Oiskohan mahdollisesti muita yksinhuoltajaisiä joilla ois kertoa kokemuksia tilanteesta johon on ajauduttu.
Meillä vaan oli se perus et eukko läks ja kersa(kulta) jäi.
Voin omastakokemuksesta sanoa että, alkuun oli hankalaa kun ei voinut lasta jättää kotiin.
Nyt elämä kukoistaa ja hoitopaikkakin löytynyt :)
Meillä vaan oli se perus et eukko läks ja kersa(kulta) jäi.
Voin omastakokemuksesta sanoa että, alkuun oli hankalaa kun ei voinut lasta jättää kotiin.
Nyt elämä kukoistaa ja hoitopaikkakin löytynyt :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei minulla ainakaan ole ollut koskaan pehempia ongelmia. Pari ekaa vuotta olin kotihoidontuella vai mikä se nyt silloin oli ja sen jälkeen työttömyyskorvauksella. Töihin menin vasta kun lapsi meni esikouluun ja sai olla siellä iltapäivään. Nyt se on menossa jo neljännelle luokalle. Tietysti ero ja yksinhuoltajuus vaati alussa henkisiä voimavaroja mutta siitä ei nyt tainut olla kysymys.
no joo.minulla 3-lasta.aluksi luulin et maailma romahtaa,mut onneks oli mummut jotka autto lasten hoidossa kun kävin vuorotyössä.olen vieläkin yksihuoltajana vaikka erosta on jo kolme vuotta."Eihän kukaan täysjärkinen nainen tuu asumaan saman katon alle jossa on jo kolme lasta.Olen jo hyväksyny asian itselleni,enkä edes yditä hakea uutta naista.Keskityn vaan lapsiini jotta edes ne saavat paremman elämän kuin mitä itselläni on
Minä taas olen ollut käsityksessä, että yh-miehet ovat tavoiteltuja helmiä naisten keskuudessa. Vastuullisia, lapsirakkaita ja todistetusti kyvykkäitä hoitamaan perheen asioita. Piristy, mies!
Minä ainakin ottaisin mieluummin yh-isän kuin miehen joka on jättänyt perheensä.Enkä nyt tarkoita että kaikki eronneet miehet olisivat pahoja,vaan sitä että erosta huolimatta ei ole lasta hylännyt vaan viettää tämän kanssa vähintäänkin viikonloput ja lomat.
tsemppiä sulle todellakin,harvat miehet jaksaa yksin lapsistaan pitää huolta!
yhä21
Nostan todella hattua kaikille yh-isille!!! Ja kaikille isille, jotka eron jälkeenkin kantavat vastuunsa lapsistaan ja tapaavat heitä säännöllisesti eli ovat oikeasti lapsilleen isiä!! Valitettavasti meillä eron jälkeen tapaamiset loppuivat lähes kokonaan eikä lasten isä pidä yhteyttä edes puhelimitse. Onneksi olen löytänyt rinnalleni miehen joka todella välittää lapsistani, jotka eivät ole biologisesti hänen.
Yksinhuoltajana on varmasti välillä todella rankkaa, mutta olen lähes tulkoon varma, että enemmän se antaa kuin ottaa :)