Tällainen helppo juttu olisi nyt minulla mietittävänä.
On käynyt ilmi, että äitini onkin lehtolapsi miehelle X. Tuomioistuin vahvisti X:n isäksi joskus 50-luvulla, olen itse nähnyt tuomiokirjat. Vaan X pakenikin elatusmaksuja ulkomaille, jonne asettui pysyvästi ja kuoli 1970-luvun alussa. Mitään ei ikinä maksettu ja asia "unohtui". Äitini adoptoi perheen uusi isä, joka siis ei ollut biologinen vaan "sosiaalinen" isä.
Pienen taustatyön jälkeen olen saanut selville, että mies X meni uusiin naimisiin ja sai uusia lapsia uudessa asuinpaikassaan. Mies itse tosiaan kuoli 70-luvun alussa. Vaimo Y elää tiettävästi edelleen seitsemänkymppisenä, kaksi lasta ovat myös elossa ja perheellisiä. Kaikki asuvat ulkomailla.
Kysymys kuuluu: onko äidilläni enää minkäänlaista oikeutta vaatia elatusmaksuja takautuvasti tai jopa osaa perinnöstä? Tämä on aika hurja juttu, mutta ei varmaan ainoa laatuaan.
On käynyt ilmi, että äitini onkin lehtolapsi miehelle X. Tuomioistuin vahvisti X:n isäksi joskus 50-luvulla, olen itse nähnyt tuomiokirjat. Vaan X pakenikin elatusmaksuja ulkomaille, jonne asettui pysyvästi ja kuoli 1970-luvun alussa. Mitään ei ikinä maksettu ja asia "unohtui". Äitini adoptoi perheen uusi isä, joka siis ei ollut biologinen vaan "sosiaalinen" isä.
Pienen taustatyön jälkeen olen saanut selville, että mies X meni uusiin naimisiin ja sai uusia lapsia uudessa asuinpaikassaan. Mies itse tosiaan kuoli 70-luvun alussa. Vaimo Y elää tiettävästi edelleen seitsemänkymppisenä, kaksi lasta ovat myös elossa ja perheellisiä. Kaikki asuvat ulkomailla.
Kysymys kuuluu: onko äidilläni enää minkäänlaista oikeutta vaatia elatusmaksuja takautuvasti tai jopa osaa perinnöstä? Tämä on aika hurja juttu, mutta ei varmaan ainoa laatuaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Äitisi on myös laillinen perillinen
ja voi vaatia rästissä olevia maksuja.
Nehän ovat biologisen isän
kuolinpesän velkaa sikäli
kuin ne on merkitty perunkirjaan
samoin hän voi vaatia perintöosaansa
koska oikeus on todennut hänet X:n lapseksi
Varmista lakimieheltä
kuinkahan mahtaa vaikuttaa se, että on adoptoitu isyyden tunnustamisen jälkeen toistamiseen. eikö adoptoiminen ole kuitenkin käytännössä kuta kuinkin sama asia kuin isyyden vahvistaminen. lapsellahan on tässä tilanteessa kaksi isää.
Palstalla useasti, hiljattainkin ollut asiasta selvityksiä. Ennen 1980 tehty ja erikseen uuden lain alaiseksi siirtämätön adoptio säilytti täysin entiset ja antoi lisäksi perintöoikeudet adoptiovanhempiin. Adoptiovanhempien sisaruksiin vanhan lain adoption perintöoikeus ei ulotu.
Kysymyksestä päätellen äiti on adoptoitu kauan sitten, eikä yhteyttä pitämättömältä isältä ehkä ole haettu hyväksyntää 1980 jälkeen adoption uudistamiselle, joten kyseessä on vanha adoptio ja äidillä on perintöoikeus biologiseen isään.
Kysyjän tapauksen muu jälkikäteen selvittely voi tulla hintoihinsa, joten harkinta on paikallaan.
mistä maasta on kyse?
perinto menee asuinmaan lakien mukaan. Kuoliko isä ilman testamenttia vai sen kanssa?
Joissakin maissa au-lapsella ei ole perinto oikeutta vaikka onkin kyse tunnustetusta lapsesta.
Toisissa maissa ei ole ollenkaan laki oikeutta vaan kaikki menee joko testamentin mukaan tai sitten leski saa kaiken.
Nuo elatusmaksut ovat vanhentuneet. Ei niitä voi enään vaatia näin monen vuoden jälkeen. Ja jos voisi niin on kyse elatusmaksuista siihen asti kun lapsi adoptoitiin. Adoption jälkeen ei biolta voi vaatia elastumaksuja.
Ja joissakin maissa adoptoidut eivät voi periä bio vanhempia vaikka se voisi olla niin suomessa.
on USA. Testamentin olemassaolosta ei ole mitään tietoa.
Asiaan varmaan vaikuttaa se, että biologisen isän X:n leski on tiettävästi edelleen elossa? Pesää ei siis välttämättä ole jaettu.
a) Soveltuuko tapaukseen Suomen vai USA:n osavaltion laki?
"Perintökaari 26 luku (13.12.2001/1228)
Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä
Suomen tuomioistuinten kansainvälinen toimivalta
Perimykseen sovellettava laki
5 § (13.12.2001/1228)
Jollei perittävä ole toisin määrännyt eikä 2 momentista muuta johdu, perimykseen sovelletaan sen valtion lakia, jossa perittävällä oli kuollessaan kotipaikka.
Jos perittävällä oli aikaisemmin ollut kotipaikka toisessa valtiossa, 1 momentissa tarkoitetun valtion lakia sovelletaan kuitenkin vain, jos:
1) perittävä oli kuollessaan sen valtion kansalainen; tai
2) perittävä oli asunut siinä valtiossa vähintään viiden vuoden ajan välittömästi ennen kuolemaansa.
Jollei 1 momentissa mainittu laki tule 2 momentin mukaan sovellettavaksi, sovelletaan sen valtion lakia, jonka kansalainen perittävä oli kuollessaan. Jos perittävällä kuitenkin oli kaikki seikat huomioon ottaen olennaisesti läheisempi yhteys toiseen valtioon kuin siihen, jonka kansalainen hän oli kuollessaan, sovelletaan ensiksi mainitun valtion lakia.
6 § (13.12.2001/1228)
Perittävä voi määrätä perimykseen sovellettavasta laista siten kuin 2 momentissa säädetään. Määräys on annettava testamentille säädetyssä muodossa, jotta se olisi pätevä. Harkittaessa, onko määräys annettu oikeassa muodossa, on sovellettava, mitä 9 §:ssä säädetään testamentin muodosta.
Sovellettavaksi voidaan määrätä:
1) sen valtion laki, jonka kansalainen perittävä on määräystä antaessaan tai kuollessaan; tai
2) sen valtion laki, jossa perittävällä on määräystä antaessaan tai kuollessaan kotipaikka taikka jossa hänellä on aikaisemmin ollut kotipaikka.
Jos perittävä on määräystä antaessaan avioliitossa, sovellettavaksi voidaan lisäksi määrätä sen valtion laki, jota on sovellettava avioliiton varallisuussuhteisiin.
Määräyksen peruuttaminen on tehtävä testamentin peruuttamista koskevia muotovaatimuksia noudattaen, jotta se olisi pätevä.
7 § (13.12.2001/1228)
Perimykseen sovellettavan lain mukaan on ratkaistava kysymykset, jotka koskevat:
1) lakimääräistä perintöoikeutta ja kelpoisuutta saada perintö tai testamentti;
2) perimysjärjestystä ja perintöosuutta;
3) lakiosaa ja vastaavaa suojattua osuutta jäämistöön;
4) ennakkoperinnön ja lahjoituksen huomioon ottamista perintöä jaettaessa sekä velvollisuutta palauttaa saatu ennakkoperintö ja lahjoitus;
5) perintöoikeuden menettämistä ja perinnöttömäksi tekemistä sekä perintöoikeuden lakkaamista vanhentumisen, perinnöstä luopumisen tai vastaavan perusteen nojalla;
6) testamentin ja muun kuoleman varalta annetun määräyksen sallittavuutta, aineellista pätevyyttä ja oikeusvaikutuksia sekä tällaisen oikeustoimen peruuttamista ja purkamista;
7) oikeutta hallita jäämistöä jakamattomana taikka hallita tai käyttää jäämistöön kuuluvaa omaisuutta tai nauttia jäämistön tai siihen kuuluvan omaisuuden tuottoa; ja
8) oikeutta saada elatusta tai avustusta jäämistöstä"
b) Jos tapaukseen sovelletaan Suomen lakia, kaikki vaatimukset (sekä perintöä että elatusapua koskevat) ovat ilmeisesti vanhentuneet.
"PK 16 LUKU
Perillisen ja testamentin saajan oikeuden vanhentumisesta
1 §
Joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan tässä luvussa säädetyllä tavalla viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien.
Oikeus voi kuitenkin sen hakemuksesta, jolla on perillisen tai testamentin saajan ohella tai lähinnä hänen jälkeensä oikeus jäämistöön, määrätä, että tämän on saatettava oikeutensa voimaan tietyn, enintään vuoden pituisen määräajan kuluessa siitä, kun hänelle on annettu tieto määräyksestä.
2 §
Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää. Tällainen vaatimus voidaan esittää myös oikeudelle tai [kihlakunnanoikeuden] tuomiopiirissä tuomarille. Milloin perilliselle on määrätty uskottu mies valvomaan hänen oikeuttaan perintöön, on perillisellä lupa tehdä ilmoitus myös uskotulle miehelle, jonka tulee viivytyksettä antaa siitä tieto oikeudelle tai tuomarille.
Perillisen on katsottava vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa, osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon taikka perillisenä muutoin ryhtynyt jäämistöä koskeviin toimiin.
Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty perillisestä, on soveltuvin osin voimassa myös testamentin saajasta."
ehkä perinto on jaettu.
Ehkä leski peri kaiken
tietääkseni se että olet adoptoitu mitätoi sinun oikeudet mihinkään vaikka isä olisi elossa.
ja sitten erityistapaus olisi jos sinut olisi testamentissa mainittu. Jos niin olisi tapahtunut niin he olisivat ottaneet sinuun yhteyttä aikaisemmin.
Hei, mistä löydän tietoa ilmeennestä veljestä, joka annettiin adoptoitavaksi 49 vuotta sitten.