en jaksa lähteä tietoa etsimään, mutta, (tästä tais lähes samasta asiasta olla puhetta) mikä on ongelmana bensiinin sytyttämisessä puristamalla, eli samaan tapaan kuin dieseleissä. tällöin tarvittas luonnollisesti suorasuihkutus, ja korkea ruiskutuspaine (sekö ongelmana?) jotta saadaan bensiiniannos nopeasti ja oikea-aikaisesti palotilaan. etunahan olisi mahdollisuus korkeaan puristussuhteeseen eikä esisytytyksen mahdollisuutta ole. eli. onko ongelma siinä ettei bensiini ehdi höyrystyä, vai siinä ettei se kestä korkeaa ruiskutuspainetta.
suorasuihkutus..
Kössi
178634
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
ilman sen syvällisempää polttomoottorioppi-johdantoa, tavallinen bensa ei kestä dieselin puristuspaineita ja seos syttyisi liian aikaisin
siis.. jotta selkiää.. tarkoitus olisi suihkuttaa poltoaine palotilaan vasta kun mäntä on lähellä yläkuolokohtaa. eli seos ei voi syttyä liian aikaisin (kuten ei dieselissäkään) eli syttymisajankohta määrättäisiin ruiskuennakolla, ei sytytysennakolla kuten nykyisin, kun seos on sylinterissä koko puristustahdin ajan.
Eli en ymmärrä mikä estäisi koneen toimimisen tosin puristukset olisivat alemmat kuin diesel koneissa,mutta kuitenkin uskoisin että homma todellakin toimisi! Korkeampien puristusten ansiosta hyötysuhdekin kasvaisi.
Mites oktaaniarvon laita?
oktaaniluku kertoo puristuskestävyydestä, tässähän ainut puristus tulisi ruiskupumpussa hapettomassa tilassa josa bensa ei pala, eli palaa vasta kun se syötetään oikealla hetkellä palotilaan suuttimen kautta, kuten diesel mosassa
Miksi joku haluaisi kalliin moottorin, jossa poltetaan kallista polttoainetta? Eikös dieselin periaate ole houkutteleva jo senkin (tai nimenomaan sen) vuoksi, että siinä voidaan käyttää halvempaa polttoainetta? (Dieselöljyn ja bensan hintasuhteet nyt tietenkin ovat osittain keinotekoiset, verotuksesta johtuvat).
Bensan palaminen ei taida olla oikein hallittua korkealla paineella ja itsesytytyksellä. Eivät kestä venttiilit ja pelit. Maltillisempi puristus ja sytytys vieraalla kipinällä soveltuu bensalle paremmin. Dieselöljy palaa dieselmoottorissa kontrolloidummin.
Mutta voithan kokeilla asiaa vaikka käyttämällä dieselmoottoria bensalla. Saattaa se käydä kolkutellakin, mutta voi sieltä myös tulla rauta blokin seinämän läpi kurkistamaan, että kuka se oikein kiusaa...
se ei onnistu sellaisenaan koska diesel toimii lähes millä tahansa seoksella, ja dieselin ruiskupumppu antaa ainetta moottorin kestolle nähden liikaa (bensa antaa potkua enemmän) ja luultavasti diesel ruiskuttaisi liian aikaisin bensiinin suuremman palamisnopeuden vuoksi.. bensaa siksi että siitä irtoaa kivasti tehoja :)
Ajatelkaapas asiaa tarkemmin: dieselpolttonesteen ominaisuuksia kuvaa setaaniluku (dieselindeksi) ja bensiinin puristuskestävyyttä puolestaan oktaaniluku (se on ns. iso-oktaani- ja normaali-heptaaani -nimisen hiilivedyn laskennallinen seossuhde polttonesteessä).
Dieselöljyn setaaniluku mittaa ruiskutuksen ja palamisen välistä viivettä - mitä suurempi setaaniluku, sitä nopeampi syttyminen ja sen seurauksena hiljaisempi ääni.
Setaaniluku määrää syttymisen intensiteetin ja kylmäkäynnistyksen helppouden. Dieselöljyjen setaaniluku on madaltunut vuosien varrella. Hyvä setaaniluku henkilöauto-dieseleille on noin 50.
Setaaniluku ja oktaaniluku ovat itse asiassa toisilleen käänteisiä. Korkea setaaniluku merkitsee alhaista oktaanilukua ja päinvastoin.
Bensiinien tunnetuin ominaisuus on oktaaniluku. Se kuvaa bensiinin puristuskestävyyttä.
Jos oktaaniluku on liian matala tai sytytysennakko tai kuormitus liian suuri, voi seos syttyä itsestään korkean paineen ja lämpötilan vuoksi. Räjähdyksenomainen palo aiheuttaa paineaaltoja. Ilmiö kuuluu nakutuksena
>onko ongelma siinä ettei bensiini ehdi
>höyrystyä, vai siinä ettei se kestä korkeaa
>ruiskutuspainetta.
Ongelma ei todellakaaan ole siinä että bensiini ei kestäisi korkeaa puristuspainetta vaan päinvastoin: bensiinin korkea oktaaniluku ehkäiseen dieselmoottorissa hyödynnetyn puristussytytyksen käyttämisen bensiinimoottorissa, koska bensiini nimenomaan kestää sellaisen korkean puristuspaineen syttymättä mikä esiintyy dieselmoottorissa.
>onko ongelma siinä ettei bensiini ehdi
>höyrystyä, vai siinä ettei se kestä korkeaa
>ruiskutuspainetta.
Lyhyesti: vastaus on, että ongelma ei ole kumapainenkaan, vaan se, että bensiini nimenomaan kestää liian hyvin korkeaa puristuspainetta, ja puristussytytys (engl. compression ignition) ei toimi bensiinillä dieselperiaatteen mukaisesti.
Saatavan aikaiseksi tarpeeksi korkea puristu bensan itse sytytykselle tai sitten voitaisiin siirtyä ajassa taaksepäin vaikka 92 oktaanisiin bensoihin?
eikös ne jaappanin pojat Mitsulla ja toyotalla ole esitelleet kyseisen pelin olikos se joku tyypiltää gdi tai jotain minusta näitä on myynnissä jo japanissa ?
Jos oktaaniluku on liian matala tai sytytysennakko tai kuormitus liian suuri, voi seos syttyä itsestään korkean paineen ja lämpötilan
eli miksi bensiini ei syty puristuksesta.. koska korkea puristus on syynä bensiinin itsesyttymiseen.. eli.. voi syttyä itsekseen korkean paineen ja lämpötilan...
ne on suorasuihkutusmosia, mutta niissä polttoaine syötetään palotilaan jos imutahdin aikana, erona tavalliseen vain suuttimen paikka imusarjasta palotilaan. sytytys tapahtuu edelleen kipinällä eikä puristussuhde ole erityisen korkea. ps. myös alfalla on suorasuihkutusmoottori
Mersun 300:n lokinsiipimallissa oli jo 50-luvulla polttoaineen suoraan palotilaan ruikkiva moottori.
Jaappanin pojat ovat tässäkin pelkkiä kopiomaakareita.
Syy, miksei bensiiniä voi ajatella dieselprosessissa toimivaksi on tosiaankin palamisen holtittomuus; ei olisi mitään hallittua liekkirintamaa vaan hallitsematon leimahdus eripuolilla palotilaa valtavien mekaanisten rasitusten lisäksi. Puristusten lisäys ei enää ratkaisevasti lisäisi hyötysuhdettakaan vaan mekaaniset rasitukset kasvaisivat.
Olisihan tällainen Otto-moottorin yli satavuotisen historian aikana tehty, jos se onnistuisi. Dieselprosessi vaatii toimiakseen kaasuöljyn.
Audikin toi sarjatuotantoon A2:n FSI-suoraruiskukoneella varustettuna.
Suoraruiskua käytetään audinkin tapauksessa mahdollistamaan paremmin kerrostettua palamista jossa rikas seos syttyy ja palaminen jatkuu laihalla osakuormalla jolloin bensaa säästyy.
>Olisihan tällainen Otto-moottorin yli
>satavuotisen historian aikana tehty, jos se
>onnistuisi. Dieselprosessi vaatii toimiakseen
>kaasuöljyn.
>Audikin toi sarjatuotantoon A2:n FSI-
>suoraruiskukoneella varustettuna.
Itse asiassa näin on todellakin jo tehty jo sotia edeltävällä ajalla; siinä mielessä tuossa Audin FSI:ssä ei ole mitään uutta.
Kuva tällaisesta Hesselman-moottorista löytyy linkin takaa:
http://www.geocities.com/Heartland/Fields/3614/WaukHesselman.jpg
Hesselman-moottorissa käytettiin suoraa polttoaineen ruiskutusta palotilaan PLUS magneetto- tai virranjakajatyypistaä sytytysjärjestelmää. Hesselman-moottorin puristussuhde oli tyypillisesti alhainen, 7:1 tai jotain sinnepäin. Hyötysuhde oli myös hiukan parempi kuin tuonaikaisilla bensiinimoottoreilla yleensä.
Merkittävin etu tuolla konstruktiolla oli sen kyky toimia halvalla raskaalla polttoöljyllä.
Hesselman.moottoria on käytetty mm. Scania-Vabis kuorma-autoissa.
>Olisihan tällainen Otto-moottorin yli
>satavuotisen historian aikana tehty, jos se
>onnistuisi. Dieselprosessi vaatii toimiakseen
>kaasuöljyn.
>Audikin toi sarjatuotantoon A2:n FSI-
>suoraruiskukoneella varustettuna.
Itse asiassa näin on todellakin jo tehty jo sotia edeltävällä ajalla; siinä mielessä tuossa Audin FSI:ssä ei ole mitään uutta.
Kuva tällaisesta Hesselman-moottorista löytyy linkin takaa:
http://www.geocities.com/Heartland/Fields/3614/WaukHesselman.jpg
Hesselman-moottorissa käytettiin suoraa polttoaineen ruiskutusta palotilaan PLUS magneetto- tai virranjakajatyypistaä sytytysjärjestelmää. Hesselman-moottorin puristussuhde oli tyypillisesti alhainen, 7:1 tai jotain sinnepäin. Hyötysuhde oli myös hiukan parempi kuin tuonaikaisilla bensiinimoottoreilla yleensä.
Merkittävin etu tuolla konstruktiolla oli sen kyky toimia halvalla raskaalla polttoöljyllä.
Hesselman.moottoria on käytetty mm. Scania-Vabis kuorma-autoissa.
Kun bensiini syttyy ottomoottorillakin itsestään pelkän puristuksen vaikutuksesta, sitä kutsutaan nakutukseksi (engl. detonation = räjähdys). Se on luonteeltaan hallitsematonta palamista, joka rikkoo venttiilit ym. moottorin toimintaan vaikuttavat tilpehöörit, joista olet ehkä joskus kuullut ammattikoulussa.
"Puristussytytteisessä" diesel-moottorissa polttoaineen ominaisuuksien täytyy olla päinvastaiset kuin kipinäsytytteisessä ottomoottorissa. Polttoaineen tulee syttyä hallitusti puristuksen vaikutuksesta. Se ei saa syttyä liian aikaisin tai "väkivaltaisesti", vaan liekkirintaman tulee edetä jokaisella tahdilla samalla tavalla.
Aivan samalla tavalla voisit kysyä, miksei ottomoottorin polttoaineena käytetä dynamiittia. No, oikeastaan dragstereissa käytetään nitrometaania, mutta kuitenkin...
Eli siis bensiini ei syty hallitusti puristuksesta vaan räjähtää. Tässä syy.
messercmith hävittäjät olivaT SUORASUHKUTUS V12 MOOTTOREITA