Olen alle viisikymppinen, kivannäköinen, nykyään sinkkuna elelevä nainen. Elämäni on varsin hyvää ja siihen on mahtunut miehiäkin ja kokemuksia monenmoisia. Ihania sellaisia.
Koskaan en ole ollut naisen kanssa fyysisesti. Viime aikoina olen huomannut ajattelevani toisen naisen läheisyyttä enemmänkin. En kaipaa seksisuhdetta; en ehkä siihen olisi valmis, mutta naisen syli, ihon kosketus, naisen hengitys ihollani, toisen lämmin läheisyys, ehkä rintojen hyväily tuntuu kovin kutsuvalta. Itse olen ihminen, joka mieluusti hellin toista ja pidän hyvänä.
Nyt äsken mainitsemani tunteet täyttävät minun ajatukseni lähes päivittäin ja minua "aikuista naista" samalla hieman ihmetyttää ja hymyilyttääkin tällainen "herätys". Jäänevätkö nämä vain haaveiksi, sillä en tiedä uskaltaisinko koskaan toteuttaa haluani todellisessa elämässä. Ihmettelen, että yleensä uskaltauduin kirjoittamaan ajatuksistani;)
Minä oikein onnittelen teitä, jotka olette uskaltaneet kokea helliä hetkiä toisen naisen kanssa.Suorastaan kadehdin. Toisaalta kerranhan täällä ollaan, eikä hellyyttä lie liikaa toisillemme osoiteta, mutta MISTÄ saisin sen rohkeuden.... Onko kenelläkään samanlaisia ajatuksia ja kuinka te olette selviytyneet(vasta heränneiden) halujenne;) kanssa?
Koskaan en ole ollut naisen kanssa fyysisesti. Viime aikoina olen huomannut ajattelevani toisen naisen läheisyyttä enemmänkin. En kaipaa seksisuhdetta; en ehkä siihen olisi valmis, mutta naisen syli, ihon kosketus, naisen hengitys ihollani, toisen lämmin läheisyys, ehkä rintojen hyväily tuntuu kovin kutsuvalta. Itse olen ihminen, joka mieluusti hellin toista ja pidän hyvänä.
Nyt äsken mainitsemani tunteet täyttävät minun ajatukseni lähes päivittäin ja minua "aikuista naista" samalla hieman ihmetyttää ja hymyilyttääkin tällainen "herätys". Jäänevätkö nämä vain haaveiksi, sillä en tiedä uskaltaisinko koskaan toteuttaa haluani todellisessa elämässä. Ihmettelen, että yleensä uskaltauduin kirjoittamaan ajatuksistani;)
Minä oikein onnittelen teitä, jotka olette uskaltaneet kokea helliä hetkiä toisen naisen kanssa.Suorastaan kadehdin. Toisaalta kerranhan täällä ollaan, eikä hellyyttä lie liikaa toisillemme osoiteta, mutta MISTÄ saisin sen rohkeuden.... Onko kenelläkään samanlaisia ajatuksia ja kuinka te olette selviytyneet(vasta heränneiden) halujenne;) kanssa?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hei!
Ihanan rehellistä ja avointa tekstiä... Kiitos siitä! Luulenpa vahvasti, etteivät fantasiasi jää pelkiksi haaveiksi, nimittäin kuvitelmilla voi olla vahva voima muuttua todeksi - etenkin, kun tunnut tietävän, mitä haluat. :)
En tiedä, mistä sitä rohkeutta voisi ammentaa, kun itsekin painin saman ongelman kanssa. Ehkä se on jo paljon, kun rohkenee tunnustaa itselleen toiveensa ja tarpeensa. Toisen kanssa on jo helpompi edetä?!
Kiitos Sinullekin viestistäsi. Ehkäpä joskus toteutamme tahoillamme unelmamme...sitä rohkeutta kerään;)
Aikanaan pohdin samoja kysymyksiä kuin Sinä. Minulla on ollut onni on löytää rinnalleni ts. ystäväkseni nainen, joka ei myöskään ole halunnut seksiä. Läheisyyttä muuten, sielujen sympatiaa, yhdessäoloa. Suhde antaa enemmän kuin ikinä olisin voinut toivoa.
Etsi rohkeasti, vaikkakin viisaasti. Ihan hyvä tapa löytää haluamasilainen naisystävä on city.fi-ilmoitus - siis rehellinen kirjeenvaihtovaihto- ts. mailinvaihtoilmoitus. Sitä kautta kriittisyyttä noudattaen siis löysin itselleni sopivan, samassa elämäntilanteessa olevan mielettömän tärkeäksi minulle tulleen Ihmisen.
Älä kadehdi, aivan varmasti sinulle on varattu joku. Minäkin olisi kiinnostunut varmaankin sinusta toisessa tilanteessa, mutta kun kaikkea ei voi saada, niin jätän Sinut jollekulle toiselle ;)
Punastuin korviani myöten;)Kiitos Sinulle...BiBi
...olen siis alkuperäinen kirjoittaja;)
Ei ne haaveet haaveiksi jää, jos niin päättää. Siis rohkeasti vain eteenpäin. Tänne palstalle kirjoittaminen oli minulle(kin) se ensimmäinen toimenpide, jolla aloin asiaa työstämään. Siitä se alkoi.
tekstiä lukea, iloisia löytöretkiä Sinulle
En tiedä kiinnostaako, mutta tuolla toisessa ketjussa käsitellään rohkeuskysymystä... Ks. "Viesti ihanalle..." - muistaakseni. :)
kiva lukea muidenkin samanlaisia tuntoja kuin itselläni;kaipaan sitä että saan jakaa syvimmät tuntoni, halata ja suudella jos siltä tuntuu, seksiä sellaisenaan en niinkään kaipaa.Mieheltä ei tämä tunnu luonnistuvan, enkä tunne saavani sitä tunnetta,jota kaipaan.Muita samanlaisia?
Hei itse olen jo 50 ja hitusen päälle. Olen elänyt tähän asti miesten maailmassa joka tavalla.
On eletty parisuhteessa, seksisuhteessa, ystäväsuhteessa ym. Naisiakin on ystävinä. Vähitellen on ajatuksiin tullut yhä voimakkaammin, että joku on vielä kokematta ja katse kääntyy aina välillä johonkin mukavaan naiseen. En ole koskaan ollut naisen kanssa mitenkään lähikosketuksissa, mitä nyt saunassa pesty selät. Nyt on alkanut tuntumaan siltä, että jos sattuisi kohdalle mukava nainen voisi läheisyys lipsua kaikkiin ulottuvuuksiin. Mietin aikaa melkein 30 v taaksepäin ja olen ollut rakastunut naiseen kaksikin kertaa. Halusin ja himoitsin heitä, en saanut koskaan vastakaikua. Toista yritin kännissä pussata, mutta sain korville. Olen miettinyt, että uskaltaisiko jostain palstoilta hakea itselleen naisseuraa, rohkeus ei riitä eikä tieto missä täällaiset naiset muuten voisivat tavata. Joku on kerran todennut naisena, että rakkaus mieheen on ihana, mutta odotas kun kohdallesi osuu oikea nainen, et selviä siitä ikinä. Kivaa kesää kaikille.
Niin...mietinpä tässä lukiessa tekstiäsi kuinka paljon meitä mahtaakan olla, jotka tässä keski-iässä alkavat tuntea tämän kaltaisia ajatuksia.
Johtuneekohan tällainen "herätys" oman naiseuden ja seksuaalisuuden löytymisestä iän ja eletyn elämän tuoman kokemuksen myötä? -Kyllä minäkin koen laillasi halun laajentaa ja syventää kokemuksiani rakkauden ja rakastamisen alueella. Ajatus tuntuu niin suloisen rohkealta toteutettavaksi.
Minullakin oli toki nuorempana ihastumisia muutamia naisia kohtaan, mutta ne jäivät vain sellaisiksi viattoman kaihoisiksi unelmiksi. Silloinkaan ei ollut rohkeutta edetä pitemmälle jos ei sitä löydy vieläkään;)Onkohan nuorempi sukupolvi rohkeampaa- tuntuu hieman siltä mediaa seuratessani.
Itse en ole harkinnut vielä treffipalstoja. Jotenkin lapsenuskoisesti(ko) odotan ja toivon tapaavani sellaisen naisen omassa arjessani,jonka kanssa kasvokkain keskustellen syntyy se yhteys, joka voisi johtaa ehkä pitemmällekin, sellaiseen "sielunsiskouteen" ehkäpä myös eroottisella tasolla.
Ei lakata uskomasta ja unelmoimasta...eihän;)
Halia ja helliä suudella rintoja jne hyväilyä,mutta EI seksiä?Eikö se nyt ole aika normaalia haluta seksiä kaiken tuon jälkeen?Vai onko nyt kyseessä naisten kaipuu PELKKÄÄN halailuun?Ehkä jäänyt miesten kanssa vähemmälle?Kertokaa!!Minua todella kiinnostaa.Itse olen bi-nainen ja kokenut jopa parisuhteita naisten kanssa ja kyllä niihin on kuulunut kokonaisvaltainen seksi.
Niin...meitä on moneksi. Minun kohdallani yleensäkin naisia kohtaan tuntemani bi-eroottiset tuntemukset ovat vasta niin nupullaan, etten taitaisi uskaltaa ihan loppuun saakka mennä... En tarkoita, etteikö sellainen olisi joskus mahdollista. Tällä hetkellä minulle riittäisi hellät hetket kainaloisena, toisen ihon kosketus omallani, lämmin läheisyys, ehkä suukottelu. Onko tämä jonkinlaista turvan hakemista vai mitä... en tiedä.
Kuitenkin jo pelkästään ajatus toisen naisen hyväilemisestä ja suutelemisesta saa hengitykseni kiihtymään ja posket punehtumaan;)- MUTTA voihan olla niin, että kun tositoimiin sitten ryhdyn, niin en pystykään hillitsemään itseäni...grrr;) ...ja sitäkö pelkäänkin?...ja miksi?
Onko teillä muilla näin ristiriitaisia tuntemuksia tällä hetkellä?
En oikein minäkään ymmärrä näitä kirjoituksia hellittelystä naisten kesken, mutta ilman seksiä?
Mihin moinen tarve perustunee, kovin haluaisin minäkin tietää mistä on kyse, läheisyyden kaipuusta, vai oman identiteetin hakemisesta; ei kuitenkaan olla ihan varmoja ollakko vai eikö olla kiinnostuneita naisesta. Siis kertokaa, oi ihanaiset, mistä on kyse?
Vai pelkäänkö sitä, etten naisen kanssa oltuani pystyisi tai haluaisi olla enää miehen kanssa?
Olen huomannut miehen kanssa ollessani haluavani tuottaa hänelle maksimaalisen nautinnon ehkä itseni ja omat haluni sivuuttaen tai ainakin osaksi unohtaen. Tiedän, että se ei ole oikein...eikä järkevää kummankaan kannalta. Jotenkin tunnen miehen kanssa joutuvani suorittamaan seksiä. Nautin seksistä kuitenkin paljon, mutta haluaisin kokea "tasa-arvoisempaa" seksiä; antaa ja saada tasapuolisemmin. Onnistuisinko siinä koskaan naisenkaan kanssa en tiedä. "Vika" taitaa olla minussa:)
... on suorittaminen.
Jos tunnet miehen kanssa olevasi suorittaja, voisit opetella irtaantumaan siitä roolista. Miehenkään kanssa ei tarvitse toimia kaavamaisesti, vaan voi heittäytyä hetkeen, uppoutua toiseen.
Voi kyllä olla, että suoritusseksistä vapautuminen voi olla helpompaa naisen kanssa, jos aikaisemmat seksikokemukset ovat olleet vain miehen kanssa. Ei ole yhteisen historian paineita, tarvetta irtaantua vakiintuneista tavoista.
täytyy seksiä tunkea joka paikkaan. Miks ei sais haaveilla vain naisen läheisyydestä ja kosketuksesta!Onko me naisetki menty nii tuohon seksikeskeisyys ajatteluun!!
Olen tuntenut vetoa toiseen naiseen ja mielessä on pyörinyt myös seksi. En ole koskaan uskaltanut ottaa pienintäkään askelta tuohon suuntaan. Mistä bi-l-naiset yleensäkin löytävät toisensa. Tietenkään kun ei ole koskaan kokeillut naisen kanssa olemista ei voi tietää mitä se on. Suhteen syntyminen mieheen on paljon yksioikoisempaa. Olisi kyllä kiva kokeilla suhdetta naiseen, aloittaminen on vaan vaikeaa. Luulen, että suhde varmaan toimisi eri tasoilla jos muuten synkkaisi. Seksiäkään ei voi ohittaa mitenkään, koska se on ihmisessä oleva perustarve. Lisäksi rakastamansa ihmisen kanssa seksi on ihanaa.