viekö jonhdeeren uusi vaihteisto voimaa

minua kiinnostaa kin enemmän onko eroa tavallisen ja portaattoman vaihdelaatikon välillä eli viekö portaaton vaihteisto paljon voimaa pelkkään vetämiseen nimittäi epäilen että portaattomalla vaihteistolla varustetulla traktorilla ei ole yhtä paljon vetotehoa siis kun puhutaa kahdesta samanlaisesta traktorista

jontikkamies kirjoitti:

minua kiinnostaa kin enemmän onko eroa tavallisen ja portaattoman vaihdelaatikon välillä eli viekö portaaton vaihteisto paljon voimaa pelkkään vetämiseen nimittäi epäilen että portaattomalla vaihteistolla varustetulla traktorilla ei ole yhtä paljon vetotehoa siis kun puhutaa kahdesta samanlaisesta traktorista

Edelleenkin vastaisin, että momentinmuuntimella varustetusta vaihteistosta SAATTAA saada ulos enemmän VOIMAA (momenttia). Riippuu kummankin vaihteiston välityssuhteista ja momentinmuuntimen rakenteesta/mitoituksesta, onko näin myös käytännössä. TEHOA momentinmuuntimeen kuitenkin hukkuu.

Saattaa siis olla niin, että portaattomalla vaihteistolla päästään jyrkkä mäki ylös isommalla kuormalla tai saadaan vedettyä useampisiipistä auraa - mutta ei ilmaiseksi! Homma käy hitaammin ja löpöä palaa enemmän.

TEHO kertoo sen, kuinka paljon fysikaalista TYÖTÄ saadaan tehtyä tietyssä AJASSA. Suuri VOIMA saadaan aikaan vaikka hyvin pienelläkin teholla (sopivia vaihteiston välityssuhteita käyttäen). Otetaan esimerkiksi vaikkapa 50 vuoden takainen telaketjupuskutraktori, työpaino 15-20 tonnia. Ei mokomissa tehoa ollut enempää kuin 100-120 hv, mutta voimaa löytyi välityksillä vaikka kuinka! Nimenomaan "hidasta" voimaa. Siihen aikaan noissa koneissa oli suoravetoinen vaihteisto, nykyisin momentinmuunnin esim. 3-vaihteinen planeettavaihteisto. Moottoritehoa per tonni on tullut jonkin verran lisää, osittain mm. vaihteiston häviöiden kompensoimiseksi.

Power Shift kirjoitti:

Edelleenkin vastaisin, että momentinmuuntimella varustetusta vaihteistosta SAATTAA saada ulos enemmän VOIMAA (momenttia). Riippuu kummankin vaihteiston välityssuhteista ja momentinmuuntimen rakenteesta/mitoituksesta, onko näin myös käytännössä. TEHOA momentinmuuntimeen kuitenkin hukkuu.

Saattaa siis olla niin, että portaattomalla vaihteistolla päästään jyrkkä mäki ylös isommalla kuormalla tai saadaan vedettyä useampisiipistä auraa - mutta ei ilmaiseksi! Homma käy hitaammin ja löpöä palaa enemmän.

TEHO kertoo sen, kuinka paljon fysikaalista TYÖTÄ saadaan tehtyä tietyssä AJASSA. Suuri VOIMA saadaan aikaan vaikka hyvin pienelläkin teholla (sopivia vaihteiston välityssuhteita käyttäen). Otetaan esimerkiksi vaikkapa 50 vuoden takainen telaketjupuskutraktori, työpaino 15-20 tonnia. Ei mokomissa tehoa ollut enempää kuin 100-120 hv, mutta voimaa löytyi välityksillä vaikka kuinka! Nimenomaan "hidasta" voimaa. Siihen aikaan noissa koneissa oli suoravetoinen vaihteisto, nykyisin momentinmuunnin esim. 3-vaihteinen planeettavaihteisto. Moottoritehoa per tonni on tullut jonkin verran lisää, osittain mm. vaihteiston häviöiden kompensoimiseksi.

hukkaa sen enempää,kuin mekaaninen vaihteisto.

Mf kirjoitti:

hukkaa sen enempää,kuin mekaaninen vaihteisto.

Niinhän sitä toivoisi, olisi vallan kiva jos ei hukkaisi! Momentinmuuntimessa tapahtuu kuitenkin sen toimiessa luistoa. Voima välittyy turbiinissa virtaavan nesteen välityksellä HYDRODYNAAMISESTI turbiinipyörältä toiselle. Luistavan turbiinikytkimen neste pyörteilee ja leikkautuu voimakkaasti, jolloin muodostuu hukkalämpöä. Se on kaikki pois siitä tehosta, jota siirretään moottorista vetopyörille.

Autojen nykyiset automaattilaatikot kytkeytyvät nykyisin suoralle vedolle tietyssä vaiheessa, luiston alennuttua tietylle tasolle (suurimmalla tai parilla suurimmalla vaihteella). Tämä alentaa häviöitä ja polttoaineenkulutusta maantieajossa; hyötysuhde nousee likimain samalle tasolle kuin suorissa (mekaanisissa) vaihdelaatikoissa. Traktoreiden vaihteistoihin en ole sen kummemmin perehtynyt, mutta eivätköhän ne tottele ihan samoja fysiikan lakeja.

HYDROSTAATTISESSA voimansiirrossa on hydraulipumppu, putket/letkut ja hydraulimoottori. Siinä ei tapahdu luistoa ja muuttuvatuottoisella pumpulla saadaan aikaan portaaton nopeudensäätö, mutta nesteen kitka saa aikaan melkoiset häviöt. Tällaisia voimansiirtoja on käsittääkseni joissakin pienissä kiinteistönhoitotraktoreissa (Kubota tms.).

Power Shift kirjoitti:

Niinhän sitä toivoisi, olisi vallan kiva jos ei hukkaisi! Momentinmuuntimessa tapahtuu kuitenkin sen toimiessa luistoa. Voima välittyy turbiinissa virtaavan nesteen välityksellä HYDRODYNAAMISESTI turbiinipyörältä toiselle. Luistavan turbiinikytkimen neste pyörteilee ja leikkautuu voimakkaasti, jolloin muodostuu hukkalämpöä. Se on kaikki pois siitä tehosta, jota siirretään moottorista vetopyörille.

Autojen nykyiset automaattilaatikot kytkeytyvät nykyisin suoralle vedolle tietyssä vaiheessa, luiston alennuttua tietylle tasolle (suurimmalla tai parilla suurimmalla vaihteella). Tämä alentaa häviöitä ja polttoaineenkulutusta maantieajossa; hyötysuhde nousee likimain samalle tasolle kuin suorissa (mekaanisissa) vaihdelaatikoissa. Traktoreiden vaihteistoihin en ole sen kummemmin perehtynyt, mutta eivätköhän ne tottele ihan samoja fysiikan lakeja.

HYDROSTAATTISESSA voimansiirrossa on hydraulipumppu, putket/letkut ja hydraulimoottori. Siinä ei tapahdu luistoa ja muuttuvatuottoisella pumpulla saadaan aikaan portaaton nopeudensäätö, mutta nesteen kitka saa aikaan melkoiset häviöt. Tällaisia voimansiirtoja on käsittääkseni joissakin pienissä kiinteistönhoitotraktoreissa (Kubota tms.).

Jos traktoreiden momentinmuuntimellisissa vaihteistoissa on käytössä lukitus suurimmalla vaihteella luiston alennuttua tietylle tasolle, on vaihteiston hyötysuhde likimain sama kuin mekaanisen vaihteiston vastaava - mutta vain noissa (harvinaisissa) ajo-olosuhteissa isolla vaihteella ja pienellä kuormituksella, joissa vaihteisto todellakin pääsee lukittumaan suoralle vedolle.

Toista ääripäätä edustavassa tilanteessa, tiukassa paikassa pitävillä renkailla äärimmilleen vedätettäessä, toisioakselin pyörimisliike lakkaa lopulta kokonaan vaikka moottori pyörii edelleen (suoralla vaihteistolla moottori sammuisi). Turbiinikytkin luistaa, kaikki moottorista otettava teho muuttuu siinä lämmöksi eli häviöt ovat 100 % ja hyötysuhde vastaavasti 0 %!

Normaaleissa ajotilanteissa liikutaan tietenkin tällä välillä - ja onneksi sentään enimmän aikaa paljon lähempänä 100 prosentin kuin 0 prosentin hyötysuhdetta!

Power Shift kirjoitti:

Jos traktoreiden momentinmuuntimellisissa vaihteistoissa on käytössä lukitus suurimmalla vaihteella luiston alennuttua tietylle tasolle, on vaihteiston hyötysuhde likimain sama kuin mekaanisen vaihteiston vastaava - mutta vain noissa (harvinaisissa) ajo-olosuhteissa isolla vaihteella ja pienellä kuormituksella, joissa vaihteisto todellakin pääsee lukittumaan suoralle vedolle.

Toista ääripäätä edustavassa tilanteessa, tiukassa paikassa pitävillä renkailla äärimmilleen vedätettäessä, toisioakselin pyörimisliike lakkaa lopulta kokonaan vaikka moottori pyörii edelleen (suoralla vaihteistolla moottori sammuisi). Turbiinikytkin luistaa, kaikki moottorista otettava teho muuttuu siinä lämmöksi eli häviöt ovat 100 % ja hyötysuhde vastaavasti 0 %!

Normaaleissa ajotilanteissa liikutaan tietenkin tällä välillä - ja onneksi sentään enimmän aikaa paljon lähempänä 100 prosentin kuin 0 prosentin hyötysuhdetta!

Kun alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin, viekö vaihteisto VOIMAA ja toisessa lauseessa kysyttiin, viekö se paljonkin vetoTEHOSTA, niin kannattaa vielä kommentoida seuraavaa:

Tuossa edellisessä vastauksessa mainitussa automaattilaatikon jumitilanteessa VOIMA on suurimmillaan mutta vetopyörille saakka ei saada TEHOA ollenkaan. Vetopyörillä kyllä vaikuttaa iso eteenpäin liikuttamaan pyrkivä voima mutta koska liikettä ja fysikaalista työtä ei tapahdu, ei voida puhua tehosta - tai jos puhutaan, niin on kyse hukkatehosta, moottorin kehittämä energia kun muuttuu pelkäksi lämmöksi turbiinikytkimessä!

Teho ja voima ovat siis tykkänään eri asioita!

Power Shift kirjoitti:

Jos traktoreiden momentinmuuntimellisissa vaihteistoissa on käytössä lukitus suurimmalla vaihteella luiston alennuttua tietylle tasolle, on vaihteiston hyötysuhde likimain sama kuin mekaanisen vaihteiston vastaava - mutta vain noissa (harvinaisissa) ajo-olosuhteissa isolla vaihteella ja pienellä kuormituksella, joissa vaihteisto todellakin pääsee lukittumaan suoralle vedolle.

Toista ääripäätä edustavassa tilanteessa, tiukassa paikassa pitävillä renkailla äärimmilleen vedätettäessä, toisioakselin pyörimisliike lakkaa lopulta kokonaan vaikka moottori pyörii edelleen (suoralla vaihteistolla moottori sammuisi). Turbiinikytkin luistaa, kaikki moottorista otettava teho muuttuu siinä lämmöksi eli häviöt ovat 100 % ja hyötysuhde vastaavasti 0 %!

Normaaleissa ajotilanteissa liikutaan tietenkin tällä välillä - ja onneksi sentään enimmän aikaa paljon lähempänä 100 prosentin kuin 0 prosentin hyötysuhdetta!

Tuo portaaton vaihteisto ei ole mikään momenninmuunnin, joka rupeaa luistamaan kuormituksen kasvaessa.

Polttoainetalous on nuilla portaattomilla hyvä verrattuna muihin koska moottorin käyntinopeus on koko ajan koneen parhaalla alueella esim. moottori jonka paras teho/vääntö löytyy kierroksilta 1500-1700, säädetään traktorin tietokoneelle, että esim. kynnettäessä kierrokset ei laske alle tai nouse yli edellämainitun mutta jos vedätys kevenee tai raskastuu vaihteisto isontaa tai pienentää portaatonta välitystä,se ei luista! jos olet joskus tutustunut variattoriin esim. moottorikelkan niin tiedät mitä minä tarkoitan.

Portaaton vaihteisto on kuin äärettömän monivaihteinen laatikko joka ei luista mutta muuttaa kokoajan portaattomasti vaihteiston ensiö- ja toisioakselin suhdetta.

Portaattoman laatikon hyötysuhde on samaa tasoa kuin moniportaisen pikavaihteison. Muistutan kuitenkin, että se portaattoman juju on se hyvä polttoainetalous.

Fendtissä tätä välityksen muutosta kutsutaan pumppujen kulman muutoksi.

Jaska T kirjoitti:

Tuo portaaton vaihteisto ei ole mikään momenninmuunnin, joka rupeaa luistamaan kuormituksen kasvaessa.

Polttoainetalous on nuilla portaattomilla hyvä verrattuna muihin koska moottorin käyntinopeus on koko ajan koneen parhaalla alueella esim. moottori jonka paras teho/vääntö löytyy kierroksilta 1500-1700, säädetään traktorin tietokoneelle, että esim. kynnettäessä kierrokset ei laske alle tai nouse yli edellämainitun mutta jos vedätys kevenee tai raskastuu vaihteisto isontaa tai pienentää portaatonta välitystä,se ei luista! jos olet joskus tutustunut variattoriin esim. moottorikelkan niin tiedät mitä minä tarkoitan.

Portaaton vaihteisto on kuin äärettömän monivaihteinen laatikko joka ei luista mutta muuttaa kokoajan portaattomasti vaihteiston ensiö- ja toisioakselin suhdetta.

Portaattoman laatikon hyötysuhde on samaa tasoa kuin moniportaisen pikavaihteison. Muistutan kuitenkin, että se portaattoman juju on se hyvä polttoainetalous.

Fendtissä tätä välityksen muutosta kutsutaan pumppujen kulman muutoksi.

Koetin vilkuilla JD:n nettisivuja ja vakoilla sieltä, millä periaatteella tuollainen portaaton vaihteisto toimii. Eivät kerro, ainakaan suoraan.

http://www.deere.com/servlet/com.deere.u90785.productcatalog.view.servlets.ProdCatProduct?pNbr=7710RW&cNbr=FR_TRACTORS&sCName=Two Wheel Drive Tractors-MFWD&tM=FR

Jontikoihin on näköjään saatavana täysin portaattomia IVT-voimansiirtoja (Infinitely Variable Transmission) ja moniportaisia PowrQuad-vaihteistoja. Kummankaan toimintaperiaatteesta ei ole mainintaa - edut kerrotaan vuolaasti mutta haitoista (mm. häviöistä) vaietaan.

Jos Fendtissä puhutaan pumppujen kulman muutosta, viittaa tämä hydrostaattiseen voimansiirtoon (siihen, jota esiintyy myös mm. pienissä Kubota-kiinteistötraktoreissa). Jontikan IVT voisi olla myös tällainen, jos se tosiaan on täysin portaaton. Voisi olettaa, että PowrQuad-vaihteistoissa puolestaan on perinteiseen tapaan momentinmuunnin.

On ihan totta, että moottorin polttoainetalous on parhaimmillaan tietyllä käyntinopeusalueella. Moottorin käyttäminen noilla optimikierroksilla kompensoi osittain hydrostaattisen voimansiirron huomattavia häviöitä.

Myös moottorikelkan variaattori (samantapaista käytettiin aikoinaan myös Daf/Volvo-pikkuautoissa) on melko häviöllinen. Ellei olisi, se olisi varmaan yleistynyt jo aika päiviä sitten autoissakin.

En ole traktoreiden voimansiirron asiantuntija enkä koneinsinööri. Omassa autossani on ihan tavallinen 5-vaihteinen mekaaninen loota. Olen ajanut erilaisia maansiirtokoneita, joiden vaihteistossa on momentinmuunnin - mutta siitä on aikaa! Automaattivaihteisia autoja olen toki myös ajanut monessakin käänteessä. Minut sai kirjoittamaan pelkkä mielenkiinto aiheeseen noin niinkuin fysiikan yleisten lakien kannalta. Kiitos kaikille teille, jotka olette jaksaneet lukea höpötyksiäni!

Power Shift kirjoitti:

Koetin vilkuilla JD:n nettisivuja ja vakoilla sieltä, millä periaatteella tuollainen portaaton vaihteisto toimii. Eivät kerro, ainakaan suoraan.

http://www.deere.com/servlet/com.deere.u90785.productcatalog.view.servlets.ProdCatProduct?pNbr=7710RW&cNbr=FR_TRACTORS&sCName=Two Wheel Drive Tractors-MFWD&tM=FR

Jontikoihin on näköjään saatavana täysin portaattomia IVT-voimansiirtoja (Infinitely Variable Transmission) ja moniportaisia PowrQuad-vaihteistoja. Kummankaan toimintaperiaatteesta ei ole mainintaa - edut kerrotaan vuolaasti mutta haitoista (mm. häviöistä) vaietaan.

Jos Fendtissä puhutaan pumppujen kulman muutosta, viittaa tämä hydrostaattiseen voimansiirtoon (siihen, jota esiintyy myös mm. pienissä Kubota-kiinteistötraktoreissa). Jontikan IVT voisi olla myös tällainen, jos se tosiaan on täysin portaaton. Voisi olettaa, että PowrQuad-vaihteistoissa puolestaan on perinteiseen tapaan momentinmuunnin.

On ihan totta, että moottorin polttoainetalous on parhaimmillaan tietyllä käyntinopeusalueella. Moottorin käyttäminen noilla optimikierroksilla kompensoi osittain hydrostaattisen voimansiirron huomattavia häviöitä.

Myös moottorikelkan variaattori (samantapaista käytettiin aikoinaan myös Daf/Volvo-pikkuautoissa) on melko häviöllinen. Ellei olisi, se olisi varmaan yleistynyt jo aika päiviä sitten autoissakin.

En ole traktoreiden voimansiirron asiantuntija enkä koneinsinööri. Omassa autossani on ihan tavallinen 5-vaihteinen mekaaninen loota. Olen ajanut erilaisia maansiirtokoneita, joiden vaihteistossa on momentinmuunnin - mutta siitä on aikaa! Automaattivaihteisia autoja olen toki myös ajanut monessakin käänteessä. Minut sai kirjoittamaan pelkkä mielenkiinto aiheeseen noin niinkuin fysiikan yleisten lakien kannalta. Kiitos kaikille teille, jotka olette jaksaneet lukea höpötyksiäni!

Vario fendteissä on portaattoman vaihteiston lisäksi lukittavissa oleva turbiini(momenninmuunnin)kytkin.

Se ei muistaakseni ole IVT vaan CVT se portaattomien "hieno" nimitys.


Suomenkin markkinoilla on ainakin Jd:n, fendt;in ja Case:n portaattomat vaihteistot. Case on ainoa joka on todella portaaton(ainakin mainostivat niin) fendtissä on kaksi porrasta ja JD:ssä neljä, mutta näitä ei huomaa käytössä.

Se on kuitenkin totta, että moniportaisella(esim. JD:n powerquad) pikavaihteella oleva vaihteisto on yhtähyvä hyötysuhteeltaan kuin portaaton.

Nimeesi viitaten täyspowershifti on huonoin hyötysuhteeltaan.

Siirtoajo on myös polttoainesäästeliäs portaattomalla, koska esim. valtra jossa portaallinen laatikko ja liikenneperä(50km/h) täytyy käyttää 2300kierrosta minuutissa jotta päästään sitä viittäkymppiä, mutta portaaton vaihteisto jossa viidenkympi laatikko, saadaan määrätä koneelle millä kierroksilla jo päästään viittäkymppiä (Jd:llä saa muistaakseni alarajaksi 1600kierrosta/m. ja silti mittarissa 50km/h.)

Joten tuosta voi todella miettiä mitä polttoaineen säästöä.

Olen kysynyt parilta konemieheltä joilla sama traktori portaattomalla ja portaallisella laatikolla, ja ne ukot on sanonu, että portaattomalla laatikolla tulee sama (ellei parempi) teho renkaille kuin portaallisella.

Kuitenkaan en olisi ostamassa portaattomalla laatikolla olevaa konetta, koska hinta on kova ja portaattoman kestävyys on vielä kysymysmerkki.

Toivottavasti sait jonkinlaisen käsityksen mun sepustuksissa. Se on välillä vaikea selittää näin kirjoittamalla.

Jaska T kirjoitti:

Vario fendteissä on portaattoman vaihteiston lisäksi lukittavissa oleva turbiini(momenninmuunnin)kytkin.

Se ei muistaakseni ole IVT vaan CVT se portaattomien "hieno" nimitys.


Suomenkin markkinoilla on ainakin Jd:n, fendt;in ja Case:n portaattomat vaihteistot. Case on ainoa joka on todella portaaton(ainakin mainostivat niin) fendtissä on kaksi porrasta ja JD:ssä neljä, mutta näitä ei huomaa käytössä.

Se on kuitenkin totta, että moniportaisella(esim. JD:n powerquad) pikavaihteella oleva vaihteisto on yhtähyvä hyötysuhteeltaan kuin portaaton.

Nimeesi viitaten täyspowershifti on huonoin hyötysuhteeltaan.

Siirtoajo on myös polttoainesäästeliäs portaattomalla, koska esim. valtra jossa portaallinen laatikko ja liikenneperä(50km/h) täytyy käyttää 2300kierrosta minuutissa jotta päästään sitä viittäkymppiä, mutta portaaton vaihteisto jossa viidenkympi laatikko, saadaan määrätä koneelle millä kierroksilla jo päästään viittäkymppiä (Jd:llä saa muistaakseni alarajaksi 1600kierrosta/m. ja silti mittarissa 50km/h.)

Joten tuosta voi todella miettiä mitä polttoaineen säästöä.

Olen kysynyt parilta konemieheltä joilla sama traktori portaattomalla ja portaallisella laatikolla, ja ne ukot on sanonu, että portaattomalla laatikolla tulee sama (ellei parempi) teho renkaille kuin portaallisella.

Kuitenkaan en olisi ostamassa portaattomalla laatikolla olevaa konetta, koska hinta on kova ja portaattoman kestävyys on vielä kysymysmerkki.

Toivottavasti sait jonkinlaisen käsityksen mun sepustuksissa. Se on välillä vaikea selittää näin kirjoittamalla.

IVT = Infinitely Variable Transmission, rajattomasti muuttuva tai muunneltava voimansiirto tai tehonsiirto,

CVT voisi olla esim. Continuously Variable Transmission eli jatkuvasti (portaattomasti) jne.

Kyseessä on ihan sama asia; eri firmojen markkinointipellet vain koettavat aina keksiä omille virityksilleen uuden nimen erottuakseen kilpailijoistaan.

En epäile yhtään, etteikö näillä uusimmilla virityksillä saada VOIMAA vetopyörille yhtä paljon tai enemmänkin kuin entisillä. TEHON siirrossa ne todennäköisesti häviävät hieman; kuski ei vain sitä pysty helposti havaitsemaan. Ja jos moottori saadaan pyörimään kaiken aikaa optimikierroksilla, niin polttoainetalous saadaan tehonsiirron häviöistä huolimatta ilmeisesti hyvin kohdalleen.

Power Shift kirjoitti:

IVT = Infinitely Variable Transmission, rajattomasti muuttuva tai muunneltava voimansiirto tai tehonsiirto,

CVT voisi olla esim. Continuously Variable Transmission eli jatkuvasti (portaattomasti) jne.

Kyseessä on ihan sama asia; eri firmojen markkinointipellet vain koettavat aina keksiä omille virityksilleen uuden nimen erottuakseen kilpailijoistaan.

En epäile yhtään, etteikö näillä uusimmilla virityksillä saada VOIMAA vetopyörille yhtä paljon tai enemmänkin kuin entisillä. TEHON siirrossa ne todennäköisesti häviävät hieman; kuski ei vain sitä pysty helposti havaitsemaan. Ja jos moottori saadaan pyörimään kaiken aikaa optimikierroksilla, niin polttoainetalous saadaan tehonsiirron häviöistä huolimatta ilmeisesti hyvin kohdalleen.

Uusimmassa Koneviestissä oli JD 6420 autopowr eli portaaton, kyseisessä lehdessä oli tehty vetotehomittaus RENKAILTA ja luvut olivat muistaakseni erittäin lähellä samanlaista JD:tä portaallisella laatikolla.

Ei se laatikko luista vaan se muuttaa välitystä.
Tuollaisessa variosta saa ohitettua kaiken automatiikan eli kun vedätys nousee ja koneessa ei teho riitä sen hetkisen nopeuden pitämiseen kierrosket laskee ja kone hyytyy eli samalla tavalla kuin portaallisella. Se ei luista vaan voimansiirtolinja on "täyttä puuta"

Samalla kun kaikki automatiikka on pois käytössä portaattomalla vaihteistolla ja lähdet esim. vetämään kärryä maantielle nostat kierokset ja rupea työntämään "vaihdekeppiä" eteenpäin niin se on sama kuin latoisit kokoajan isompaa vaihdetta silmään.

Miä vielä väitän, että momenninmuunnin ja portaatonvaihteisto on kaksi aivan eri asiaa.

Jaska T kirjoitti:

Uusimmassa Koneviestissä oli JD 6420 autopowr eli portaaton, kyseisessä lehdessä oli tehty vetotehomittaus RENKAILTA ja luvut olivat muistaakseni erittäin lähellä samanlaista JD:tä portaallisella laatikolla.

Ei se laatikko luista vaan se muuttaa välitystä.
Tuollaisessa variosta saa ohitettua kaiken automatiikan eli kun vedätys nousee ja koneessa ei teho riitä sen hetkisen nopeuden pitämiseen kierrosket laskee ja kone hyytyy eli samalla tavalla kuin portaallisella. Se ei luista vaan voimansiirtolinja on "täyttä puuta"

Samalla kun kaikki automatiikka on pois käytössä portaattomalla vaihteistolla ja lähdet esim. vetämään kärryä maantielle nostat kierokset ja rupea työntämään "vaihdekeppiä" eteenpäin niin se on sama kuin latoisit kokoajan isompaa vaihdetta silmään.

Miä vielä väitän, että momenninmuunnin ja portaatonvaihteisto on kaksi aivan eri asiaa.

Momentinmuunnin ja portaaton vaihteisto ovat todellakin eri asioita, siitä olen ollut kaiken aikaa yhtä mieltä. Kirjoitin ensimmäisessä puheenvuorossani: "En tunne vaihteistoasi, mutta oletan, että siinä on momentinmuunnin". Tämä olettamus osoittautui vääräksi. En tiennyt, että jossain isossa Jontikassa todellakin voisi olla täysin portaaton tehonsiirtolinja. Luulin sellaisten kuuluvan vain talkkareiden 20-hevosvoimaisiin lumityöleluihin à la Kubota.

Momentinmuunnin esiintyy yleensä 3...5-vaihteisten mekaanisten (planeetta-) vaihteistojen yhteydessä, ainakin autojen automaattivaihteistoissa.

1960-luvulta alkaen yleistyneissä maansiirtokoneiden PowerShift-vaihteistoissa oli ainakin niiden varhaisemmissa versioissa 3 vaihdetta eteen ja taakse plus momentinmuunnin. Muuten sama periaate kuin autojen automaattilaatikoissakin, mutta vaihteen valinta käsin eikä automatiikan ohjaamana.

Jos uusimpien traktoreiden PORTAATTOMAT ja "yhtä puuta" olevat tehonsiirtolinjat todellakin välittävät tehoa niin vähin häviöin että VETOPYÖRILTÄ mitattava TEHO (ei voima) menee aivan yksiin suoran mekaanisen vaihteiston vastaavien lukemien kanssa, niin onpa totisesti kehitys kehittynyt! Jostakin on löytynyt liukasta litkua letkuihin. Pitää nostaa hattua nöyränä poikana.

Tuollaiset vaihteistot on saatava autoihinkin heti!

Power Shift kirjoitti:

Niinhän sitä toivoisi, olisi vallan kiva jos ei hukkaisi! Momentinmuuntimessa tapahtuu kuitenkin sen toimiessa luistoa. Voima välittyy turbiinissa virtaavan nesteen välityksellä HYDRODYNAAMISESTI turbiinipyörältä toiselle. Luistavan turbiinikytkimen neste pyörteilee ja leikkautuu voimakkaasti, jolloin muodostuu hukkalämpöä. Se on kaikki pois siitä tehosta, jota siirretään moottorista vetopyörille.

Autojen nykyiset automaattilaatikot kytkeytyvät nykyisin suoralle vedolle tietyssä vaiheessa, luiston alennuttua tietylle tasolle (suurimmalla tai parilla suurimmalla vaihteella). Tämä alentaa häviöitä ja polttoaineenkulutusta maantieajossa; hyötysuhde nousee likimain samalle tasolle kuin suorissa (mekaanisissa) vaihdelaatikoissa. Traktoreiden vaihteistoihin en ole sen kummemmin perehtynyt, mutta eivätköhän ne tottele ihan samoja fysiikan lakeja.

HYDROSTAATTISESSA voimansiirrossa on hydraulipumppu, putket/letkut ja hydraulimoottori. Siinä ei tapahdu luistoa ja muuttuvatuottoisella pumpulla saadaan aikaan portaaton nopeudensäätö, mutta nesteen kitka saa aikaan melkoiset häviöt. Tällaisia voimansiirtoja on käsittääkseni joissakin pienissä kiinteistönhoitotraktoreissa (Kubota tms.).

80% tulee pyörille,se samaa luokkaa mekaanisten kanssa. Luepa KV koeselostus ja viralliset mittaukset.

Power Shift kirjoitti:

Momentinmuunnin ja portaaton vaihteisto ovat todellakin eri asioita, siitä olen ollut kaiken aikaa yhtä mieltä. Kirjoitin ensimmäisessä puheenvuorossani: "En tunne vaihteistoasi, mutta oletan, että siinä on momentinmuunnin". Tämä olettamus osoittautui vääräksi. En tiennyt, että jossain isossa Jontikassa todellakin voisi olla täysin portaaton tehonsiirtolinja. Luulin sellaisten kuuluvan vain talkkareiden 20-hevosvoimaisiin lumityöleluihin à la Kubota.

Momentinmuunnin esiintyy yleensä 3...5-vaihteisten mekaanisten (planeetta-) vaihteistojen yhteydessä, ainakin autojen automaattivaihteistoissa.

1960-luvulta alkaen yleistyneissä maansiirtokoneiden PowerShift-vaihteistoissa oli ainakin niiden varhaisemmissa versioissa 3 vaihdetta eteen ja taakse plus momentinmuunnin. Muuten sama periaate kuin autojen automaattilaatikoissakin, mutta vaihteen valinta käsin eikä automatiikan ohjaamana.

Jos uusimpien traktoreiden PORTAATTOMAT ja "yhtä puuta" olevat tehonsiirtolinjat todellakin välittävät tehoa niin vähin häviöin että VETOPYÖRILTÄ mitattava TEHO (ei voima) menee aivan yksiin suoran mekaanisen vaihteiston vastaavien lukemien kanssa, niin onpa totisesti kehitys kehittynyt! Jostakin on löytynyt liukasta litkua letkuihin. Pitää nostaa hattua nöyränä poikana.

Tuollaiset vaihteistot on saatava autoihinkin heti!

luultavasti näin? otetaan (takavetoisentaka-akseli)tasauspyörästö,kytketään toiseen vetoakseliin (diesel)moottori ja toiseen vetoakseliin hydraulimoottori,ja kardaanista viedään voima ulos (vaihdelaatikkoon). kun moottori(diesel) pyörii esim. 1500r/min niin hydraulimoottorin nopeutta säätämällä saadaan kardaani pyörimää portaattomasti mitä kierroslukua tahansa ja "vaihteistossa" voima kulkee täysin mekaanisesti! tehoa tämmöinen portaaton vaihtesto hukkaa hydraulimoottorin tarvitseman tehon verran.

Mf kirjoitti:

80% tulee pyörille,se samaa luokkaa mekaanisten kanssa. Luepa KV koeselostus ja viralliset mittaukset.

Mikähän numero? En kuulu KV:n vakilukijoihin; nykyinen leipätyöni ei juuri sivua alaa. Selailin KV:n nettiversion muutamaa numeroa ja löysin 12-tonnisten pyöräkuormaajien vertailutestistä kertovan jutun. Mukana oli ollut 10 konetta, joista 8:ssa oli muunninvaihteisto ja kahdessa (Liebherr, Venieri) hydrostaattinen voimansiirtolinja. Pitänee sitten uskoa, että litkuveto on tullut jo yli 100 kilowatin koneisiinkin! Tässähän alkaa tuntea itsensä kalkkikseksi – kehitys menee eteenpäin niin ettei perässä enää pysy.