Olen avoliitossa miehen kanssa - ollut jo kauan.
Harrastukseni parissa olen vuosi sitten tutustunut erääseen naiseen, joka kertoi olevansa lesbo. Ei siinä mitään, koska tunnen lesboja muutenkin.
Jotenkin vain viime syksynä rupesin katselemaan tätä ko. lesboa eri lailla kuin ennen.
Ja huomasin itsessäni sellaisen seikan, että silloin harvoin kun vaihdoimme muutaman sanan menin hämilleni. Tuntui oudolta olla hänen lähellään.
Etsin aina hänet silmiini tullessani tilaan jossa tiesin hänen mahd. olevan.
Olimme samoissa pikkujoulujuhlissa ja siellä hän yritti iskeä minua, vaikka tiesi minut varatuksi. Menin aivan sanattomaksi.
Myöhemmin tavatessamme sain sanottua, että olen hetero ja ettei minua kiinnosta.
Nyt tilanteemme on sellainen, että ollessamme samassa tilassa emme uskalla katsoa toisiimme tai minä en ainakaan uskalla. Tämä lesbo on kylläkin yrittänyt tehdä juttua kanssani, mutta minä peräännyn. Täytyy myöntää, että nähdessäni hänet menen edelleen paniikkiin.
Onko kenelläkään ollut vastaavanlaista tilannetta?
Harrastukseni parissa olen vuosi sitten tutustunut erääseen naiseen, joka kertoi olevansa lesbo. Ei siinä mitään, koska tunnen lesboja muutenkin.
Jotenkin vain viime syksynä rupesin katselemaan tätä ko. lesboa eri lailla kuin ennen.
Ja huomasin itsessäni sellaisen seikan, että silloin harvoin kun vaihdoimme muutaman sanan menin hämilleni. Tuntui oudolta olla hänen lähellään.
Etsin aina hänet silmiini tullessani tilaan jossa tiesin hänen mahd. olevan.
Olimme samoissa pikkujoulujuhlissa ja siellä hän yritti iskeä minua, vaikka tiesi minut varatuksi. Menin aivan sanattomaksi.
Myöhemmin tavatessamme sain sanottua, että olen hetero ja ettei minua kiinnosta.
Nyt tilanteemme on sellainen, että ollessamme samassa tilassa emme uskalla katsoa toisiimme tai minä en ainakaan uskalla. Tämä lesbo on kylläkin yrittänyt tehdä juttua kanssani, mutta minä peräännyn. Täytyy myöntää, että nähdessäni hänet menen edelleen paniikkiin.
Onko kenelläkään ollut vastaavanlaista tilannetta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuntuisi kirjoituksesi perusteella siltä, että pelkäisit itsekin omia tuntemuksiasi.Olet jo jollakin tasolla kiinnostunut tästä naisesta, mutta et haluaisi myöntää tätä itsellesi?Uskoisin tuon tapaisen reaktion olevan ihan normaalin.Ja onhan se ihana ja vähän alkuun pelottavankin ihana tunnekokemus kun huomaa, että myös nainen on ihastunut minuun ja ehkä haluaa minua;)
Auttaisiko teitä molempia jos keskustelisitte tunteistanne avoimesti.Ymmärrän,ettei se helppoa ole, kun ehkä tunnet jo jotakin tätä naista kohtaan, etkä kuitenkaan ole valmis menemään pitemmälle.En oikein muuta ratkaisua keksi kun puhumisen jos ystävyyttä haluatte jatkaa.
Saattaahan olla, että et osaa oikein suhtautua siihen "lesboon", koska tiedät hänen kiinnostuneen sinusta. Se jo yksistään voi olla hämmentävä, joskin myös miellyttävä tunne. Jos tunnet pitäväsi itsekin hänestä, niin tuo erikoinen tilanne voi aiheuttaa sinulle sen, että mietit, ovatko omat tuntemuksesti "lesboutta" vai vain tavallista pitämistä. Kyllähän sitä toista naista kohtaan voi tuntea hyvinkin voimakkaita pitämis-tunteita, mutta ei sen lesboutta tarvitse olla.
Toisaalta kai on niinkin, että (herkkä) ihminen helposti vastaa toisen tunnetiloihin - varsinkin, jos itse pitää siitä toisesta. Toisen tunteet herättävät vastatunteita - that´s it.
Ehkä sinun ei tarvitse kovin hirveästi edes miettiä, mitä tunnet ja miksi tunnet. Anna tunteittesi vain olla. Ei meillä kenelläkään ole varmaankaan liikaa niitä ihmisä, jotka pitävät meistä ja joista me voimme pitää.
Hyvin voimaks vaikutushan sillä ihmisellä on sinuun, panikointi saattaa kertoa, että pelkäät. Pelkäät itseäsi ja/tai häntä ja tunteitasi ja hänen tunteitaan. sattaisi olla hyvä käydä selventäviä keskusteluja hänen kanssaan - se auttaa aina. Voit hyvin sanoa hänelle, että olet suorastaan paniikissa ja se on kurjaa, koska et haluaisi sitä...Voit hvyin kertoa hänelle kaikista ajatuksista ja tuntemuksistasi, mitä sinulel on tullut. Ei hän sinua luultavasti väkisin vie, joten puhumalla paras :).
Kiitos mielipiteistänne.
Mutta nyt vain on niin etten todellakaan pysty keskustelemaan hänen kanssaan mitään.
Ilmeisesti nämä tuntemukseni, olivatpa ne sitten mitä tahansa, menevät ohitse.
En ymmärrä itseäni yhtään, olen aivan sekaisin nähdessäni ko. naisen.
Eipä tuohon osaa sen enempää sitten sanoa, kuin että onnea ja menestystä tunne-elämäsi selvittelyyn.
Ja sekin on ongelmana etten uskaltaisi ruveta liikkumaan tämän ko. naisen kanssa, koska mieheni ja monet ystäväni olemme samassa harrastustoiminnassa mukana. Mitä nämä muutkin senjälkeen minusta ajattelisivat.
Ymmärrän sinua niin hyvin! Jos asutte vielä pienellä paikkakunnalla, niin siinäpä sitä. MUTTA, sinähän olet naimisissa-sinullahan on ikään kuin alibi;).Kukaan ei ajattele sinun olevan naisen kanssa muuta kuin ystävä. Hyvänen aika, eihän ystäväsi sairasta ruttoa. Hän on ihan kuin kuka tahansa meistä! Eli, minä sinuna liikkuisin ystävänä pikkuhiljaa hänen kanssaan. Eihän hän sinua ole väkisin viemässä minnekään. Tutustukaa rauhassa toisiinne. Saatat saada hänestä ihanan ystävän, siis pelkän ystävän.
Joko tai .Ota "härkää sarvista" muuten pilaatte työpaikan ilmapiirin tai jomman kumman työ paikan.
Tämä teksti oli aivan kuin suoraan minulle tarkoitettu?...Kaikki vuodenajatki jne passas mun ja yhden naisen "monimutkaiseen"samanlaiseen tilanteeseen mukaan...outoa.