Talvisodan rauha

Näkökulma

Risto Ryti kertoo puolustuspuheessaan yhdeksi syyksi Nliiton tyytymiselle talvisodan rauhaan sen, että alueet oli sovittu etukäteen Saksan kanssa.

Jos Nliitto olisi mennyt pidemmälle, Saksa olisi saanut kompensaatiota Länsi-Suomesta. Ryti mainitsee Ahvenanmaan, mutta vihjaa muihinkin alueisiin.

Onko kenelläkään lisätietoa alueista?

14

753

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tällainen tieto

      ?

      Sinällään mielenkiintoinen. Varsinkin se "kompensaatio Länsi-Suomesta".

      Voitko valaista?

      • sama

        Riston puolustuspuheestahan (Risto Rytin puolustus, Tietokalervo 1989 s.22) se löytyy. Mistä Ryti on tiedon saanut, jää epäselväksi.

        Ajattelin vain. etten ole ainoa palstalla, joka on asiasta kuullut, ja haluaisin tiedolle varmempaa pohjaa.


      • talvisodan
        sama kirjoitti:

        Riston puolustuspuheestahan (Risto Rytin puolustus, Tietokalervo 1989 s.22) se löytyy. Mistä Ryti on tiedon saanut, jää epäselväksi.

        Ajattelin vain. etten ole ainoa palstalla, joka on asiasta kuullut, ja haluaisin tiedolle varmempaa pohjaa.

        rauhaan väitetään olevan Hitlerin 9.2.1940 lähettämän nootin Stalinille, missä Neuvostoliiton toivotaan pyrkivän rauhaan mahdollisimman nopeasti. Maaliskuun 3. päivä Moskovalle jätetään uhkavaatimus, jossa Saksan ilmavoimien ilmoitetaan puuttuvan sotaan, jos sotatoimia ei lopeteta välittömästi ja rauhanneuvotteluihin ryhdytä.

        Mistään kompensaatioista tai sovituista alueista tuskin oli kysymys, vaan Saksalle muodostuvasta uhasta, jos liittoutuneet saisivat toteutettua suunnitelman avunannosta Suomelle ja muodostettua pohjoisen rintaman Saksaa vastaan.


      • sama
        talvisodan kirjoitti:

        rauhaan väitetään olevan Hitlerin 9.2.1940 lähettämän nootin Stalinille, missä Neuvostoliiton toivotaan pyrkivän rauhaan mahdollisimman nopeasti. Maaliskuun 3. päivä Moskovalle jätetään uhkavaatimus, jossa Saksan ilmavoimien ilmoitetaan puuttuvan sotaan, jos sotatoimia ei lopeteta välittömästi ja rauhanneuvotteluihin ryhdytä.

        Mistään kompensaatioista tai sovituista alueista tuskin oli kysymys, vaan Saksalle muodostuvasta uhasta, jos liittoutuneet saisivat toteutettua suunnitelman avunannosta Suomelle ja muodostettua pohjoisen rintaman Saksaa vastaan.

        Nliitto oli huolissaan lännen avuntarjouksista, siitä osoituksena 5. ja 6. tammikuuta jätetyt nootit Norjalle ja Ruotsille.

        Tammikuun 26. päivä Nliiton hallitus hyväksyi Ruotsin toistuvan välitystarjouksen, joka oli vielä joulukuussa hylätty. Nyt tarjouksen hyväksyminen oli seurausta paitsi Wuolijoen lähettämisestä Tukholmaan, myös Molotovin tavoitteesta saada sota loppumaan ennen kelirikkoa.

        Kollontai vaati sitten 5.2 Tannerilta Hankoa, johon Tannerilla ei ollut valtuuksia. 12.2 suomalaiset ehdottivat Kollontaille Jussaröä. Nl vaati kuitenkin Hangon lisäksi Karjalan kannaksen ja melkein koko Laatokan Karjalan 13.2. Samana päivänä Tanner pyysi Güntheriltä ja Hanssonilta sotilaallista apua, saaden kielteiset vastaukset.

        17.2 Saksan lähettiläs Blücher esitti Tannerille Berliinin välitysehdotuksen, jonka kuitenkin perui parin päivän päästä. Miksi?

        21.2 Ulkoasiainvaliokunta asettui rauhanteon kannalle. Jo seuraavana pvänä Assarsson sai Molotovilta rauhanehdot. Samaan aikaan Ruotsissa harkittiin uudelleen Suomen auttamista.

        Suomen hallituksen ratkaistavat kysymykset olivat lyhykäisyydessään: Saadaanko Ruotsista sittenkin apua ja myöntäisikö Ruotsi kauttakulkuoikeuden, sekä milloin joukot olisivat Suomessa?

        Helmikuun lopulla ryhtyi myös Saksa (Blüherin ja Rössingin suulla) painostamaan Suomea.

        25.2 Maiski pyytää Englantia välittämään, saaden kielteisen vastauksen.

        26.2 Tanner epäonnistuu neuvotteluissaan Hanssonin kanssa. Kollontai ilmoittaa Tannerille Nliiton kovemmista rauhanehdoista. Käytyjen keskustelujen jälkeen Tanner lensi yhdessä Berliinistä palaavan Kivimäen kanssa Suomeen.

        Saksan hallitus oli Kivimäen mukaan täysin perillä Suomen ja neuvostohallituksen rauhanhankkeista ja olisi jopa valmis välittämään.Mutta koska sillä ei ollut keinoja vaikuttaa neuvostohallitukseen, se olisi hyödytöntä.(Bror Laurla:Tie talvisodan rauhaan,Librum 1982, s.204).

        Tukholman vierailua seurasi Hallituksen istunto, ja tunnetut lännen avuntarjoukset.

        Maaliskuun 1. pvänä tapasi Hackzell Blücherin ja sai hänet vakuuttuneeksi Saksan intresseistä Suomessa.Saksan ulkoministeriössä alettiinkin valmistella dèmarchea Nliitolle, mutta Ribbentrop määräsi keskeyttämään tämän (s.212). Hitler huomautti, että Saksa seisoi Nliiton rinnalla ja että Suomen tuli päästä yhteisymmärrykseen tämän kanssa ilman välitystä. Koska neuvostohallituksella oli kiire päästä pois konfliktista, johon se oli itsensä sotkenut, Suomella pitäisi olla siihen hyvät mahdollisuudet (s.219).

        Pian tämän jälkeen Nliitto ilmoittaa odottavansa vielä pari päivää, mutta ei enää keskustele Viipurista eikä Sortavalasta. Molotov ilmoittaa samalla kapiaisten vaativan saada marssia eteenpäin. Suomi hyväksyy rauhanehdot(s.223).


      • vuorosanat
        sama kirjoitti:

        Nliitto oli huolissaan lännen avuntarjouksista, siitä osoituksena 5. ja 6. tammikuuta jätetyt nootit Norjalle ja Ruotsille.

        Tammikuun 26. päivä Nliiton hallitus hyväksyi Ruotsin toistuvan välitystarjouksen, joka oli vielä joulukuussa hylätty. Nyt tarjouksen hyväksyminen oli seurausta paitsi Wuolijoen lähettämisestä Tukholmaan, myös Molotovin tavoitteesta saada sota loppumaan ennen kelirikkoa.

        Kollontai vaati sitten 5.2 Tannerilta Hankoa, johon Tannerilla ei ollut valtuuksia. 12.2 suomalaiset ehdottivat Kollontaille Jussaröä. Nl vaati kuitenkin Hangon lisäksi Karjalan kannaksen ja melkein koko Laatokan Karjalan 13.2. Samana päivänä Tanner pyysi Güntheriltä ja Hanssonilta sotilaallista apua, saaden kielteiset vastaukset.

        17.2 Saksan lähettiläs Blücher esitti Tannerille Berliinin välitysehdotuksen, jonka kuitenkin perui parin päivän päästä. Miksi?

        21.2 Ulkoasiainvaliokunta asettui rauhanteon kannalle. Jo seuraavana pvänä Assarsson sai Molotovilta rauhanehdot. Samaan aikaan Ruotsissa harkittiin uudelleen Suomen auttamista.

        Suomen hallituksen ratkaistavat kysymykset olivat lyhykäisyydessään: Saadaanko Ruotsista sittenkin apua ja myöntäisikö Ruotsi kauttakulkuoikeuden, sekä milloin joukot olisivat Suomessa?

        Helmikuun lopulla ryhtyi myös Saksa (Blüherin ja Rössingin suulla) painostamaan Suomea.

        25.2 Maiski pyytää Englantia välittämään, saaden kielteisen vastauksen.

        26.2 Tanner epäonnistuu neuvotteluissaan Hanssonin kanssa. Kollontai ilmoittaa Tannerille Nliiton kovemmista rauhanehdoista. Käytyjen keskustelujen jälkeen Tanner lensi yhdessä Berliinistä palaavan Kivimäen kanssa Suomeen.

        Saksan hallitus oli Kivimäen mukaan täysin perillä Suomen ja neuvostohallituksen rauhanhankkeista ja olisi jopa valmis välittämään.Mutta koska sillä ei ollut keinoja vaikuttaa neuvostohallitukseen, se olisi hyödytöntä.(Bror Laurla:Tie talvisodan rauhaan,Librum 1982, s.204).

        Tukholman vierailua seurasi Hallituksen istunto, ja tunnetut lännen avuntarjoukset.

        Maaliskuun 1. pvänä tapasi Hackzell Blücherin ja sai hänet vakuuttuneeksi Saksan intresseistä Suomessa.Saksan ulkoministeriössä alettiinkin valmistella dèmarchea Nliitolle, mutta Ribbentrop määräsi keskeyttämään tämän (s.212). Hitler huomautti, että Saksa seisoi Nliiton rinnalla ja että Suomen tuli päästä yhteisymmärrykseen tämän kanssa ilman välitystä. Koska neuvostohallituksella oli kiire päästä pois konfliktista, johon se oli itsensä sotkenut, Suomella pitäisi olla siihen hyvät mahdollisuudet (s.219).

        Pian tämän jälkeen Nliitto ilmoittaa odottavansa vielä pari päivää, mutta ei enää keskustele Viipurista eikä Sortavalasta. Molotov ilmoittaa samalla kapiaisten vaativan saada marssia eteenpäin. Suomi hyväksyy rauhanehdot(s.223).

        teoksen (2003) sivulla 177 mainitaan Saksan ja Neuvostoliiton sopimus, jossa Suomen ja N-liiton välisen sodan syttyessä Saksa saisi kompensaationa Ahvenanmaan (puna-armeijan kuviteltiin miehittävän Suomen?). Tilanne kehittyi kuitenkin toisella tavalla, eikä sopimus ollut talvisodan rauhan syynä.

        "Nliitto oli huolissaan lännen avuntarjouksista, siitä osoituksena 5. ja 6. tammikuuta jätetyt nootit Norjalle ja Ruotsille."

        Tarkennuksena: Kysymys oli aselähetyksistä, ei joukoista. Vasta 5.2. N-liiton sotilasjohto sai tiedon liittoutueiden maihinnoususuunnitelmista.

        "Tammikuun 26. päivä Nliiton hallitus hyväksyi Ruotsin toistuvan välitystarjouksen, joka oli vielä joulukuussa hylätty. Nyt tarjouksen hyväksyminen oli seurausta paitsi Wuolijoen lähettämisestä Tukholmaan, myös Molotovin tavoitteesta saada sota loppumaan ennen kelirikkoa."

        4.2. Saksa varoitti Ruotsia liittymästä sotaan Suomen puolelle, koska silloin liittoutuneiden joukot pääsisivät Ruotsiin (emt., 173). Molotovin tavoite rauhasta peruuntui saadessaan tiedon liittoutuneiden maihinnoususta (5.2.) ja aloitti suurhyökkäyksen Mannerheim-linjaa vastaan 9.2..

        "17.2 Saksan lähettiläs Blücher esitti Tannerille Berliinin välitysehdotuksen, jonka kuitenkin perui parin päivän päästä. Miksi?"

        Tanner piti parempana sopia rauhasta Tukholman välityksellä. Blücherin esitys oli hänen oma ajatuksensa, jonka joutui myöhemmin perumaan, koska ei ollut keskustellut asiasta Berliinin ja Moskovan kanssa.

        Mannerheim saa tiedon 9.3. Saksan uhkavaatimuksista Neuvostoliitolle, jolloin hän ilmoittaa valtioeuvostolle, että on tehtävä sellainen rauha, kuin aikaansaatavissa on (emt., 329).


      • sama
        vuorosanat kirjoitti:

        teoksen (2003) sivulla 177 mainitaan Saksan ja Neuvostoliiton sopimus, jossa Suomen ja N-liiton välisen sodan syttyessä Saksa saisi kompensaationa Ahvenanmaan (puna-armeijan kuviteltiin miehittävän Suomen?). Tilanne kehittyi kuitenkin toisella tavalla, eikä sopimus ollut talvisodan rauhan syynä.

        "Nliitto oli huolissaan lännen avuntarjouksista, siitä osoituksena 5. ja 6. tammikuuta jätetyt nootit Norjalle ja Ruotsille."

        Tarkennuksena: Kysymys oli aselähetyksistä, ei joukoista. Vasta 5.2. N-liiton sotilasjohto sai tiedon liittoutueiden maihinnoususuunnitelmista.

        "Tammikuun 26. päivä Nliiton hallitus hyväksyi Ruotsin toistuvan välitystarjouksen, joka oli vielä joulukuussa hylätty. Nyt tarjouksen hyväksyminen oli seurausta paitsi Wuolijoen lähettämisestä Tukholmaan, myös Molotovin tavoitteesta saada sota loppumaan ennen kelirikkoa."

        4.2. Saksa varoitti Ruotsia liittymästä sotaan Suomen puolelle, koska silloin liittoutuneiden joukot pääsisivät Ruotsiin (emt., 173). Molotovin tavoite rauhasta peruuntui saadessaan tiedon liittoutuneiden maihinnoususta (5.2.) ja aloitti suurhyökkäyksen Mannerheim-linjaa vastaan 9.2..

        "17.2 Saksan lähettiläs Blücher esitti Tannerille Berliinin välitysehdotuksen, jonka kuitenkin perui parin päivän päästä. Miksi?"

        Tanner piti parempana sopia rauhasta Tukholman välityksellä. Blücherin esitys oli hänen oma ajatuksensa, jonka joutui myöhemmin perumaan, koska ei ollut keskustellut asiasta Berliinin ja Moskovan kanssa.

        Mannerheim saa tiedon 9.3. Saksan uhkavaatimuksista Neuvostoliitolle, jolloin hän ilmoittaa valtioeuvostolle, että on tehtävä sellainen rauha, kuin aikaansaatavissa on (emt., 329).

        Mikä on lähteenä kayttämäsi teoksen nimi?


      • siitä
        sama kirjoitti:

        Mikä on lähteenä kayttämäsi teoksen nimi?

        yläpuolelta, toimittaneet Ohto Manninen ja Kauko Rumpunen.


      • sama
        vuorosanat kirjoitti:

        teoksen (2003) sivulla 177 mainitaan Saksan ja Neuvostoliiton sopimus, jossa Suomen ja N-liiton välisen sodan syttyessä Saksa saisi kompensaationa Ahvenanmaan (puna-armeijan kuviteltiin miehittävän Suomen?). Tilanne kehittyi kuitenkin toisella tavalla, eikä sopimus ollut talvisodan rauhan syynä.

        "Nliitto oli huolissaan lännen avuntarjouksista, siitä osoituksena 5. ja 6. tammikuuta jätetyt nootit Norjalle ja Ruotsille."

        Tarkennuksena: Kysymys oli aselähetyksistä, ei joukoista. Vasta 5.2. N-liiton sotilasjohto sai tiedon liittoutueiden maihinnoususuunnitelmista.

        "Tammikuun 26. päivä Nliiton hallitus hyväksyi Ruotsin toistuvan välitystarjouksen, joka oli vielä joulukuussa hylätty. Nyt tarjouksen hyväksyminen oli seurausta paitsi Wuolijoen lähettämisestä Tukholmaan, myös Molotovin tavoitteesta saada sota loppumaan ennen kelirikkoa."

        4.2. Saksa varoitti Ruotsia liittymästä sotaan Suomen puolelle, koska silloin liittoutuneiden joukot pääsisivät Ruotsiin (emt., 173). Molotovin tavoite rauhasta peruuntui saadessaan tiedon liittoutuneiden maihinnoususta (5.2.) ja aloitti suurhyökkäyksen Mannerheim-linjaa vastaan 9.2..

        "17.2 Saksan lähettiläs Blücher esitti Tannerille Berliinin välitysehdotuksen, jonka kuitenkin perui parin päivän päästä. Miksi?"

        Tanner piti parempana sopia rauhasta Tukholman välityksellä. Blücherin esitys oli hänen oma ajatuksensa, jonka joutui myöhemmin perumaan, koska ei ollut keskustellut asiasta Berliinin ja Moskovan kanssa.

        Mannerheim saa tiedon 9.3. Saksan uhkavaatimuksista Neuvostoliitolle, jolloin hän ilmoittaa valtioeuvostolle, että on tehtävä sellainen rauha, kuin aikaansaatavissa on (emt., 329).

        Siis Saksan ultimatum Nliitolle pelastaa Suomen?

        Tarkoitat kai nyt liittoutuneiden, Ranskan ja Englannin uhkausta Bakun öljykenttien pommittamisesta?

        Saksa oli liitossa Nliiton kanssa, ja sodanjulistus tässä vaiheessa olisi merkinnyt Saksalle kahden rintaman sotaa, jota se nimenomaan vältti tällä sopimuksella.


      • sormet
        sama kirjoitti:

        Siis Saksan ultimatum Nliitolle pelastaa Suomen?

        Tarkoitat kai nyt liittoutuneiden, Ranskan ja Englannin uhkausta Bakun öljykenttien pommittamisesta?

        Saksa oli liitossa Nliiton kanssa, ja sodanjulistus tässä vaiheessa olisi merkinnyt Saksalle kahden rintaman sotaa, jota se nimenomaan vältti tällä sopimuksella.

        pelissä.
        http://www.promerit.net/
        Liittoutuneilla (länsivalloilla) ei ollut tarkoitus sotia Neuvostolittoa vastaan, vaan hävittää Hitlerin johtama kansallissosialistinen Saksa (Stalin juonessa mukana).


      • Näkökulma
        sormet kirjoitti:

        pelissä.
        http://www.promerit.net/
        Liittoutuneilla (länsivalloilla) ei ollut tarkoitus sotia Neuvostolittoa vastaan, vaan hävittää Hitlerin johtama kansallissosialistinen Saksa (Stalin juonessa mukana).

        Juonikuvioita oli 1940 vielä monia. Toki on tunnettua, että Stalinin ja Hitlerin liiton tiedettiin olevan huteralla pohjalla.

        Hitler oli jo sotatilassa länsivaltojen kanssa, mutta Stalin ei halunnut siihen joutua.

        Saksan ulkoministeriön dokumentit, Ribbentropin asiakirjat, eivätkä Hitlerin lausunnoista tehnyt muistiinpanot tue sellaista asiaintilaa, että Hitler olisi taivutellut Stalinia rauhaan, saati lähetellyt ultimatumeja.

        Päinvastoin, Hitler toteutti sitä taktiikkaa, jonka oli valinnut elokuussa -39:Saksa ei käy kahden rintaman sotaa.


    • kukamitäkinteki

      Asiallista tietoa punatulkuille. Kohta on taas Antinpäivä...

    • Sota synnyttää kaikenlaisia huhuja ja oletuksia ja näin tapahtui myös talvisodassa 1939-40. Kansan keskuudessa syntyi huhu, että Suomi olisi Puolan tavoin jaettu Saksan ja N-liiton kesken. Syynä oli Saksan kylmä asenne Suomea kohtaan sodan aikana.

      Näin ollen Risto Rytin puolustuspuheessa mainitsema Saksalle luvatusta kompensaatiosta Suomen kohdalta voidaan pitää sotapsykoosissa syntyneen huhun toistamisena, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Saksan ja NL:n etupiirisopimus on jokaisen luettavissa netistä, joten asiasta ei pitäisi olla mitään epäselvyytä.

      • Elämä.on.kovaa.pienille

        Suomen kohtalona on aina ollut ja tulee ilmeisesti olemaan olla heittopussina,sen verran heikkoja olemme maailmankaikkeudessa.
        Oikeastaan mitään tehtyä sopimusta vieraiden valtojen taholta olisi voinut tehdä toisin,ei Saksan,NLn,USAn,Brittien eikä Japanin taholta,ettei jonkun etuus olisi kärsinyt.
        Suomi joutui vain tyytymään tilanteeseen kuin tilanteeseen ja niihin sopimuksiin mitä muut teki keskenään.
        Ja sama se on tänäpäivänäkin,ei auta kuin pyllistellä jatkossakin,jos meinataan edes osa itsenäisyys säilyttää.


    • Ryntäätomaavamies

      Ryti on valehteleva vapaamuurari aloituksen perusteella. Tuossako on kiitos siitä, että Hitler pelasti Suomen!

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      149
      8841
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      49
      2609
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      28
      2397
    4. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      43
      2381
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      196
      1823
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      97
      1817
    7. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      23
      1693
    8. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      41
      1219
    9. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      109
      1187
    10. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1126
    Aihe