Ajateltavaa

"1. Naisten vyötärömitan yläraja on nykyään 80 cm. Vielä 90-luvulla se oli 90 cm."

Tähän vaikuttaa tutkimusten kautta saatu lisääntynyt tieto nimenomaan keskivartalolihavuuden haitoista.

Toisaalta esim. 80-luvulla painon arviointiin annettiin usein kilomäärä. Tällöin 170cm/66kg oli jo taulukon mukaan lihava. Nykyään mittareita on useita: BMI, rasvaprosentti sekä vyötärönympärys.

"2. Ennen koko 40 todellakin oli 40, nyt se on 36-38. Ero nähtävissä, jos on painanut suht samanverran viime vuodet ja vertaa vanhojen vaatteiden kokoa uusiin(miinus pieni venyminen)."

Totta. Toisaalta tämä ei vaikuta siihen, että keskipaino, keskimääräinen takamuksen koko ja keskimääräinen vyötärönympärys on todella myös noussut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Trendi on nouseva.

"3. Moni normaalipainoinen tyttö on nykykriteerien mukaan lähes ylipainoinen. Näin myös siskoni, joka liikkuu melko paljon- terveydenhoitajan mukaan ei ole väliä, onko paino lihasta vai mitä, mutta jos menee yli "käyrän", siitä saa lapun kotiin."

Moni nuori tyttö on nykyään ylipainoinen! Asiaan puututaan nykyään herkemmin, kuin aiemmin.

En tiedä, mitä käyrää kuvaamasi terkkari käyttää, mutta tosiasia on, että lihasmassan vuoksi normaalipainon yläpuolelle BMIn mukaan menevät lähinnä huippu-urheilijat, naisissa eivät kaikki hekään.

On sitäpaitsi kyseenalaista, kuinka paljon lihasmassa voi peruskouluikäiselle tytöllä painaa. Lasten ja murrosikäisten lihasmassa ei todellakaan ole aikuisten tasolla, tähän vaikuttaa mm. hormonitoiminta. Vaikka 10-vuotias liikkuisi kuinka, hänelle ei normaalisti kasva paljon lihasta. Tottakai lihasta siis kasvaa, mutta ei niin paljon, että lapsi voisi olla sen takia ylipainoinen.

"4. Normaalipainoisellekin aikuiselle suositellaan ruoaksi salaattia tai keittoa vähän väliä, vaikka niiden sisältämät minimaaliset kalorit riittävät harvalle."

Ei suositella. Lautasmalli, jossa lautaselle kasataan puolet tuoreita vihanneksia, neljännes proteiinia ja neljännes hiilihydraatteja on ihan kelvollinen ruokailun pohja tänäkin päivänä. Olettaen siis, että proteiini ei ole täysrasvaista lihaa kermakastikkeessa ja hiilarit juustoperunoita.

Keittoa ja salaattia? Lause sisältää harhan, jonka mukaan salaatit ja keitot ovat aina keveitä. Näin ei asia ole.

Sen sijaan tuoreita vihanneksia tulisi syödä puolisen kiloa päivässä. Tämä toteutuu edelleen liian harvalla suomalaisella. Monet eivät osaa valmistaa kasveista maukkaita.

"5. Suomalaiset ovat mukamas maailman läskein kansa heti Usa:n jälkeen, mutta mihin unohtuivat esim. maurit sekä etelän alkuperäiset heimot?"

Britit ovat toiseksi läskein kansa.

Olemme kuitenkin tilastossa korkealla.