Sijaisvanhemmat eivät tee huostaanottoja. Huostaanoton tekee sosiaalilautakunta, käytännön työt hoitavat sosiaalityöntekijät.
Huostaanotolle on kolme edellytystä, joiden kaikkien on täytyttävä.
1) puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään
2) avohuollon tukitoimet ovat olleet riittämättömiä, epätarkoituksenmukaisia tai niitä ei ole voitu toteuttaa (esim. vanhemmat kieltäytyneet)
3) sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
Huostaanotto on kokolailla viimeinen keino lapsen suojelemiseksi.
Huostaanotolle on kolme edellytystä, joiden kaikkien on täytyttävä.
1) puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään
2) avohuollon tukitoimet ovat olleet riittämättömiä, epätarkoituksenmukaisia tai niitä ei ole voitu toteuttaa (esim. vanhemmat kieltäytyneet)
3) sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
Huostaanotto on kokolailla viimeinen keino lapsen suojelemiseksi.
Vastaukset 30
Vanhimmat
esimerkk kaikki nuo mainitsemasi seikat täyttävästä huostaanotosta ja lasten hyvinvoinnista sijoituksessa:
http://www.vanhemmat.com/phpbb/viewtopic.php?t=360
eivät kohdat 1) ja 2) täyttyneet.
Ja sen sanoivat sosiaalityöntekijätkin.
KUKA on väittänyt sijareiden tekevän huostaanottoja?
Aiheettomia huostaanottoja te kyllä puollatte,
mutta ette osaa perustella miksi.
paikassa ja väärään aikaan?
Älkää nyt hyvät ihmiset puhuko vain yhdestä näkökulmasta! On lasten, vanhempien, hoitohenkilökunnan, sivistystoimen, mahdollisten silminnäkijöiden ja sosiaalityöntekijöiden mielipiteet, jotka saattavat olla samaa- tai erimieltä.
Avohuollon tukitoimet, mitä ne on? Vastaus: se on naisvaltainen asiantuntija ryhmä, jotka pitävät palaveria ko. asian tiimoilta! Kuinka se kongreettisesti auttaa esim. kriisissä olevaa lapsiperhettä?
Ns. perhetyöntekijöitä on niin vähän, ettei riitä esim. saattamaan lasta kouluun, tapahtuneen pahoinpitelyn jälkeen.
Lasten- ja nuorten psykiatrista sairaalahoitoa on saatavissa 6kk-1,5-vuoden jonotuksen jälkeen, riippuen paikkakunnasta. Niinpä huostaanottoja tulee jatkossakin olemaan, eikä syyt ole aina vanhemmissa.
Tosiasiat on tunnustettava ja lopetettava turha vastakkainasettelu.
Sitäpaitsi sosiaalityöntekijätkin tekevät työtään ja turha heitä on syyttää, jos kunnat eivät kykene täyttämään niille asetettuja velvollisuuksia. Ts. ei ole rahaa, eikä resursseja! Katseiden tulisi kääntyä yhteiskuntaan ja se yhteiskunta olemme me! Ketä olemme valinneet päättäjiksi ja olemmeko valmiita maksamaan lisää veroja sairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelujen parantamiseksi?
tekstiä näistä asioista!
Ainoa mistä olen eri mieltä on se, että lisää veroja ei ensimmäisenä tarvita kun kalliista laitossijoituksista luovutaan ja puretaan kaikki
a) hoidolliset huostaanotot
b) sijoitukset, joiden syyt ovat poistuneet
c) sijoitukset, joiden syyt eivät muuten ole koskaan riittävät olleetkaan
Sen jälkeen vasta lasketaan, onko noiden tulonsiirtojen jälkeen tarpeellista verojen nosto, että lasten ja nuorten terveydenhuolto saadaan oikealle tolalle ja perheille riittävät avohuollon tuet toimimaan.
Mikäli et ole ihan sekaisin on perheelläsi mahdollisuus tähän. Se tarkoittaa sitä, että minä hoidan lastasi 1-2 kertaa kuussa viikonlopun jotta sinä voit "levätä", että jaksaisit äitinä paremmin.
Se on avohuollon tukitoimintaa, ei ämmälauman kokous. Jos ämmälauma on pitänyt vain kokouksen olet liian hullu avohuoltoon ja lapsesi huostaanotettiin.
Yksinkertaisuus! Viikonlopun hoitohan se auttaakin kaikkia kriisitapauksia. Sitäpaitsi satun olemaan sos.-ja terveysalalla se sekaisin oleva työntekijä! Tosin sijarit näyttää ajavan tieto/taidossa kaiken älyllisen ohi.
unohdat että joskus lapsia tuodaan sijaishoitoon. ne ei aina pakolla oteta vanhempien suostumusta vastaan.
tunnen yhden sijaisperheen joka hoiti lapsia joiden äiti toi ne hoidettavaksi. Oli raskaana viidelle ja ei voinut yksin neljää hoitaa. En ole varma joutuiko vuodelepoon vai oliko vain taloudellinen ahdinko.
Mutta se kesti aika kauan ennekuin sai kaikki lapsensa takaisin. Sitä vaikeutti masentuminen mikä on sellaisessa tilanteessa todella ymmärrettävää.
Mutta ne lapset eivät olleet koskaan häiriintyneitä eivätkä laiminlyotyjä. Kovin raskasta se oli kun lapset rakastivat äitiään ja oikein huusivat perään tapaamisten jälkeen.
aiheeton huostaanotto? Äiti ihan loppu, odottaa viidettään eikä pysty elättää edellisiäkään. SOSSU maksaa myös ne teidän ehkäisyt, joten tehkää asialle jotain!!! Vit** mitä selittelyä, oikein oksettaa...
jalkavaimo eikä maksa penniäkään ettei menetä kunniaansa ja mainettaan.
Mietipä sitä. Ja oksenna rauhassa!
Ei sossu maksa ehkäisyä, harhaluulo.
ammatinharjoittaja kun tuollainen sikesi siitä!
vanhimman ammatin tunnut tietävän...
olet lähtöisin.
Sinähän varsinainen selvännäkijä eukko olet!
Mun äiti on vanha kansannainen, uskovainen ollut koko ikänsä, ei koskaan polttanut eikä juonut alkoholia... Nyt jo yli kahdeksan kymppinen.
käy. Tuskin tuon ikäiset.
totesin jo äsken sinun tietosi tietystä ammatista...
tulevan puolisoni onko hän kunnon ihminen eikä holisti kuten edellinen. Ja mistä minä sellaisen löytäisin?
Pitäisikö tällä palstalla puhua yleensäkään ollenkaan huostaanotoista, niiden aiheellisuudesta tai aiheettemuudessa?
Otsikkona on sijaisvanhemmuus ei huostaanotot.
On selvää etteivät biologiset vanhemmat useinkaan voi hyväksyä huostaanottoa, syystä tai syyttä, mutta eivät sijaisvanhemmat voi asialle mitään.
On tietenkin selvää että ellei huostaanottoa hyväksy lohduttaa edes vähän kun voi purkaantua lapsen sijoituspaikkaa vastaan.
Sijaisvanhempien mollaaminen ja syytteleminen ei vaikuta huostaanoton purkautumiseen tai jatkumiseen saati perusteisiin.
Jollei huostaanotettu ole yhdessä sijaiskodissa niin sitten toisessa. Tai laitoksessa. Ei kuitenkaan biologisten vanhempiensa luona niin kauan kuin hän huostaanotettu on.
Näinpä lienee. Mutta miksi näitä puidaan tällä palstalla?
Huostaanotoille oma foorumi tms.? Täällä voitaisiin sitten puhua sijaisvanhemmuudesta. Siinäkin olisi varmasti puhumista. Ja ennenkaikkea, nämä ovat eriasioita.
huostaanoton ja sijoituksen kanssa,
niinpä niin
mitä tekemistä.................
Olemme sijaisvanhempina ottaneet vastaan tämän tehtävän ja uskomme että sitä tarvitaan ainakin tämän sijotetun lapsen kohdalla joka meillä...
En halua että aiheeton-tai aiheellinen huostaanottoon meidän sijaisvanhempien palstalla riitakapulana.
Siitä saamme kyllä kuulla bioäidiltä aivan tarpeeksi vaikka huostaanotto on mitä vakavimmin aiheellinen. Bioäidin mielestä se ei ole sitä vaan haluaisi lapsensa luokseen omaan kotiinsa. Niin mihin kotiin ei sitä hänellä ole koska on saanut jo neljännestä asunnosta häädön eli kesän nyt voi asua ulkona mutta entä syksyllä ja talvella. onko se lapselle hyvä elinympäristö?
estämään lapsen kotiutuksen.
Lukee sossun muistiinpanoja siitä mitä sijarit ovat kertoneet niin kyllä alkaa oksettamaan. Mielikuvitus voi olla tod.sairasta! 1/3 osa voi olla ihan faktaa mutta loput ihan ihmeellisiä satuja:(
Näiden muistiinpanojen tarkoitus lienee sekoittaa ja kiusata lisää bio-äidin päätä. Voi jessus kun saisi tuon sijoituksen nyt purkautumaan niin haen juosten lapseni pois tuolta sijareilta enkä varmaan sano muuta kuin hyvästi sieltä poistuessa.
Sijaisvanhempina meillä ei ollut mitään mahdollisuuksia estää lapsen kotiuttamista. Päätöksen kotiuttamisesta teki lapsen sos.työntekijä eikä sijaisvanhempien mielipidettä kysytty missään vaiheessa. Postissa saimme paperin, jossa oli kotiuttamispäivämäärä. Valitettavasti bioädille kotiuttaminen oli liian raskas ja se keskeytyi hänen pyynnöstään. Sijaisvanhempina emme pystyneet sanomaan missään vaiheessa mitä mieltä asiasta olemme. Toteutimme vain sos.työntekijän laatimaa kotiuttamissuunnitelmaa.
olin bioäidin pyynnöstä heidän palaverissaan, jossa lastensa kotiutusta käsiteltiin.
Huostaanoton syyt ovat poistuneet eri viranomaisten antamalla mustaa-valkoisella-todistuksella asiasta.
Äiti olisi halunnut lasten kotiutuksen tietysti mahdollisimman pian, mutta sijariäiri jaksoi paasata esteitä 'liian aikaiselle kotiutukselle'. Koska mielipiteet olivat niin kovin eriäviä, kotiuttamispäätöstä lykättiin....
omista perheistään
ammattitaidottomien sosiaaliviranomaisten diagnooseilla;
KOLME KRITEERIÄ TÄYTTYY.....
Kuinka sosiaaliviranomainen "tunnistaa",
terveydenhoito alaa opiskelemattomana,
lapsella esimerkiksi
- päivähoidossa
- koulussa
aspegrenin oireet
http://users.kymp.net/p204188a/testi.htm
(testi on aikuiselle tarkoitettu, mutta voidaan soveltuvin osin käyttää "apuvälineenä" lasten kohdalla)
Ihan selvä juttu, jos avohuollon maksaa kunta ja huostaanoton kulut puolestaan valtio, niin tottakai näinä tulosvastuun aikoina mitä herkimmin kunnan palveluksessa toimivat sossut päätyvät huostaanottoon. Haluaisin tietää todella kenen ideoima kyseinen malli on? Joka tapauksessa se tulee heti muuttaa siten, että sama taho on maksajana, tehtiin sitten lastensuojelussa avohuollon toimenpiteitä (mitä ne sitten lieneekään) tai huostaanotto, jottei rahoituskanavien edes voida epäillä vaikuttavan perheiden rikkomiseen. Näen asian niin, että takana on "lapset valtiolle -ajatus", joka mahdollistaa huostaanottajan arvojen levittämisen mahdollismman monipäiselle lapsijoukolle, joilla ei enää ole oman kodin arvoja valtioideologin taakkana. Hoidollinen huostaanotto on jo kaiken huippu, kuka tollasta kehtaa ääneen esittää edes sossujen joukossa, levittäkäämme ja evankelisoikaamme maailmalle taas tuota yhtä, ainutlaatuista Suomen mallia!
Pienissä kunnissa järjestetään lastensuojelun piirissä oleville perheille paljon avohuollon tukitoimia ja näiden avulla saadaan joku huostaanotto estetty. Mutta samalla pitkitetään niiden lasten huostaanottoa, joiden perheelle avohuolto ei kuitenkaan riitä. Avohuollon tukitoimia ovat päivähoito lapselle, tukiperhe jossa lapsi esim. viikonlopun kerran kuussa, perhetyöntekijä, kodinhoitaja. Lisäksi lapsi/lapset voidaan sijoittaa sijaisperheeseen avohuollon tukitoimenpiteenä 3 3 kk, eli puolen vuoden aikana pitää sitten päättää palaako lapsi kotiin vai tehdäänkö huostaanotto.
Avohuollon tukitoimia on jos vain niitä halutaan kaupungeissa/kunnissa käyttää. Mutta on myös perheitä jotka eivät ota tarjottua tukea vastaan.
avohuollon tuella pystytä auttamaan tai se ei ole mielekästä.
Paljon suurempia muutoksia myös sosiaalilainsäädännön puolella tarvitaan siihen, että jokaiselle lapselle turvataan perustoimeentulo myös pienituloisessa yh-perheessä tai ns. ehjässä perheessä työttömyyden tai sairauden yllättäessä. Nyt ei niin ole. Ja nimenomaan viime mainittuihin perheisiin huostaanotot kohdistuvat tilaston mukaan kaikkein suuri lukuisimpina.
Lainsäätäjien alkuperäinen tarkoitus on ollut, että tuossa tilanteessa pitäisi perhettä tukea lastensuojelunmäärärahoista, esim. lasten vaatehankintoihin, mutta ne rahat käytetään muuhun ja perheiden avohuoltoon ei rahaa jää.
Aikaisemmin oli mahdollista, että perhetyöntekijät kustansivat lapsille esim. elokuva- tai uimahallilippuja silloin tällöin, tämän vuoden alusta heidänkin budjettinsa oli vedetty niin alas, että siihen ei ole enää mahdollisuutta.
Totta on, että avohuollosta kaikki kulut maksetaan kunnallisveroista, mutta huostaanoton kuluja valtio ei myöskään korvaa kokonaisuudessaan, valtiolta kunta saa osan huostaanoton ja sijaishuollon kuluista takaisin - silti huostaanotto ja huostaanotetun sijoitus laitokseen on aina kallein vaihtoehto kunnalle l. avohuollon tukitoimia yritetään myös silloin, kun ennuste on huono.
Avohuollon tukitoimia voivat olla mm. päivähoito, perheneuvola, kodinhoitajan käynnit, perhetyöntekijän tekemä työ perheen kanssa, perheelle tarjottu tukiperhe, perhekuntoutus, määräaikainen sijoitus, tuetut perhelomat ja -leirit yms.
sitä ei todellakaan voi eikä saa laskea lastensuojelun avohuollon tukitoimiin.
Päivähoitohan on jokaisen suomalaisen lapsiperheen oikeus!
Samoin perheneuvola työ, jokainen haluava ja tarvitseva voi varata itsekin ajan perheneuvolaan ilman mitään sosiaalitätiä välittäjänä.
Samoin erilaiset tuetut perhelomat ja leirit yms. ovat myös jokaisen perheen ulottuvilla ja käytettävissä ilman mitään välikäsiä (sosiaalitätiä).
Kodinhoitajia on enää jäljellä 1/4 esimerkiksi 90-luvun alkupuolen määrästä eli kodinhoitajia ei enää käytännössä ole todellakaan lapsiperheiden käytettävissä.
Eli lapsiperheille jäi avohuolopalveluihin todellisuudessa.
- Tukiperheet; jos kunnalla on rahaa ja halua maksaa tästä lapsiperheiden tukipalvelumuodosta.
- Perhetyöntekijät; edelleen kiinni rahasta,
jos kunta on palkannut edes muutaman kymmenien tuhansienkaan asukkaiden kaupungeissa, työntekijä henkilömäärältään riittämätön tukimuoto jo ajatuksenakin.
- Perhekuntoutusta on tarjolla erittäin harvassa ja todella vähäisessä määrin koko Suomi mukaanlukien.
Lisäksi;
Lapsen käyttäytymiseen ja kasvatukseen liittyvät näkemykset ja siihen sosiaalivirkailjoiden taholta tapahtuvat puuttumiset,
pitäisi aina ja ehdottomasti
sosiaalihuollossa jättää sellaisille
alaa tunteville ammattiryhmille,
jotka tietävät mistä lapsen käyttäytymisessä ja terveyden tilassa on kysymys.
Ei ole todellakkaan lapsen edusta kysymys,
jos EI -ammattilainen tekee
diagnoosejaan ja antaa lausuntoja lapsesta,
perheestä ja asioista, joihin ei ole saanut asiaankuuluvaa koulutusta eikä alalle vaadittavaa pätevyyttä.
On myös laitonta esiintyä ammatinharjoittajana, jota todellisuudessa ei ole.
Kyllä vaan päivähoito voi olla avohuollon tukitoimi, ns. tavallisen avohuollon tukitoimia tarvitsemattoman perheen ei ole pakko lapsiaan hoitoon viedä, mutta joissain tapauksissa tukea tarvitsevan perheen kanssa sovitaan lasten päivähoidosta, vaikka vanhemmat kotona olisivatkin, eivätkä ehkä edes ihan vapaaehtoisesti haluaisi lapsiaan hoitoon viedä.
Totta on myöskin, että perheneuvolan apu on kaikkien tarvitsevien saatavilla - avohuollon tukitoimeksi sen tekee se, että apua tarvitseva perhe ei itse sieltä apua syystä tai toisesta hae, vaan tarvitsee "apua avun hakuun".
Sama koskee tukilomia, leirejä yms. - moni sellainen perhe, joka kipeästi olisi niiden tarpeessa ei jaksa mahdollisuuksia selvittää, vaan tarvitsee siihen sitä "sosiaalitätiä" ja myös taloudellista apua omavastuuosuuden maksamiseen.
Kodinhoitajan saavat lapsiperheistä nimenomaan ne, joille sellaista avohuollon tukitoimena halutaan tarjota - tietysti kunnissa on eroja.
Alunperin oli kyse siitä mitä ovat avohuollon tukitoimet ja esitin muutamia tuntemiani - se, että kaikki kunnat eivät niitä tarvitseville tarjoa ei poista sitä tosiasiaa mitä ne ovat.