen tosi masentunut tapahtuneesta... toivottavasti joku keksii jotai sanottavaa... Olo paranis varmaa vähän.
Ystävä oli ehdoton ettei niil tulis ikinä olee mitää eikä tullu, tai niin ainaki ystävä sano. Kerroin kuinka ihastunu olin edelleen ja puhuin pojasta usein.
Nyt kuulin juuri pojalta joka oli ollut lähes yhessä ystäväni kanssa mitä heillä oli ollut. Mutta sekin päättyi koska ystäväni oli muakin vaikeampi...
nyt poika oli vähän aikaa kiinnostunut musta enemän mutta ei taida olla enää... parin viikon sisäällä ollaan aika monta kertaa "u know" mut sovittiin ettei puhuta siit kellekkää...
Ystävällä ja mulla oli riitaa perjantaina ja ajattelin silloi että se ei kestä kauaa, mutta aloin kuulla totuuksia kaksinaamaisesta ysävästäni ja pistin välit poikki. Hän ei tiedä että tiedän mitä hän teki selkäni takana...
Tavallaan haluaisin tän pojan mut se on jo sanonu mulle ettei mun kannata alkaa pitää siit liikaa... olen todella pettynyt ystävääni, mutta en pysty antamaan anteeksi. Olisin suuttunut vaikka hän olisi kertonut totuuden, mutta olisin päässyt yli siitä. Mut tilanne on eri nyt kun tiedän että hän ei halunnut edes kertoa mulle. Olen tosi masentunut tapahtuneesta... toivottavasti joku keksii jotai sanottavaa... Olo paranis varmaa vähän.
Vastaukset 9
Vanhimmat
juuh.. mulle kävi joskus ihan samalla tavalla... paras kaverini vei rakkaan
poikaystäväni.. eikä kertonut sitä minulle... sain sen vasta myöhemmin kuulla, enkä
edes häneltä.... kyllä se siitä.. nyt et ehkä sitä tajua, mutta myöhemmin ymmärrät että se menee
ohi...
Tiedän kyllä että eteenpäinhän täst on mentävä, enkä tosiaankaa usko että olisin ainoo kelle on paras ystävä on tehny jotain tän tapasta. Joka tapauksesha ihmiset tekee asiat itelleen parhaaksi, vaik useet väittää ajattelevansa ensin muita ennen ku tekee mitää. (myös oman tarinani asianomainen "ystävä")
Tiedän kyllä että eteenpäinhän täst on mentävä, enkä tosiaankaa usko että olisin ainoo kelle on paras ystävä on tehny jotain tän tapasta. Joka tapauksesha ihmiset tekee asiat itelleen parhaaksi, vaik useet väittää ajattelevansa ensin muita ennen ku tekee mitää. (myös oman tarinani asianomainen "ystävä")
mun paras kaveri vei mun poikaystävän ne tapaili salaa monta viikkoo ja mä sain vahingossa kuulla... ne lupas että eivät enää tapaile mutta nyt ne on yhessä ja haukkuvat mua jostain ihmeen syystä... mua masentaa ne jotenkin...
se semmoinen ystävä on joka pettää luottamuksesi. Ja mitä tuleekaan siihen jätkään, ei se oo sun arvonen jos se heti jättää ja muka "kiinnostuu" jostain toisesta, jätä sellaset pellet omaan arvoonsa.
Niimpä. Sulla ainakin kohtalotovereita riittää, kuulun itsekin niihin. Mutta pahin virhe mitä menit tekemään oli kun menit "antamaan, u know mitä" sille kusipäälle. Tollaset jätkät vaan pilaa meidän kunnon tyyppien maineen, ite oon 20v. jätkä ja TIEDÄN TASAN TARKKAAN noi tyypit! Saunan takana on tilaa....
...Jo paljon paremmalta kun saa tietää etten tosiaankaa ole ainoo...
Itseasiassa mun on ollu helppo kieltää koko asia koska en ole ikinä nähnyt mitään, mutta kuitenkin tulee mieleen ne pari kertaa kun ollaan oltu kolmestaan mun luona ja oon ite ollu "makkarin" puolel ja ne olkkarin ja välissä verhot.. ja kuulin aivan kuin pussailua, tollaset pikku jutut jää mieleen...
Oikeesti haluisin kostaa "ystävälleni" niin että "sovin" välit ja hankin jostain sen exän (jota se rakastaa vieläkin ja ruikuttaa perään) numeron ja alan leikkii kiinnostunutta sille ystäväni selän takana ja samalla odottelen millon se ite kertois mitä on mun selän takana puuhaillu... ja sit yhtäkkiä sen exäki sais tietää totuuden ja HAHAA siin sil ämmäl olis miettimistä ku jäis yksin. Yks meijän yhteinenki ystävä sano et jos sais tietää et niitten välil on tapahtunu jotai ni suuttuuis ämmälle ja sille jätkälle.
Niin no aika lapsellinen suunnitelma, mut eiks ihmisten lapsellisuus tuu yleensä esiin samaan aikaan ku katkeruuski...
mitä se sun ystävä ja se jätkä oli tehnyt yhessä?
Mitä nyt yhessä olevatki yleensä tekee...