huuliharpunostoreissu joka venähti

17-vuotiaana vasta kuvitteellisesta poikakodista (tosiasiassa kotoa) karanneena lähdin ostamaan huuliharppua itselleni. Siinä sitten astui pari mustalaista kuvioon ja päivän käynyt kilju. Liikemiehille tutulla tavalla harrastimme brainstormingia ja kehitimme hyvä ideoita. Sitä sitten ajauduttiin Albaniaan ja lopulta iski ajatus; miksi ostaa huuliharppu kun sen voi vuokrata? Viisaat päät yhteen ja tuumasta toimeen. Lähdimme porukalla etsimään Albaniasta huuliharpun vuokrauspisteitä, jotka olivat tuohon aikaan harvassa. Kielenä käytimme italiaa, joka on Albanian kakkoskieli. Ajauduimme paikkoihin joihin ei tavalliset huuliharpunsoittajat pääse. Albanian pimeimmille mustalaiskujille, joissa haitari ja huuliharppu laulavat kuin viimeistä päivää. Mustalaisilla oli tuohon aikaan Albanian menestyvin huuliharpunvuokrausbisnes. Liikkeitä oli kaikissa pienimmissäkin kylissä. Vuokrasin huuliharpun kolmeksi vuorokaudeksi ja pistin puhaltaen. Toverini tanssivat ympärilläni suomalaisia kansantansseja ja naiset itkivät silmät punaisina. Soittelun lomassa puhuin ystävistäni Jeesuksesta ja Jumalasta. Saarnasin italiaksi, joka on Albanian kakkoskieli tai ainakin sillä kielellä minä pärjäsin. Mustalaiset kuuntelivat haikeena niin haikeena. Eräällä kujalla vastaan tuli ulkomaalaisen mustalaisen näköinen prostituoitu Ramona, jolle soitin huuliharppukostaja-nimisen serenadin. Ramona on siitä saakka istunut kuin tatti pystylamppuisen polttoöljyllä kulkevan mannemersun vänkärinä. Lopulta heräsin päiväunistani kisiksen putkasta ja sanoivat että oli pistänyt kuoliaaksi parhaan kaverini kiljuhuuruissani. Kuulusteluissa lauloin suuni puhtaaksi samalla sävelellä kuin Albanian mustalaiskujilla lauloin kansallissävelmiämme. Pistivät takaisin putkaan selviämään. Hakkasin kylminä ja kosteina putkailtoina mustekynällä tyylikkäitä kuvia käsivarsiini. Kolme pistettä syntyi ensimmäisenä. Sitten syntyi albanialaisen mustalaisnaisen kuva joka sinetöi mieleni lopullisesti mustalaismaailmaan. Kisahallin putkassa näin valon, mustalaisten kuninkaan, joka puhui minulle Jeesuksesta ja Jumalasta.

Sain lopulta tuomion henkirikoksesta. Kokonaistuomio oli 7 vuotta 4 kuukautta 23 päivää 1 tuntia ja 43 sekuntia. Siitä vähennettiin kisiksen ja nokan aikana 5 kuukautta, 11 päivää, 2 tuntia ja 23 sekuntia. Nokalla pidin kirjoituspöytänä kusista paljulaatikon kantta, jolla runoilin Ramonalle kertomuksia Albaniasta. Kirjoitin italiaksi, joka on Albanian kakkoskieli. Suljin keltaisen laikukkaat kirjeet suudelmalla.

Ramona ja minä olemme monikansallisia liikeihmisiä. Meillä on salaperäisiä tarinoita ja kertomuksia vaikka muille jakaa. Kukaan ei ole kokenut niin paljon kuin minä ja Ramona. Puhumme ympäri maailmaa Jeesuksesta ja Jumalasta. He antoivat kaikki syntimme anteeksi ja antavat yhä. Joka päivä polttoöljyä tankatessani rukoilen anteeksiantoa ja saanhan minä anteeksi.

Olen matkustanut Italiassa jonka pääkaupunki on Ankara. Albanaissa jonka pääkaupunki on Milano. Saksassa jonka pääkaupunki on Kööpenhamina. Amerikkaan minulla ei ole enää asiaa. Vietin siellä vankilassa aikaa. Karkasin sitten Alcatrazista. Tekivät elokuvankin. Kaverini Clint Eastwood oli pääosassa. Jos menen takaisin laittavat vankilaan takaisin. Clintin kakkoskieli on italia, niinkuin minunkin.
3390
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Hei, sinulla on todellinen kirjoittamisen lahja. Ja oppii maantietoa tätä lukiessa.

Äänestä

Päivän. Huh huh... xD

Äänestä

Ihmeellisiä tarinoita tapahtunut sinulle. Vastaisuudessa älä matki juttujani. :)
Hieno juttu kuitenkin, oli kiva lukea...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Heikki H kirjoitti:

17-vuotiaana vasta kuvitteellisesta poikakodista (tosiasiassa kotoa) karanneena lähdin ostamaan huuliharppua itselleni. Siinä sitten astui pari mustalaista kuvioon ja päivän käynyt kilju. Liikemiehille tutulla tavalla harrastimme brainstormingia ja kehitimme hyvä ideoita. Sitä sitten ajauduttiin Albaniaan ja lopulta iski ajatus; miksi ostaa huuliharppu kun sen voi vuokrata? Viisaat päät yhteen ja tuumasta toimeen. Lähdimme porukalla etsimään Albaniasta huuliharpun vuokrauspisteitä, jotka olivat tuohon aikaan harvassa. Kielenä käytimme italiaa, joka on Albanian kakkoskieli. Ajauduimme paikkoihin joihin ei tavalliset huuliharpunsoittajat pääse. Albanian pimeimmille mustalaiskujille, joissa haitari ja huuliharppu laulavat kuin viimeistä päivää. Mustalaisilla oli tuohon aikaan Albanian menestyvin huuliharpunvuokrausbisnes. Liikkeitä oli kaikissa pienimmissäkin kylissä. Vuokrasin huuliharpun kolmeksi vuorokaudeksi ja pistin puhaltaen. Toverini tanssivat ympärilläni suomalaisia kansantansseja ja naiset itkivät silmät punaisina. Soittelun lomassa puhuin ystävistäni Jeesuksesta ja Jumalasta. Saarnasin italiaksi, joka on Albanian kakkoskieli tai ainakin sillä kielellä minä pärjäsin. Mustalaiset kuuntelivat haikeena niin haikeena. Eräällä kujalla vastaan tuli ulkomaalaisen mustalaisen näköinen prostituoitu Ramona, jolle soitin huuliharppukostaja-nimisen serenadin. Ramona on siitä saakka istunut kuin tatti pystylamppuisen polttoöljyllä kulkevan mannemersun vänkärinä. Lopulta heräsin päiväunistani kisiksen putkasta ja sanoivat että oli pistänyt kuoliaaksi parhaan kaverini kiljuhuuruissani. Kuulusteluissa lauloin suuni puhtaaksi samalla sävelellä kuin Albanian mustalaiskujilla lauloin kansallissävelmiämme. Pistivät takaisin putkaan selviämään. Hakkasin kylminä ja kosteina putkailtoina mustekynällä tyylikkäitä kuvia käsivarsiini. Kolme pistettä syntyi ensimmäisenä. Sitten syntyi albanialaisen mustalaisnaisen kuva joka sinetöi mieleni lopullisesti mustalaismaailmaan. Kisahallin putkassa näin valon, mustalaisten kuninkaan, joka puhui minulle Jeesuksesta ja Jumalasta.

Sain lopulta tuomion henkirikoksesta. Kokonaistuomio oli 7 vuotta 4 kuukautta 23 päivää 1 tuntia ja 43 sekuntia. Siitä vähennettiin kisiksen ja nokan aikana 5 kuukautta, 11 päivää, 2 tuntia ja 23 sekuntia. Nokalla pidin kirjoituspöytänä kusista paljulaatikon kantta, jolla runoilin Ramonalle kertomuksia Albaniasta. Kirjoitin italiaksi, joka on Albanian kakkoskieli. Suljin keltaisen laikukkaat kirjeet suudelmalla.

Ramona ja minä olemme monikansallisia liikeihmisiä. Meillä on salaperäisiä tarinoita ja kertomuksia vaikka muille jakaa. Kukaan ei ole kokenut niin paljon kuin minä ja Ramona. Puhumme ympäri maailmaa Jeesuksesta ja Jumalasta. He antoivat kaikki syntimme anteeksi ja antavat yhä. Joka päivä polttoöljyä tankatessani rukoilen anteeksiantoa ja saanhan minä anteeksi.

Olen matkustanut Italiassa jonka pääkaupunki on Ankara. Albanaissa jonka pääkaupunki on Milano. Saksassa jonka pääkaupunki on Kööpenhamina. Amerikkaan minulla ei ole enää asiaa. Vietin siellä vankilassa aikaa. Karkasin sitten Alcatrazista. Tekivät elokuvankin. Kaverini Clint Eastwood oli pääosassa. Jos menen takaisin laittavat vankilaan takaisin. Clintin kakkoskieli on italia, niinkuin minunkin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu