Onko älykkyysosamäärätesteistä ja niiden suorittamisesta lakeja? Kenelläkään pykäliä tiedossa? Entä pykäliä siitä, kuinka tällaisen kohteeksi joutuneen ihmisen elämä järjestetään? Entä tiedon säilyttämisestä? Mihin tieto saa kulkeutua ja mihin sen on järkevää kulkeutua?Entä jos kysymyksessä on esim. pitkäaikaissairas, jolla on fyysinen vamma ja jonka tiedot ovat jo senkin takia myös yleisessä terveydenhuollossa. Voiko tällaisessa tapauksessa potilastietojaan salata? Onko se järkevää?
Mitkä ovat ne kohtuulliset vaatimukset joita ihminen voi vaatia tällaisessa tapauksessa elämältään? Eettisiä näkökantoja asiaan, järjestöjä? Amnesty?
Mitkä ovat ne kohtuulliset vaatimukset joita ihminen voi vaatia tällaisessa tapauksessa elämältään? Eettisiä näkökantoja asiaan, järjestöjä? Amnesty?
Vastaukset 17
Vanhimmat
millä testillä ja kuka on testannut? Helpottaa vastaamista.
Niin, kukapa osaa näitä testejä määritellä, kun ei ole alanammattilainen. Kysymys on epäilystä.
Mun mielestä mikä tahansa psykologinen testi testaa älykkyysosamäärää. Saako näitä tietoja säilyttää ja kuinka kauan? Ja mikä on mun oikeus saada näistä tietoa, entä ennen testitilannetta ja onko mun saatava tästä tieto välittömästi testin jälkeen, että olen ollut testitilanteessa? Kuinka näitä uusitaan, jos saa hoitoa tai kuntoutusta tulisi tilanne mielestäni ja kuntoutuminen arvioida säännöllisin väliajoin.
Onko valtiolla tähän kuitenkaan määrärahoja? Epäilen ettei tasavertaisuus toteudu tässä asiassa määrärahojen puutteen vuoksi. Eri paikkakunnillakin voi jo olla erilaisia projekteja eri aikoihin menossa. Otetaan esimerkiksi vaikkapa ammattilukioprojekti.
osa psykologisista testeistä on persoonallisuustestejä, osa mittaa neurologisia kykyjä, osa muistia, jne. ja sitten on älykkyystestit. Kaikkia psykologin asiakirjoja säilytetään kymmenen vuotta, myös testiasiakirjoja. Sinulla on oikeus psykologin läsnäollessa tutustua testiasiakirjoihin ja saada itsellesi lausunto (kopio), joka testien pohjalta on kirjoitettu. Testejä et voi saada itsellesi, ne ovat psykologin työväline. Toivoisin jokaisen psykologin kertovan testien tarkoituksen testattavalle ennen testaamista ja käyvän testitulokset läpi testattavan kanssa kun on itse käynyt testit läpi, tulkinnut ne ja kirjoittanut lausunnon. Tämä on mielestäni jokaisen testattavan oikeus. Testit uusitaan, jos siihen on tarvetta. Usein uusintatestauksen tarve arvioidaan lausunnossa.
Noi kaikki vaikuttaa mun mielestä ns. älykkyyteen. Toinen juttu on se, että kaikilla ei ole mahdollisuutta puolueettomiin lausuntoihin, koska mm. tuloja on mahdollisuutta rajoittaa. Myös käyttötarkoitus on aika epäselvä. Mielestäni ihmistä ei tulisi koskaan, missään olosuhteissa kiristää testiin osallistumisella tai niiden tuloksilla.
Onko tutkittu testien vaikutusta näihin testattaviin ominaisuuksiin? Jos ei ole, voidaanko näitä tehdä turvallisesti? Entä jatkuvasti testattavana oleminen. Voiko olla pysyviä vaikutuksia persoonallisuudelle ja sen kehitykselle? Mistä tavallinen ihminen voi ennen testitilanteeseen menoa saada puolueetonta tietoa näistä testeistä ja ohjataanko hänelle valitustietä, testien jälkeenhän häneltä on henk.koht. valitusoikeus ehkä mahdollisesti evätty esim. potilastietojen salaamisen tai liikkumisvapauden rajoittamisen perusteella.
Jokaisella on mahdollisuus joutua sanktion uhalla psykologisiin testeihin lainsäädäntömme varjolla, joten tällainen ihmistä mahdollisesti vahingoittavakin toiminta on aivan täysin laillista. Tällaisessa tilanteessa täytyy olla vaihtoehtoja käytettävissä, jo tilanteiden ennaltaehkäisyssä.
Älykkyys testi ei ole sama kuin viisaus testi, haluatko miljonääriksi esim ei vaadi älykkyyttä.
keskiverto äly on 100 ja jos menee alle 50 on kehitysvammanen ja 150 on huippu lahjakas.
älykkyys käsittää asian tulla jokapäiväisessä elämässä toimeen (ilman syntymän jälkeisiä vammoja) koska jälkikäteen tulleet vammat eivät vaikuta älykkyyteen, älykkyys kehittyy lapsessa ikä vuosina ennen kouluun menoa. joten jokainen ihminen on 10 vuotiaan tasolla. Viisaus on sitten eri asia ja ammatti taito.
Älykkyys osamääräni on 138.
Joidenkin käsityksien mukaan ihminen on lapsena älykkäämpi kuin vanhetessa. Lievästi kähitysvammaiseksi katsotaan ihminen, jonka älykkyysosamäärä on 50-70. Kesivertoälykkyys on n. 100.
ÄÖ 148.
Vaikuttaako sun mielestä älykkyyteen se miten muut ihmiset näkevät sinut? Voisiko tämä esim. kuvastaa sosiaalista älykkyyttä? Mielestäni nämä älykkyyden eri osa-alat voivat kehittää toinen toistaan tai päinvastoin. Miksi silloin ajatellaan älykkyyyden olevan pysyvä kehittymätön ominaisuus ja keskitytään lähinnä puutteisiin? Vaikka huomio pitäisi mielestäni luoda aivan toisaalle ja kehittää muita osa-alueita elämässä. Yksilö olisi mahdollisesti näin esim. juuri sosiaalisesti älykkäämpi muiden silmissä, kun hän on taitava jossakin. Esim. huolehtii itsestään, on itsenäinen, harrastaa, luo uraa, opiskelee.
Mun näkökanta testaukseen on, että mitä välii? Ketä kiinnostaa? Mitä hyötyy mulle tai kenellekään on tietää oonko mä johonkin rasti ruutuun tai toiseen tai huti tehtävään perustuen älykäs vai en? Ja itsehän mä sen persoonani luon.
En tiedä mihinkä älykkyyteni testeillä riittäisi. On tähdellisempääkin tekemistä elämässä niin että en ole ikinä ajatellut mokomiin testeihin osallistua. Jotkut niillä ilmeisesti haluaa tehdä rahaa ja jotkut niihin haluaa osallistua itsetuntoaan pönkittääkseen, todistaakseen jotakin.
Ei niihin monikaan ihminen edes usko. Kuka se on oikea henkilö määrittelemään ja päättämään testistä, jonka perusteella älykkyydestä tehdään johtopäätöksiä, sanotaan jotakin ? Mitä järkeä koko hommassa on ?
Sairastuttuani masennukseen älyäni ja persoonallisuuttani testattiin asiallisesti ja sain myös asialliset palutteet. Testitulosten perusteella päästiin kiinni asioihin, joihin psykoterapialla on pystytty positiivisesti vaikuttamaan (esim. hirveään vaativuuteeni omaa itseäni kohtaan). Ja itsetuntoni ollessa nollilla masentuneena sain tukea itselleni siitä, että olen monella tavalla älykäs ihminen. Ja vaikka en olisi ollut, psykologini oli kyllä sairaalassa niin kannustava, että hän olisi keksinyt jotain muuta positiivista. Ja myös "negatiiviset" asiat ovat auttaneet minua miettiessäni kuka minä olen ja mitä minä haluan, mutta ei niin että sokeasti uskon, että tällainen minä olen. Ihminenhän muuttuu kokemustensa myötä koko ajan. Testitulokseni olisivat varmasti nyt erilaisia ainakin osittain.
Myös ammatinvaihto tuli kohdallani kysymykseen (entinen ammattini psyykkisesti liian stressaava, kiireinen hoitoalan työ) ja tässäkin ammatinvalinnan testaus antoi minulle vaihtoehtoja pohdittavaksi ja selkiytti, mitä työelämältä haluan. Ei siis sanottu, että nyt sinun pitää lukea siksi ja täksi, vaan sain juuri selkeyttä ja eväitä pohdiskeluun.
Heikon itsetunnon omaavat luomunnaiset tarraavat ensitöikseen kiinni toisten pääkoppaan, ammatteihin ja opiskeluihin. Huvittavinta kolutusmarmattajien kohdalla on, ettei he ole opiskelleet itse juuri laisinkaan ja luomunaispsykologin mässytykset voi toki heittää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, eiväthän he osaa välttämättä ajaa edes autolla taikka vaihtaa vararengasta. Siltikin ihmisiä raahataan sairaalaan ja psykiatrisille päiväosastoille syömään "kohtuu" hinnasta vaikka potilas on itse keittänyt sotakoulussa omat makaroonit trangialla 20 asteen pakkasella kuusen juurella. Kumpikohan jälleen tuli halvemmaksi ostaa kaupasta kilo spagettia, 400g jauhelihaa ja spagettikastiketta, jonka takapuolella on ohje "ruskista jauheliha, lisää 4dl vettä ja lisää pussin sisältö ja keitä 10 min" vai käydä psykiatrisella syömässä. Itse toki käyn mielenarvaustoimiston viereisessä kaupassa hakemassa tarvikkeeni ja hämmästytän idiootit siivous ja kokkaustaidoillani. Pitäisikö sitten vielä kotitalus ja autohuolto töiden lisäksi hakea rautakaupasta keitto-ohje omakotitalolle ja roikkua kapakantunnelmaisessa paskaduunipaikassa 40-tuntia viikossa? Lyhyt vastaus on, että vanhat mätävittuiset mammat ja velttokulliset papat voisi suksia helvetin vittuun kun ihminen haluaa kerta vielä kerran käydä baarissa ns. sinkkuna ennen kuin hiukset lähtevät. Mitäs se luomunaispsykologi siitä sitten tiesikään? Ei siis mitään, kunhan ohasi opiskelemaan 1600-luvun filosofiaa Turun kapunginkirjaston kellarikerroksessa (josta löytyy mm. Mein Kamph).
Nim. ÄO = kohtuullisesti ja ammattina työtön sekatyömies.
Siitä mustetahrasta saa sitten sen kaltaisen mielikuvan, että hyvä pahvinpala on pilattu tahralla, joka on pahvia taittamalla monistunut myös pahvin toisellekin puolen.
Se mustetahratesti on persoonallisuustesti, projektiivinen persoonallisuustesti, jolla ei ole mitään tekemistä älykkyystestin kanssa, paitsi jos kyseessä on idiootti, sen se kertoo, kuten sinun tapauksessasi.
Kerro ihmisestä yhtään mitään.
Mä olen ilmeisesti sokea, sillä testeissä ei ollut yhtään mustetahraa... Tosin työpaikan olen saanut ilman testejäkin ;)
Mutta taas sen näki tällä palstalla, että asiallisesti ei voi keskustella mistään, kun ilmeisesti huonoa palautetta saaneet suivaantuu heti.
Tästä voisi tehdä tiivistelmän, että onko sosiaalista tai muuta älykkyyttä olemassa ollenkaan?