Lasta mieheni kanssa toivomme, mutta ei vaan tunnu millään tärppäävän.. :( Masentaa, kun sukulaisissa on paljon tuoreita vanhempia ja pieniä vauvoja. Tottakai kyselyjä on tullut, että milloinkas meillekin tulee vauva... Naimisissa kun ollaan jo oltu hyvän aikaa ja ei tästä enää nuorrutakaan.
Kaikkien mielenkiinto kohdistuu vain suvun vauvoihin, eikä sukulaispaikkoihin voi mennä kyläilemään ilman, että tuntee itsensä ulkopuoliseksi vauvahöpinöiden keskellä... Surullista. Ja masentavaa.
Yritän ajatella, että ehkei meidän aikamme ole vielä... mutta entä jos se ei ole ikinä? Olen kateellinen kaikille raskaana oleville ja tuoreille äideille ja isille...
Yritän uskotella kaikille, etten haluakaan lasta. Vetoan mm. opiskeluihini. En tietenkään voi sanoa, että haluaisimme lapsen, ja koulussakin voisin joustaa, jos vain...
Surullinen ja masentava tilanteeni... :(
Kaikkien mielenkiinto kohdistuu vain suvun vauvoihin, eikä sukulaispaikkoihin voi mennä kyläilemään ilman, että tuntee itsensä ulkopuoliseksi vauvahöpinöiden keskellä... Surullista. Ja masentavaa.
Yritän ajatella, että ehkei meidän aikamme ole vielä... mutta entä jos se ei ole ikinä? Olen kateellinen kaikille raskaana oleville ja tuoreille äideille ja isille...
Yritän uskotella kaikille, etten haluakaan lasta. Vetoan mm. opiskeluihini. En tietenkään voi sanoa, että haluaisimme lapsen, ja koulussakin voisin joustaa, jos vain...
Surullinen ja masentava tilanteeni... :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
..eräänkin lapsettoman pariskunnan mies sanoi:
"kyllähän minä lapsista tykkään mutta kun se tekotapa on niin ällöttävä". Siihen oli loppunut kuulemma sukulaisten vauvatiedustelut :d
kysellään myös usein,että koskas niitä lapsia. Minä vastaan nykyään tyynen rauhallisesti,että haikara saa laskeutua kun sopivaksi ajan katsoo:)
Yleensä ne kyselyt loppuu siihen.
Olemme mieheni kanssa oltu jo pari vuotta ilman ehkäisyä, on kaikki mahdolliset vippaskonstit kokeiltu ja lisäksi ovistestit, clomifen/terolut-hoito tuloksetta. Ollaan jo luovutettu, vauva tulee jos tulee, jos ei niin sitten elellään kaksin. Tällä hetkellä on tosin menkat useamman päivän myöhässä, mutten millään jaksa kaikkien pettymysten jälkeen uskoa, että olisin raskaana. Varmaan vaan kierto venyy jostain muusta syystä. Odottelen siis menkkoja alkavaksi... :o/
Miehen mummo on kysellyt useampaan kertaan ihan suoraan, että milloinkas teille tulee vauva. Olen tähän mennessä vastannut jotain ympäripyöreää, mutta viimeksi, kun asiaa alkoi kyselemään (ja esitteli samalla vauvanvaatemallistoa käsityölehdestä), sanoin, että voi olla ettei meille tule lasta koskaan kun mulla on munasarjoissa vikaa. Menipä hiljaiseksi ja toivottavasti älyää olla kyselemättä enää.