TIINALLENI TAAS
Tiina, taas sua tavoitin
innolla uudella kaipailin
Ilmajoen torilla katselin
niinkö katseellani sut löytäisin
aina nähden silmäsi jossakin
Tiina, myyjässä Jalavan kioskin
ihan kuin katseesi havaitsin
ihminen vieras se sittenkin
nekkuja myi vain suklaatin
aavistukseni pettäin kuitenkin
Tiina, kauan siitä jo mennytkin
iltaruskossa sinut kun hyvästelin
istuessamme luona sen laiturin
nousimme latomeren aaltoihin
ankkuroiduin suojaan sun sylihin
Tiina, taas sua tavoitin
innolla uudella kaipailin
Ilmajoen torilla katselin
niinkö katseellani sut löytäisin
aina nähden silmäsi jossakin
Tiina, myyjässä Jalavan kioskin
ihan kuin katseesi havaitsin
ihminen vieras se sittenkin
nekkuja myi vain suklaatin
aavistukseni pettäin kuitenkin
Tiina, kauan siitä jo mennytkin
iltaruskossa sinut kun hyvästelin
istuessamme luona sen laiturin
nousimme latomeren aaltoihin
ankkuroiduin suojaan sun sylihin
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hienoa, että Tiina on taas palannut runoihisi. Mutta runoissasi on edelleen se sama haikea sävy? Jospa vielä joskus voitais lukea onnellisesti päättyvän runon? Kirjoitas joku sellainen, jookos?
ihminen kaipaa
mutta ei kuule
lähtee pois
:)
Elät muistoissani aina.