Viikinkiaika ja Suomi

Snorr

Viikinkiaika alkoi 700-luvulla ja päättyi 1000-luvun alussa. Muissa pohjoismaissa viikingeillä on oma paikkansa maiden kulttuurihistoriassa, mutta mikä oli Suomen rooli viikinkiajan pohjolassa? Islantilaisilla on saagansa, mutta Suomessa kirjallista dokumentointia ei vielä tuolloin tehty. Kuitenkin on selvää, että viikinkien vaikutus ulottui myös kauas itään.

19

3078

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • skäribo

      Rosalan saaren viikinkikylä. Sieltä löytyy aika hyvä kuvaus suomalaisista viikingeistä, heidän elintavoistaan ja mytologiastaan.

    • Vaka Vanha

      Aseet kertovat toista, niitä löytyy haudoista.

      Suomessa on suhteessa ns. statusmiekkojen osuus kaikista miekoista noin 10 - 20 %:tia.
      Muualla pohjolassa vain noin 5 %:tia miekoista on statusmiekkoja.

      Statusmiekalla tarkoitetaan hopea tai kultakahvaista loistomiekkaa, joka ei oikeastaan ole taistelussa käytetty ase vaan statukseen eli päällikön asemaan liittyvä ase, eli merkki.

      Eli Suomessa on haudattu näitä mahtimiehiä miekkoineen, tai sitten muissa pohjoismaissa on mahtisukujen vainajat ottaneet mukaansa mieluummin käteistä rahaa kuin miekan, eli hopeaa.

      Joka tapauksessa ero on niin selkeä, ettei sitä voi noinvain ohittaa.

      Voi tietenkin olla, että Suomessa yhteiskunnan ylinkasti on noina aikoina ollut sotilaskasti ja muualla pohjolassa esim. kauppiaiden kasti, tosin se että yhteiskuntajärjestykset olisivat oleet erit eri maissa on aika epätodennäköistä.

      • sigh

        Eiköhän tämä liity ennenkaikkea siihen, ettei Suomesta ole löytynyt muihin pohjoismaihin verrattuna miekkoja juuri laisinkaan. Miekat eivät kovin yleisiä viikinkiajan Suomessa olleet, jolloin niillä oli tavallista useammin statusesineen asema. Suomalaisetkin pääliköt halusivat korottaa statustaan omistamalla hienon miekan, mutta tavallisia miekkoja ei sitten juuri ollutkaan.


      • Fornjotr
        sigh kirjoitti:

        Eiköhän tämä liity ennenkaikkea siihen, ettei Suomesta ole löytynyt muihin pohjoismaihin verrattuna miekkoja juuri laisinkaan. Miekat eivät kovin yleisiä viikinkiajan Suomessa olleet, jolloin niillä oli tavallista useammin statusesineen asema. Suomalaisetkin pääliköt halusivat korottaa statustaan omistamalla hienon miekan, mutta tavallisia miekkoja ei sitten juuri ollutkaan.

        Köydettyjen miekkojen määrään vaikuttavat monet seikat. Kertooko miekkojen vähäisyys väestön määrästä, taistelutekniikoiden eroista, arkeologisten kaivausten määrästä, hautaustapojen eroista.

        Jostain muusta, maaperän happamuudesta, joka tuhoaa miekat. Kalkkipitoisessa maaperässä ne säilyvät paremmin.


      • sigh
        Fornjotr kirjoitti:

        Köydettyjen miekkojen määrään vaikuttavat monet seikat. Kertooko miekkojen vähäisyys väestön määrästä, taistelutekniikoiden eroista, arkeologisten kaivausten määrästä, hautaustapojen eroista.

        Jostain muusta, maaperän happamuudesta, joka tuhoaa miekat. Kalkkipitoisessa maaperässä ne säilyvät paremmin.

        Entäs se, että Suomessa ei viikinkiaikana valmistettu lainkaan miekkoja. Kaikki olivat tuontitavaraa. Jolloin ne myös oli ostettava, ja niitä luonnollisesti oli vähemmän, kuin skandinaviassa, jossa miekkoja myös valmistettiin.


      • Vaka Vanha
        sigh kirjoitti:

        Entäs se, että Suomessa ei viikinkiaikana valmistettu lainkaan miekkoja. Kaikki olivat tuontitavaraa. Jolloin ne myös oli ostettava, ja niitä luonnollisesti oli vähemmän, kuin skandinaviassa, jossa miekkoja myös valmistettiin.

        Suomessa löydetyt miekat on pääosin valmistettu osista, jotka on tuotu muualta.
        Kuten Balttiasta, Frankit jne ...

        Mutta damaskointitekniikka kyllä tunnettiin Suomessa ja muita damaskoituja aseita on löytynyt, eli mahdollista on myös se että myös miekkoja olisi valnmistettu Suomessa on olemassa.

        Ei Pohjolassa ole miekkoja mitenkään enempi Suomeen verratuna, pitää muistaa Suomen vähäinen väestö ja suhteuttaa miekkojen määrä väestöön.

        Ero merkkihenkilöiden hautaistavoissa on kumminkin täysin selvä, Skandinaviassa haudoista löytyy hopea kolikoita, Suomessa hopeakahvaisia miekkoja.

        Eli länsinaapurimme kai kuvittelivat lahjovansa Valhallan vartijoita, Suomalaiset kai kuvittelivat hoitavansa ongelmat miekallaan.


      • Semjon Kotko
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Suomessa löydetyt miekat on pääosin valmistettu osista, jotka on tuotu muualta.
        Kuten Balttiasta, Frankit jne ...

        Mutta damaskointitekniikka kyllä tunnettiin Suomessa ja muita damaskoituja aseita on löytynyt, eli mahdollista on myös se että myös miekkoja olisi valnmistettu Suomessa on olemassa.

        Ei Pohjolassa ole miekkoja mitenkään enempi Suomeen verratuna, pitää muistaa Suomen vähäinen väestö ja suhteuttaa miekkojen määrä väestöön.

        Ero merkkihenkilöiden hautaistavoissa on kumminkin täysin selvä, Skandinaviassa haudoista löytyy hopea kolikoita, Suomessa hopeakahvaisia miekkoja.

        Eli länsinaapurimme kai kuvittelivat lahjovansa Valhallan vartijoita, Suomalaiset kai kuvittelivat hoitavansa ongelmat miekallaan.

        ...korkeasta ammattitaidosta.

        Damaskoitaessa miekan, puukon, keihään tai kirveen terän metalli laminoidaan kerroksittain erilaatuisista teräslehdyköistä, niin että saavutetaan sekä sitkeys että kovuus.

        Aihiota "kaulitaan ja käännetään" kunnes saadaan terä, jonka pinnassa erottuu myös kaunis kuviointi. Kuuluisa suomalainen ase on rovaniemwen keihäänkärki.

        Virossa damaskointi oli myös korkealla tasolla. Itse idea lienee Damaskuksesta. Ainakin näin luullaan.

        Vanhin Suomesta löytyneet rauta-aseet on Kuusamosta, Ananjinon kulttuurin miekat, jotka on saatu itäiselträ sukukansalta vaihdossa.

        Vanhin raudanvalmistuspaikka on Rovaniemeltä.

        Rannikolla tuontitavara oli halvempaa, ja omaa tuotantoa ei niin paljoa esiintynyt.

        Suomalaiset, virolaiset, merjalaiset, muromalaiset, permiläiset ja mordvalaiset liikkuivat "viikinkien idäntiellä" jo tuhansia vuosia ennen "viikinkejä" ja jopa ennen slaavien leviämistä pohjoiseen alkupesästään Pripetkin soilta.

        Arkeologiset todisteet kertovat Fennoskandiasta aina arokansojen alueille ulottuneesta kaupankäynnistä jo kivikaudella, ja kauppareittinä olivat Venäjän joet. Tämä liikenne katkesi vasta petsenegien lyötyä Bolgarin valtakunnan ja "Kievin Rusin" sortuessa, eli "viikinkiajan" lopussa.


      • Fornjotr
        Semjon Kotko kirjoitti:

        ...korkeasta ammattitaidosta.

        Damaskoitaessa miekan, puukon, keihään tai kirveen terän metalli laminoidaan kerroksittain erilaatuisista teräslehdyköistä, niin että saavutetaan sekä sitkeys että kovuus.

        Aihiota "kaulitaan ja käännetään" kunnes saadaan terä, jonka pinnassa erottuu myös kaunis kuviointi. Kuuluisa suomalainen ase on rovaniemwen keihäänkärki.

        Virossa damaskointi oli myös korkealla tasolla. Itse idea lienee Damaskuksesta. Ainakin näin luullaan.

        Vanhin Suomesta löytyneet rauta-aseet on Kuusamosta, Ananjinon kulttuurin miekat, jotka on saatu itäiselträ sukukansalta vaihdossa.

        Vanhin raudanvalmistuspaikka on Rovaniemeltä.

        Rannikolla tuontitavara oli halvempaa, ja omaa tuotantoa ei niin paljoa esiintynyt.

        Suomalaiset, virolaiset, merjalaiset, muromalaiset, permiläiset ja mordvalaiset liikkuivat "viikinkien idäntiellä" jo tuhansia vuosia ennen "viikinkejä" ja jopa ennen slaavien leviämistä pohjoiseen alkupesästään Pripetkin soilta.

        Arkeologiset todisteet kertovat Fennoskandiasta aina arokansojen alueille ulottuneesta kaupankäynnistä jo kivikaudella, ja kauppareittinä olivat Venäjän joet. Tämä liikenne katkesi vasta petsenegien lyötyä Bolgarin valtakunnan ja "Kievin Rusin" sortuessa, eli "viikinkiajan" lopussa.

        Etelä-Pohjanmaan historia kertoo 800-luvulle kestäneestä E-Pohjanmaan kukoistuksesta. Kauppaa käytiin Suomen järvialueiden poikki Karjalaan. Ja länteenpäin Norjan rannikolle.

        Mahdollinen selitys on merialueiden turvattomuus kansainvaellusten aikaan, joka lopetti meritse tapahtuvan kaupankäynnin.

        Noihin aikoihin saattaa liittyä saagoissa mainittu Kainuu ja Kalevalan Pohjola.


      • Anonyymi
        sigh kirjoitti:

        Eiköhän tämä liity ennenkaikkea siihen, ettei Suomesta ole löytynyt muihin pohjoismaihin verrattuna miekkoja juuri laisinkaan. Miekat eivät kovin yleisiä viikinkiajan Suomessa olleet, jolloin niillä oli tavallista useammin statusesineen asema. Suomalaisetkin pääliköt halusivat korottaa statustaan omistamalla hienon miekan, mutta tavallisia miekkoja ei sitten juuri ollutkaan.

        Suomesta on löytynyt viikinkimiekkoja, myös Ulfbehrttejä eniten Norjan jälkeen. Yksiselitteisesti, suomalaiset olivat viikinkejä.

        Tuolloin suomalaiset olivat etnokulttuurisia suomalaisia, suomenheimoja vanaita, jäämejä, gootteja jne. Nämä protogermaaniset muinaissuomenkieliset vaihtoivat kieltään roomalaiskatomistumisen yhteydessä viikinkiajalla ja sen jälkeen Euroopassa.

        Nykyiset 'suomalaiset' eivät tarkasti ottaen ole etnisiä suomalaisia, vaan 1700-l. tänne väkisin poljettuja jurttaryssänsiitoksia ja muita mk- taustaisia. Suomalaisten, siis etnisesti suomalaisten isälinja on R1a.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomesta on löytynyt viikinkimiekkoja, myös Ulfbehrttejä eniten Norjan jälkeen. Yksiselitteisesti, suomalaiset olivat viikinkejä.

        Tuolloin suomalaiset olivat etnokulttuurisia suomalaisia, suomenheimoja vanaita, jäämejä, gootteja jne. Nämä protogermaaniset muinaissuomenkieliset vaihtoivat kieltään roomalaiskatomistumisen yhteydessä viikinkiajalla ja sen jälkeen Euroopassa.

        Nykyiset 'suomalaiset' eivät tarkasti ottaen ole etnisiä suomalaisia, vaan 1700-l. tänne väkisin poljettuja jurttaryssänsiitoksia ja muita mk- taustaisia. Suomalaisten, siis etnisesti suomalaisten isälinja on R1a.

        Johtuen 1700-l kansanmurhasta ja laajoista alkuperä. suom. väestönsiirroista Venäjälle, nykyisten Suomen alueella asuvien taustasta johtuen suomenheimojen historiaa ei oikein osata tutkia. Saagoissa mainitut finnien kuninkaat ja kuningaskunnat ovat kutakuinkin totta, mutta ny. metsäläistaustaiset pseudosuomalaiset 'tutkijat' selittävät ne pseudotieteenä, yrittäen tavallaan omia suomenheimojen historian omalle mk- tasolleen ja kaapata suomenheimojen 'suomalaisen' identiteetin.

        Arjalaiset suomenheimot viikingit olivat kuitenkin vaurasta väkeä. Yksi viikinkimiekka maksoi 14-16 lehmää, joten siinä ryöstettiin luostari jos toinenkin.

        Myös Suomesta löytyneet sadat kupurasoljet viittaavat etniseen viikinkikulttuuriin. Ulkom. tutkijat pitävät niitä yksinomaan viikinkien taidekulttuuriin kuuluvina koruina. Näitä on löytynyt paljon mm. silloisesta Karjalasta, nyk. Savon alueelta. Muinaisdna- tutkimusten mukaan silloinen väestö oli euripidista maanviljelijäväestöä ja nykyinen Siperian populaatio poikkeaa geneettisesti täysin näistä alkuperäisistä viikinkisuomalaisista.

        Siperialaiset selittävät vähämielisten lailla kupurasoljet kuitenkin savolaisina mm. Taavitsainen. Oksettavaa kehitysmaalaisten harjoittamaa kulttuurista omimista.


    • Fornjotr

      "Islantilaisilla on saagansa, mutta Suomessa kirjallista dokumentointia ei vielä tuolloin tehty. Kuitenkin on selvää, että viikinkien vaikutus ulottui myös kauas itään."

      Kirjallista dokumentointia ei tehty myöskään viikinkien puolella tuohon aikaan.

      Olet tainnut lukea saagoja nimimerkistäsi päätellen. Tietääkseni ne on kirjoitettu n. 1200 luvulla.

      Suomen rooli viikinkiajalla taisi olla se mikä oli nykyisen Varsinais-Suomen rooli. Muita alueita olivat Häme, Karjala ja Kveenien maa nykyisen Pohjanlahden molemmin puolin.

      Mikä rooli "suomalaisilla/suomalaisilla heimoilla" olisi voinut olla. Viikinkein saagoissa kerrotaan suomalaisista tarinoita. Mm kveeneillä ja norjalaisilla yhteinen ryöstöretki Karjalaan, Kveenien kuninkaan poika Nor perusti Norjan (tarina Norjan perustamisesta), Norin veli Gor perusti kuningaskunnan nykyisen Tanskan alueelle. Saagoissa on myös tarinoita "viikinkien" taisteluista Suomessa.

      Tuosta fin-sanasta. Siitähän on monia tulkintoja: mm evä, loppu, vihollinen (fiende) jne.

      Entä jos kyse on valkoisesta?

      Irlantilaiset kutsuivat tanskalaisia viikinkejä dubh (musta) ja finn (valkoinen) norjalaisia. Tässä yhteydessä valkoinen merkitsee myös hyvää ja reilua erotukseksi mustasta, pahasta.

      Kveenien maasta (cwen, kvenland jne) suomeksi Kainuu (alkup khaino) eli alava maa, niittymaa. Cwen tarkoitti skandinaavisissa kielissä naista (erehdys muodosta khaino), syntyi käsitys naisten maasta. Kalevalassa on Pohjan akka. On vinut hyvin olla Kainuulainen nainen :-)

      Paljon pohdittu olivatko suomalaiset mukana idän varjagien retkillä. Todennäköisesti. Monien mielestä varjageja olivat myös virolaiset ja slaavit.

      Oman nimikerkkini on Fornjotr, Ikitursas, Vanha Jotuni eli jättiläinen. Tässä on sukupuuni englannin kuningashuoneeseen asti:

      http://www.aritek.com/hartgen/htm/of-kvenland.htm

      • Semjon Kotko

    • lauri ladonlukko

      "meikäläisille". Muistan lukeneeni jostain viikinki aikalaiskirjoituksesta maininnan joka ilmeisesti tarkoitti retkeä tänne meille pohjolaan. Oletettavasti nykyiseen Varsinais-Suomen rannikolle tehty retki ja yritys siirtyä sisämaahan päin päätyi onnettomasti.
      Viikingit olivat saaneet vastaansa sisämaan metsissä ilkeää vastarintaa ja joutuivat perääntymään.

      • Fornjotr

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Siinä sanotaan selvästi, että Olaf purjesti Suomen ITÄRANNIKKOA. Nykyisellä Suomella ei ole itärannikkoa, vaan kyseessä oli vanain Uppsalan kuningaskunta, yhdistettynä nyk. Suomen alueeseen, ainakin Ahvenanmaa ja Varsinais- Suomi. Myös Kanta- Häme oli sukulaisuussuhtein kiinteä osa tätä vanain/tanen/danen kuningaskuntaa ainakin vaiheittain. Kalevalassa mainittu Pohja oli oma kuningaskuntansa. Tai ne kaikki muodostivat jonkinlaisen liittouman.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä sanotaan selvästi, että Olaf purjesti Suomen ITÄRANNIKKOA. Nykyisellä Suomella ei ole itärannikkoa, vaan kyseessä oli vanain Uppsalan kuningaskunta, yhdistettynä nyk. Suomen alueeseen, ainakin Ahvenanmaa ja Varsinais- Suomi. Myös Kanta- Häme oli sukulaisuussuhtein kiinteä osa tätä vanain/tanen/danen kuningaskuntaa ainakin vaiheittain. Kalevalassa mainittu Pohja oli oma kuningaskuntansa. Tai ne kaikki muodostivat jonkinlaisen liittouman.

        Se vielä, että viikinkien rannikkotyyppisiä aluksia kutsuttiin karveiksi, karvi. Rannikolla on Meri- Karvia ja sisämaassa Karvia. Merikarvialla näkyy lidarkartan perusteella rautakautista jälkeä maalla silloisen rantaviivan suuntaisesti. Siellä oli melko varmasti viikinkiaikainen laivanrakennuskeskus. Silloinen ranta-alue on nyt osittain suota. :)


    • Anonyymi

      Mä poltan sut elävältä

    • Anonyymi

      Islantilaisilla saagansa, Suomalaisilla Kalevalansa. Lue sieltä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joskus mietin

      miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi
      Ikävä
      24
      4666
    2. Miten reagoisit

      Jos ikäväsi kohde ottaisi yhteyttä?
      Ikävä
      88
      3724
    3. Ryöstö hyrynsalmella!

      Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313
      Hyrynsalmi
      48
      3105
    4. Olisiko kaivattusi

      Sinulle uskollinen? Olisitko itse hänelle?
      Ikävä
      54
      2667
    5. Mitä haluaisit sanoa

      Nyt kaivatullesi?
      Ikävä
      206
      2621
    6. Ihana nainen

      Suukotellaanko illalla?☺️ 🧔🏻🫶
      Ikävä
      51
      2599
    7. Sukuvikaako ?

      Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne
      Iisalmi
      32
      2400
    8. Ootko koskaan miettinyt että

      miksi kaivatullasi ei ole puolisoa?
      Ikävä
      152
      2328
    9. Huomenta ihana

      Mussu ❤️.
      Ikävä
      31
      1955
    10. Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa

      Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok
      Maailman menoa
      108
      1539
    Aihe