Aurat

Ne kuuluvat osana skitsofreeniaan..

Juusto kirjoitti:

Ne kuuluvat osana skitsofreeniaan..

Esitän Sinulle ystävällisen kysymyksen:
Mitä teet täällä, ja mitä rakentavaa noissa viesteissäsi oli?

Moment musical kirjoitti:

Esitän Sinulle ystävällisen kysymyksen:
Mitä teet täällä, ja mitä rakentavaa noissa viesteissäsi oli?

Ei tähän ketjuun ole pakko vastata, jos pelkää leimautuvansa hulluksi.Mutta nämä aurat, hallusinaatiot, kuuluvat kylläkin nimenomaan epilepsiaan ja ne eivät ole hulluuden merkki.
Aura, hallusinaatio on onneksi varoitus.Ehtii mennä pitkälleen, ettei kaadu suoraa päätä seisovilta jaloiltaan maahan.

Moment musical kirjoitti:

Esitän Sinulle ystävällisen kysymyksen:
Mitä teet täällä, ja mitä rakentavaa noissa viesteissäsi oli?

ne ovat tosi asioita.

Moment musical kirjoitti:

Ei tähän ketjuun ole pakko vastata, jos pelkää leimautuvansa hulluksi.Mutta nämä aurat, hallusinaatiot, kuuluvat kylläkin nimenomaan epilepsiaan ja ne eivät ole hulluuden merkki.
Aura, hallusinaatio on onneksi varoitus.Ehtii mennä pitkälleen, ettei kaadu suoraa päätä seisovilta jaloiltaan maahan.

Lue lisää

Lopeta se täydellisen esittäminen. eiköhän epilepsia luokitella samaan aivo fysiikan häiriöön kuin "Hullu" skitsofreeniakin.

Moment musical kirjoitti:

Ei tähän ketjuun ole pakko vastata, jos pelkää leimautuvansa hulluksi.Mutta nämä aurat, hallusinaatiot, kuuluvat kylläkin nimenomaan epilepsiaan ja ne eivät ole hulluuden merkki.
Aura, hallusinaatio on onneksi varoitus.Ehtii mennä pitkälleen, ettei kaadu suoraa päätä seisovilta jaloiltaan maahan.

Lue lisää

Lisään, samoten skitsofreniassa ne on nimen omaan einoa ennakoiva (minkä ite huomaa) ennen psykoosia (kohtausta).

Juusto kirjoitti:

Ne kuuluvat osana skitsofreeniaan..

Tietoa epilepsiasta:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,548,2719,5943,6528

Tietoa skitsofreniasta:
http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=hoi35050
http://www.kolumbus.fi/jyrki.vartiainen/skitsofrenia.htm
http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Psykiatria.shtml/117668?Skitsofrenia
http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_4.html

Yritin löytää find-toiminnolla yllä olevista skitsofrenian linkeistä asiaa epilepsiasta, mutta en löytänyt.

Löydätkö Sinä???

Pärre kirjoitti:

Tietoa epilepsiasta:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,548,2719,5943,6528

Tietoa skitsofreniasta:
http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=hoi35050
http://www.kolumbus.fi/jyrki.vartiainen/skitsofrenia.htm
http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Psykiatria.shtml/117668?Skitsofrenia
http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_4.html

Yritin löytää find-toiminnolla yllä olevista skitsofrenian linkeistä asiaa epilepsiasta, mutta en löytänyt.

Löydätkö Sinä???

Lue lisää

Väite oli? että skitsofreeniset henkilöt näkevät harhoja jotka ovat samoja kuin epileptisillä.

on tietenki olemassa muitakin kuin näkö kuulo ja tuntemus harhoja ja ne on käyttäytymis ja luulo harhoja. sekä jälkimmäisten häiriöitä.

en verrannu tai yhdistelly yhtään mitään muuta, kummatkin johtuu saman aivo alueen häiriöstä.

ennen erillistä skitsofrenia tautiluokitusta kaikki hullut oli epileptikkoja.

Pärre kirjoitti:

Tietoa epilepsiasta:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,548,2719,5943,6528

Tietoa skitsofreniasta:
http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=hoi35050
http://www.kolumbus.fi/jyrki.vartiainen/skitsofrenia.htm
http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Psykiatria.shtml/117668?Skitsofrenia
http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_4.html

Yritin löytää find-toiminnolla yllä olevista skitsofrenian linkeistä asiaa epilepsiasta, mutta en löytänyt.

Löydätkö Sinä???

Lue lisää

Keskiaika
Keskiaikaa voisi kuvailla sanoilla sensuuri, suvaitsemattomuus, uskonnollinen fanaattisuus, taikausko ja voimakas itsevaltius. (Hirvonen 1987)

Ensimmäisellä vuosituhannella kristityillä oli eettinen lähimmäisenauttamis velvollisuus riippumatta potilaan ennusteesta. (Hirvonen 1987) Keskiajan alkupuolella munkit ja luostarit osoittivat laupeutta ja avuliaisuutta perustamalla ns. pyhän hengen huoneita, joissa annettiin turvapaikka mm. rauhallisimmille mielisairaille. Kaikki inhimillisyys mielisairaita kohtaan kuitenkin hävisi lisääntyvän taikauskon ja uskonkiihkon takia. Riehuvat, väkivaltaiset ja hyvin oudosti käyttäytyvät ihmiset luokiteltiin mielisairaiksi. (Kaila 1966)

Keskiajan kristillisen etiikan mukaan maailman perusrakenteeseen kuuluvat kaikki sairaudet ja epänormaalisuudet. Yliluonnollisia voimia käytettiin parantamisessa. (Kalemaa 1996)

Augustinus (345 jKr. - ?) oli askeettisen elämän kiivas esitaistelija. Hänen mukaansa kaikki lihallisten halujen tyydyttäminen on syntiä. Augustinus palautti uskon demoneihin. Sairaudet olivat Jumalan rangaistuksia perisynnistä tai muista ihmisen itsensä tekemistä pahoista teoista. Mm. hysteeriset ilmiöt olivat paholaisesta lähtöisin olevia synnillisen elämän tai himon seurauksia. Tauteja oli kahta lajia: luonnollisia ja demonien aiheuttamia. Jälkimmäiseen lukeutuvat luonnollisesti mielisairaudet. Jos potilas oli riivattu, vain rukoukset, pyhimykset tai pyhäinjäännökset saattoivat auttaa häntä paranemaan. (Kaila 1966)

Käsitys noituudesta syntyi, kun uskottiin joidenkin ihmisten ryhtyvän yhteistyöhön demonien kanssa. Noitavainot alkoivat vasta ristiretkien jälkeen, vaikka noitia pelättiin jo varhaiskeskiajalla. Ensimmäinen roviolla polttaminen tapahtui luultavasti 1275 Toulousessa. Pahimmillaan vainot olivat myöhäiskeskiajalla. Todennäköisesti suuri osa noitina poltetuista oli mielisairaita - varsinkin ne, jotka ilmoittivat itse "harjoittaneensa haureutta pahojen henkien kanssa". Harva lääkärikään puolusti noituudesta syytettyjä kerettiläiseksi tuomitsemisen pelossa. (Kaila 1966)

Roviolla polttamisen ohella mielisairaat ajettiin pahimmillaan metsään villipetojen saaliiksi tai naapurimaan rajan yli yksin nääntymään. Englannissa ja Ranskassa järjestettiin erityisiä mielisairaiden metsästysretkiä. (Sarvilinna 1938)

Henkiä yritettiin karkoittaa mielisairaista mm. suoneniskennän, ulostuslääkkeen, peräruiskeen ja pyhiinvaelluksen avulla. Kuninkaan kosketuksen uskottiin myös parantavan. (Hirvonen 1987) Narrilaivat olivat vajaamielisten hoitolaitoksia, joita käytettiin erityisesti Saksassa. Nämä laivat seilasivat merellä - luultavasti pyhiinvaelluspaikkojen lähellä parantavan vaikutuksen takia - käyden satamissa vain ruokavarastoja täydentämässä tai hakemassa lisää matkustajia. (Kalemaa 1996)

Uskomattoman likaiset kellarivankilat olivat yleisiä mielisairaiden säilytyspaikkoja keskiajan puolivälistä alkaen. Näissä vankiloissa mielisairaat viruivat kahlehdittuina yhdessä irtolaisten ja rikollisten kanssa. (Kaila 1966)

Keskiajan lopulla mielisairaiden hoitokeinot muuttuivat hieman inhimillisemmiksi. Useissa kaupungeissa holhoojat tai omaiset velvoitettiin pitämään mielisairaat varmassa säilytyksessä. Saksassa käytettiin kuljetettavia säilytyskoppeja, eräänlaisia vankikoppeja, mielisairaiden säilyttämispaikkoina. Näitä koppeja vuokrattiin omaisille. (Sarvilinna 1938)

Espanjalainen Arnold Villanovalainen (n. 1235-1316) ajatteli tähtien vaikuttavan ratkaisevasti ihmisten elämään. Öisin ihmisten nukkuessa tähdet muuttavat ruumista, joka vaikuttaa myös sieluun. (Hirvonen 1987) Näin tähdet ovat lienee Villanovalaisen mukaan aiheuttaneet myös sielulliset sairaudet.

2.6. Vertailukohteena arabit
Toisin kuin eurooppalaiset arabit ovat aina suhtautuneet mielisairaisiin inhimillisesti. Lähes koko Euroopan historian ajan mielenterveydenhäiriöitä pidettiin pahojen henkien ja demonien aiheuttamina, kun taas arabialaisen lääketieteen mukaan mielenterveydeltään vaikeasti häiriintynyt oli jumalallinen sanansaattaja. (Achté ym. 1989) Mielisairaan ja hengillä puhumisen ero oli pieni - tämän takia mielisairaita saatettiin palvoa pyhimyksinä. Tietojen mukaan Bagdadissa oli mielisairaala jo 700-luvulla ja Damaskoksessa 800-luvulla. Olosuhteet olivat täysin erilaiset kuin Euroopan mielisairaaloissa. Arabien mielisairaaloissa oli lähteitä ja puutarhoja. Ilmapiiri oli rauhoittava ja rentouttava. Hoitomuotoina käytettiin kylpyjä, lääkkeitä, parfyymeja sekä musiikkiterapiaa eli konsertteja. (Kalemaa 1996)



3. RENESSANSSISTA 1900-LUVULLE

3.1. Renessanssi
Renessanssista alkoi tieteen vallankumous - maailmankuva muuttui mm. Keplerin, Galilein ja Newtonin kokeellisten havaintojen ja keksintöjen ansiosta. Antiikki oli esikuvana. Yksilöllisyyttä korostettiin ja luotettiin rajattomasti ihmisen kykyihin. Taivaankappaleiden ja maan henkien uskottiin vaikuttavan ihmisten elämään. (Hirvonen 1987) Myös tällä aikakaudella käsitykset mielisairaista pohjautuivat taikuuteen ja paholaisuskoon. (Sarvilinna 1938)

Renessanssiajalla karnevaalikulttuuri kukoisti ja hoveissa oli narreja. Hupsulla tavalla hullut olivatkin hyväksyttyjä, jopa kunnioitettuja yhteisön jäseniä. Esimerkiksi vuonna 1464 koko kaupungin tuntema hullu ojensi Tournaisissa arvoisan vastaanottokomiten edessä vaakunalipun Ranskan kuninkaalle. Agressivisia ja vaikeasti vajaamielisiä sen sijaan hyljeksittiin, ja heidät haluttiin sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle. (Kalemaa 1996)

1400-luvun Keski-Euroopassa sairaaloihin tehtiin vankilantapaisia huoneita tottelemattomia potilaita ja mielisairaita varten - poikkeustapauksissa rakennettiin myös erityisiä rakennuksia. Espanjassa ja Italiassa, joissa seurattiin Galenoksen oppeja - perustettiin erityisiä mielisairaiden hoitolaitoksia. (Sarvilinna 1938) Joissakin Keski-Euroopan kaupungeissa, varsinkin Saksassa, mielisairaat suljettiin kaupunginmuurissa oleviin häkkeihin. Markkina-aikaan mielisairaita pääsi maksua vastaan katsomaan. (Kaila 1966)

Luther (1483-1546) uskoi pahojen henkien voivan temmeltää ihmissielussa. (Sarvilinna 1938) Hänen mielestään laiskuus on pahasta, ja tämän vuoksi myös mielisairaat on pakotettava työhön. Uskonnollisen elämän ja rukouksen ohella työ oli parasta sielunhoitoa.

Paracelsus (1493-1541) oli sitä mieltä, ettei Hippokrateen, Galenoksen ja arabien ajatuksilla ole mitään arvoa. Hän hyökkäsi ennen kaikkea humoraalipatologiaa vastaan. Paracelsus otti uudelleen käytäntöön psyykillisen ja lääketieteellisen mielisairaanhoidon. Sairauksien parantaminen ja pahojen henkien karkoittaminen loitsuilla ja manauksilla olivat yhtä tärkeitä. Lääkärin tulisi tuntea rakkautta ja myötätuntoa potilastaan kohtaan - muuten häntä ei voi parantaa. Mielisairauden aiheuttajaksi Paracelsus mainitsi erityisen materian, jonka lähtöpaikasta (esim. pallea, jäsenet) sairauden laatu riippui. Mielisairaudet saattoivat johtua myös pahoista hengistä, tähdistä, ruoasta ja juomasta tai voivat olla synnynnäisiä. Paracelsus esitti ajatuksen "Simili similibus curantur", suomeksi "Paha pahalla parannetaan." Paracelsuksen ajatukset vaikuttivat useana seuraavana vuosisatana. (Sarvilinna 1938 ja Kaila 1966)

3.2. 1600-luku
1600-lukua kuvaavat lääkinnällinen taikausko, noitakeinot ja astrologia. Mielisairaat uskottiin yhä pahojen henkien riivaamiksi. (Hirvonen 1987)

Willis (1622-1676) käytti mielisairaiden hoitokeinona mm. yllätyskylpyjä. Hän suositteli veden yläpuolelle rakennettua huonetta, joka luhistuu kokoon potilaan astuessa sisään. (Sarvilinna 1938)

Van Helmont (1578-1644) käytti seuraavanlaista hoitomenetelmää: mielisairas upotettiin veteen ja päätä pidettiin veden alla Miserere-rukouksen ajan. Tehokeinona voitiin käyttää jalkapainoja. Helmont varoitti nostamasta potilasta hukkumisen pelossa vedestä liian aikaisin - silloin hoito ei tehoa. Keinoa suositettiin vielä 1700-luvun lopulla. (Sarvilinna 1938 ja Kaila 1966)

Ernst Stahl (1660-1734) sai vaikutteita Van Helmontilta. Hän loi käsitteen animismi. Terveyttä pitää koossa sielu (anima), joka yksin voi parantaa kaikki taudit. (Kaila 1966)

1600-luvun lopulla käytettiin mielisairaan hoitokeinoina mm. rukouksia, raipan ja vitsan iskuja sekä ruokana vain vettä ja leipää. (Sarvilinna 1938)

3.3. 1700-luku eli valistusaika
Valistusaika oli järjen ja hyötyajattelun aikakausi - kaiken uskottiin olevan selitettävissä järjen avulla. Vallitsi kasvatusopitimismi: kehityksellä ei tarvitse olla mitään rajaa. Luonnontieteen saavutusten ansiosta ihminen nousi luonnon herraksi. Yhteiskuntaan kohdistui uudistuspaineita. Ranskassa ja Amerikassa julistettiin ihmisoikeudet. (Hirvonen 1987 ja Kaila 1966) Valistusajalla pelon uskottiin parantavan hulluuden - sairaita kohdeltiin tämän uskon mukaisesti. (Salovaara ym. 1997)

Valistusajan aatteiden ansiosta keskiajalta peräisin olevat ajatukset poistuivat mielisairaiden kohtelusta ja hoidosta. (Kaila 1966) Ankarasta puhdasoppisuudesta ja noitavainoista luovuttiin. (Hirvonen 1987) Realismin vaikutuksesta kaikkea "narrimaista" alettiin pitää syntinä - hupsusti hulluja ei enää pidetty arvossa, vaan heitä kohdeltiin kuten muitakin mielisairaita. Narrit lähtivät pois hoveista ja narrilaivatoiminta loppui. (Sarvilinna 1938)

Keski-Euroopassa mielisairaat suljettiin loppuiäkseen ns. houruintorneihin. Näissä kaupunginmuureihin rakennetuissa torneissa mielisairaat viruivat kosteissa kammioissaan ilman hoitoa. Mielisairaita säilytettiin myös hylätyissä luostareissa "houruinkirstuissa" tai vankiloissa ja köyhäintaloissa.

Mesmer (1734-1815) käytti mielisairaiden hoitokeinona ns. animaalista magnetismia ja otti käyttöön ns. kriisihuoneen. Hypnoosi kehitettiin tämän mesmerismin pohjalta. Mesmerismiä voi pitää poikkeavan psykosomaattisen lääketieteen, ryhmähoidon ja psykoanalyysin varhaisvaiheena. (Hirvonen 1987)

Psyykikkojen ja somaatikkojen kesken oli ankaraa taistelua. Psyykikkojen mielestä mielisairaudet johtuivat psyykkisistä ristiriidoista ja järkytyksestä. Sairaudet oli saatava parannettua psyykkisin keinoin. Hoitokeinoina käytettiin käännytys-, kidutus- ja pelotuskeinoja. Heinroth (1773-1843) oli psyykikko ja pietisti. Hän piti sielullisia sairauksia synnin seurauksena, ja siksi mielisairaiden piti sovittaa syntinsä kärsimällä nälkää ja janoa sekä lukemalla rukouksia ääneen. Somaatikot puolestaan hylkäsivät kaikki pakkokeinot - tämä ei kuitenkaan johtanut parannuksiin hoitomenetelmissä. (Kaila 1966)

Pinel (1745-1826) toimi lääkärinä Bicêtren sairaalassa, jossa säilytettiin syvästi vajamielisiä ja vaikeasti levottomia mielisairaita. Ranskan vallankumous ja siellä julistetut ihmisoikeudet antoivat Pinelin mielestä mahdollisuuden mielisairaiden parempaan kohteluun. Hän teki kaikkensa saadakseen luvan vapauttaa potilaat kahleista, mm. pyysi lupaa kansalliskonventista tuloksetta. Hän ei kuitenkaan saanut jyrkkää kieltoa ja vapautti omin käsin 1790-luvulla suuren joukon mielisairaita kahleista. (Kaila 1966)

Englannissa sijainneet Bedlam Hospital ja York Asylum tulivat kuuluisiksi epäinhimillisten ja kauhistuttavien olojensa vuoksi. Mielisairaat makasivat kosteilla, löyhkäävillä oljilla seiniin ja lattioihin köytettyinä. Potilaat olivat alastomia, nälkiintyneitä, ulosteensa tahrimia sekä syöpäläisten ja haavojen peitossa. Useilla köydet olivat syöpyneet syvälle lihaan. (Sarvilinna 1938)

Tuke (1732-1822) järkyttyi Bedlamin ja York Asylumin potilaiden kohtalosta ja perusti 1792 York Retreat nimisen laitoksen, jossa potilaat olivat täysin vapaina. Ensimmäistä kertaa maailmassa mielisairaiden hoidossa käytettiin lempeyttä ja humanismia. (Kaila 1966 ja Sarvilinna 1938)

3.4. 1800-luku
1800-luvulla luotettiin valistusajan järjellisyyden kauden jälkeen tunteisiin. 1800-lukua onkin sanottu romantiikan aikakaudeksi. Romantiikan ajalla vannottiin jälleen humoraalipatologian ja paholaisuskon nimeen. Vallitsevan käsityksen mukaan mielisairaat olivat ottaneet vapaaehtoisesti paholaisen vastaan ja näin luopuneet Jumalasta täydellisesti. Tämän takia mielisairaiden ei katsottu olevan ihmisiä. (Hirvonen 1987, Kalemaa 1996 ja Salovaara ym. 1997)

1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa oli vielä vähän varsinaisia mielisairaaloita - mielisairaaloiden katsottiin olevan "vain parantumattomia, tylsiä, raivoavia varten." (Sarvilinna 1938)

1800-luvun alkupuolen yleisen käsityksen mukaan mielisairaudesta ei voi parantua. 1820-luvulla ajattelutapa muuttui niin, että osa mielisairaista voi parantua. (Achté 1991)

Mielisairaita säilytettiin usein ahtaissa, kosteissa ja pimeissä kopeissa seinään kahlittuina - tästä tulee nimitys "seinähullu". Hygienia kopeissa oli puutteellinen ja tästä johtuen kuolleisuus oli suuri. Lisäksi liikuntaan ei ollut mahdollisuuksia ja ravinto oli huonoa. Sellien ovissa oli luukut, joista lääkärit suorittivat hoitotoimenpiteitä. Mielisairaanhoitajilla oli suojanaan koira. Mielisairaita sai yhä käydä katsomassa pientä maksua vastaan. (Kalemaa 1996) Mielisairaita annettiin myös ruotulaisiksi taloihin - kohtelu oli huonoa ja joskus mielisairaat asustivat kopeissa tuvan nurkassa. (Salovaara ym. 1997)

1800-luvun alussa ja puolivälissä kiisteltiin siitä, johtuvatko mielisairaudet psyykkisistä vai elimellisistä syistä. Mahdollisina syinä pidettiin liiallista elohopean käyttöä, alkoholijuomien väärinkäyttöä, liiallista auringonottoa, koleraa ja lapsivuodetta. Myös liiallisella romaanien lukemisella ja poikkeavalla kallon muodolla ajateltiin olevan yhteyttä mielisairauden kanssa. (Achté 1991)

Aiemmin mainitsemamme Heinroth luetteli 1800-luvun alkupuolella seuraavat mielisairauden syyt: syyllisyys, huolet, köyhyys, puutteellinen kasvatus, onneton rakkaus, onania, kauhu ja loukattu itsetunto. Muina psyykkisten häiriöiden aiheuttajina voitiin pitää koti-ikävää, rauenneita toiveita, läheisten kuolemantapauksia, poliittisia tapahtumia, ylenmääräistä opiskelua, liiallista uskonnollisuutta, kunnianhimoa ja taikauskoa. (Achté 1991)

Reililla oli käytössään monenlaisia mielisairaiden hoitomenetelmiä. Hän istutti potilaaseen syyhyn saadakseen jatkuvan ihoärsytyksen avulla tylsistyneeseen aivotoimintaa. Vesi oli Reilin mukaan alkuaine, johon ihminen tuntee luonnostaan kammoa - tämän takia veden käyttö oli hyvä hoitomuoto. Vesihoidossa ei saanut olla liian helläkätinen, tai tulos ei olisi niin hyvä. Reil oli yllätyskylpyjen kannalla, ja siksi houruinhuoneet tulisi rakentaa joen tai järven rantaan. Reil käytti myös aivastuspulveria, nokkosilla polttamista, muurahaiskekoihin alasti istuttamista ja upottamista astiaan, jossa oli eläviä ankeriaita. (Sarvilinna 1938)

Berliiniläinen psykiatri Horn käytti ns. pyörivää vuodetta: potilasta pyöritettiin vuoteessa jopa 125 kertaa minuutissa. Pyöriminen aiheutti sidekalvonalaisia verenvuotoja. Potilaan kauhun ja epätoivon huudot osoittivat hoidon onnistuneen. Pyörivän vuoteen käytöstä luovuttiin vähitellen. (Sarvilinna 1938)

1800-luvun alkupuolella otettiin käyttöön ns. ontto ratas, eräänlainen oravanpyörä, jossa potilaan oli joko juostava puolapuita pitkin tai tehtävä rattaalla kuperkeikka. Pohjoismaiden mielisairaaloissa oli 1800-luvun alussa suunnilleen samanlaiset olot kuin muuallakin Euroopassa, pakkohoitokeinot vain olivat juurtuneet syvemmälle. (Sarvilinna 1938)

Conolly (1787-1866) kielsi vuonna 1839 pakkokeinojen käytön johtamassaan Hanwellin laitoksessa. Tämä no restraint -järjestelmä oli käytössä koko Euroopassa n. 1800-luvun puolivälissä - ainoastaan syrjäisillä seuduilla mielisairaita pidettiin yhä kahleissa. (Kaila 1966) Tavoitteena oli, että mielisairaalassa olisi mahdollisimman vapaat olot ja potilaat tuntisivat viihtyisyyttä ja voisivat työskennellä tuottamatta vaaraa itselle tai muille. Vähitellen perustettiin ns. puoliavoimia osastoja ja avoimia osastoja levollisille, luotettaville potilaille. (Sarvilinna 1938)

3.5 1900-luku lyhyesti
1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoleenväliin mielisairaaloiden potilaspaikat monikymmenkertaistuivat kaikissa maissa. (Kaila 1966)

1900-luvun alussa monet lääkärit pitivät yhä mielisairautta parantumattomana. Tämän vuoksi mielisairaita kohtaan suhtauduttiin ennakkoluuloisesti. Potilaat haluttiin eristää muusta yhteiskunnasta ulkopuolella sijaitseviin laitoksiin. (Kalemaa 1996)

1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä käytettiin makuukuureja potilaan rauhoittamiseen, rauhottavina lääkkeinä käytettiin unilääkkeinä vaikuttavia aineita. Vanhoilta ajoilta oli jäänteenä vesihoito. Työterapiaa alettiin käyttää hoitomuotona 20-luvun lopulla. 30-luvulla kokopäiväiset kylvyssä istuttamiset alkoivat väistymään muiden hoitomuotojen osoittautuessa paremmiksi. Shokkihoidot aloitettiin 30-luvun puolivälissä ja niistä tuli vallitseva hoitomuoto: -34 insuliinihoito, -35 kardiatsolishokkihoito, -38 sähköshokkihoito. 40-luvulla kehitettiin lobotomialeikkaus ja 50-luvulla psyykelääkkeet. (Kaila 1966)

Vähitellen psykiatrinen hoito kehittyy yksilöllisemmäksi ja potilas aletaan nähdä kokonaisuutena. Enää ei ollut tiettyjä kaavoja, joita käytettäsiin kaikkiin mielisairaisiin ja -sairauksiin. Tämä johti siihen, että samantapaiset ja samantapaista hoitoa kaipaavat yhdistettiin omaksi hoitoryhmikseen - näin mielisairaaloista kasvoi suuria laitoksia, joissa oli erikoisosastoja. (Sarvilinna 1938)

Nykyään on käytössä mm. monenlaisia terapiamuotoja, esim. psykoterapia ja perheterapia, erilaista lääkehoitoa. Pakkotoimenpiteiden käyttöä on vähennetty ratkaisevasti.

Juusto kirjoitti:

Väite oli? että skitsofreeniset henkilöt näkevät harhoja jotka ovat samoja kuin epileptisillä.

on tietenki olemassa muitakin kuin näkö kuulo ja tuntemus harhoja ja ne on käyttäytymis ja luulo harhoja. sekä jälkimmäisten häiriöitä.

en verrannu tai yhdistelly yhtään mitään muuta, kummatkin johtuu saman aivo alueen häiriöstä.

ennen erillistä skitsofrenia tautiluokitusta kaikki hullut oli epileptikkoja.

Lue lisää

Harha-aistimus:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aistiharha

"ennen erillistä skitsofrenia tautiluokitusta kaikki hullut oli epileptikkoja".

Tuohon varmaan voit antaa linkityksen tutkimuksesta, jossa noin sanotaan.

"en verrannu tai yhdistelly yhtään mitään muuta, kummatkin johtuu saman aivo alueen häiriöstä".

Jos oikein ymmärsin linkeistäni annetusta tiedoista, niin epilepsia johtuu sähkökäyrän "piikeistä".

Tässä tarkemmin:
"Epileptisellä kohtauksella tarkoitetaan poikkeavan purkauksellisen aivosähkötoiminnan seurauksena ilmeneviä ohimeneviä aivotoiminnan häiriöitä".

Ymmärtääkseni noin ei tapahdu skitsofreenikolle!?

"Väite oli? että skitsofreeniset henkilöt näkevät harhoja jotka ovat samoja kuin epileptisillä"

Näkeväthän mahdollisesti myös kuumeiset tai kovassa humalatilasssa olevat harhoja, mutta ei harhat heistä kuitenkaan epileptikoita tai skitsofreenikoita tee.

Laita linkkejä joista voin käydä lukemassa väitteesi, sillä itse en ainakaan lähtisi näitä kahta paskatautia samaksi väittämään pelkkien harha-aistimusten takia.

Juusto kirjoitti:

Keskiaika
Keskiaikaa voisi kuvailla sanoilla sensuuri, suvaitsemattomuus, uskonnollinen fanaattisuus, taikausko ja voimakas itsevaltius. (Hirvonen 1987)

Ensimmäisellä vuosituhannella kristityillä oli eettinen lähimmäisenauttamis velvollisuus riippumatta potilaan ennusteesta. (Hirvonen 1987) Keskiajan alkupuolella munkit ja luostarit osoittivat laupeutta ja avuliaisuutta perustamalla ns. pyhän hengen huoneita, joissa annettiin turvapaikka mm. rauhallisimmille mielisairaille. Kaikki inhimillisyys mielisairaita kohtaan kuitenkin hävisi lisääntyvän taikauskon ja uskonkiihkon takia. Riehuvat, väkivaltaiset ja hyvin oudosti käyttäytyvät ihmiset luokiteltiin mielisairaiksi. (Kaila 1966)

Keskiajan kristillisen etiikan mukaan maailman perusrakenteeseen kuuluvat kaikki sairaudet ja epänormaalisuudet. Yliluonnollisia voimia käytettiin parantamisessa. (Kalemaa 1996)

Augustinus (345 jKr. - ?) oli askeettisen elämän kiivas esitaistelija. Hänen mukaansa kaikki lihallisten halujen tyydyttäminen on syntiä. Augustinus palautti uskon demoneihin. Sairaudet olivat Jumalan rangaistuksia perisynnistä tai muista ihmisen itsensä tekemistä pahoista teoista. Mm. hysteeriset ilmiöt olivat paholaisesta lähtöisin olevia synnillisen elämän tai himon seurauksia. Tauteja oli kahta lajia: luonnollisia ja demonien aiheuttamia. Jälkimmäiseen lukeutuvat luonnollisesti mielisairaudet. Jos potilas oli riivattu, vain rukoukset, pyhimykset tai pyhäinjäännökset saattoivat auttaa häntä paranemaan. (Kaila 1966)

Käsitys noituudesta syntyi, kun uskottiin joidenkin ihmisten ryhtyvän yhteistyöhön demonien kanssa. Noitavainot alkoivat vasta ristiretkien jälkeen, vaikka noitia pelättiin jo varhaiskeskiajalla. Ensimmäinen roviolla polttaminen tapahtui luultavasti 1275 Toulousessa. Pahimmillaan vainot olivat myöhäiskeskiajalla. Todennäköisesti suuri osa noitina poltetuista oli mielisairaita - varsinkin ne, jotka ilmoittivat itse "harjoittaneensa haureutta pahojen henkien kanssa". Harva lääkärikään puolusti noituudesta syytettyjä kerettiläiseksi tuomitsemisen pelossa. (Kaila 1966)

Roviolla polttamisen ohella mielisairaat ajettiin pahimmillaan metsään villipetojen saaliiksi tai naapurimaan rajan yli yksin nääntymään. Englannissa ja Ranskassa järjestettiin erityisiä mielisairaiden metsästysretkiä. (Sarvilinna 1938)

Henkiä yritettiin karkoittaa mielisairaista mm. suoneniskennän, ulostuslääkkeen, peräruiskeen ja pyhiinvaelluksen avulla. Kuninkaan kosketuksen uskottiin myös parantavan. (Hirvonen 1987) Narrilaivat olivat vajaamielisten hoitolaitoksia, joita käytettiin erityisesti Saksassa. Nämä laivat seilasivat merellä - luultavasti pyhiinvaelluspaikkojen lähellä parantavan vaikutuksen takia - käyden satamissa vain ruokavarastoja täydentämässä tai hakemassa lisää matkustajia. (Kalemaa 1996)

Uskomattoman likaiset kellarivankilat olivat yleisiä mielisairaiden säilytyspaikkoja keskiajan puolivälistä alkaen. Näissä vankiloissa mielisairaat viruivat kahlehdittuina yhdessä irtolaisten ja rikollisten kanssa. (Kaila 1966)

Keskiajan lopulla mielisairaiden hoitokeinot muuttuivat hieman inhimillisemmiksi. Useissa kaupungeissa holhoojat tai omaiset velvoitettiin pitämään mielisairaat varmassa säilytyksessä. Saksassa käytettiin kuljetettavia säilytyskoppeja, eräänlaisia vankikoppeja, mielisairaiden säilyttämispaikkoina. Näitä koppeja vuokrattiin omaisille. (Sarvilinna 1938)

Espanjalainen Arnold Villanovalainen (n. 1235-1316) ajatteli tähtien vaikuttavan ratkaisevasti ihmisten elämään. Öisin ihmisten nukkuessa tähdet muuttavat ruumista, joka vaikuttaa myös sieluun. (Hirvonen 1987) Näin tähdet ovat lienee Villanovalaisen mukaan aiheuttaneet myös sielulliset sairaudet.

2.6. Vertailukohteena arabit
Toisin kuin eurooppalaiset arabit ovat aina suhtautuneet mielisairaisiin inhimillisesti. Lähes koko Euroopan historian ajan mielenterveydenhäiriöitä pidettiin pahojen henkien ja demonien aiheuttamina, kun taas arabialaisen lääketieteen mukaan mielenterveydeltään vaikeasti häiriintynyt oli jumalallinen sanansaattaja. (Achté ym. 1989) Mielisairaan ja hengillä puhumisen ero oli pieni - tämän takia mielisairaita saatettiin palvoa pyhimyksinä. Tietojen mukaan Bagdadissa oli mielisairaala jo 700-luvulla ja Damaskoksessa 800-luvulla. Olosuhteet olivat täysin erilaiset kuin Euroopan mielisairaaloissa. Arabien mielisairaaloissa oli lähteitä ja puutarhoja. Ilmapiiri oli rauhoittava ja rentouttava. Hoitomuotoina käytettiin kylpyjä, lääkkeitä, parfyymeja sekä musiikkiterapiaa eli konsertteja. (Kalemaa 1996)



3. RENESSANSSISTA 1900-LUVULLE

3.1. Renessanssi
Renessanssista alkoi tieteen vallankumous - maailmankuva muuttui mm. Keplerin, Galilein ja Newtonin kokeellisten havaintojen ja keksintöjen ansiosta. Antiikki oli esikuvana. Yksilöllisyyttä korostettiin ja luotettiin rajattomasti ihmisen kykyihin. Taivaankappaleiden ja maan henkien uskottiin vaikuttavan ihmisten elämään. (Hirvonen 1987) Myös tällä aikakaudella käsitykset mielisairaista pohjautuivat taikuuteen ja paholaisuskoon. (Sarvilinna 1938)

Renessanssiajalla karnevaalikulttuuri kukoisti ja hoveissa oli narreja. Hupsulla tavalla hullut olivatkin hyväksyttyjä, jopa kunnioitettuja yhteisön jäseniä. Esimerkiksi vuonna 1464 koko kaupungin tuntema hullu ojensi Tournaisissa arvoisan vastaanottokomiten edessä vaakunalipun Ranskan kuninkaalle. Agressivisia ja vaikeasti vajaamielisiä sen sijaan hyljeksittiin, ja heidät haluttiin sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle. (Kalemaa 1996)

1400-luvun Keski-Euroopassa sairaaloihin tehtiin vankilantapaisia huoneita tottelemattomia potilaita ja mielisairaita varten - poikkeustapauksissa rakennettiin myös erityisiä rakennuksia. Espanjassa ja Italiassa, joissa seurattiin Galenoksen oppeja - perustettiin erityisiä mielisairaiden hoitolaitoksia. (Sarvilinna 1938) Joissakin Keski-Euroopan kaupungeissa, varsinkin Saksassa, mielisairaat suljettiin kaupunginmuurissa oleviin häkkeihin. Markkina-aikaan mielisairaita pääsi maksua vastaan katsomaan. (Kaila 1966)

Luther (1483-1546) uskoi pahojen henkien voivan temmeltää ihmissielussa. (Sarvilinna 1938) Hänen mielestään laiskuus on pahasta, ja tämän vuoksi myös mielisairaat on pakotettava työhön. Uskonnollisen elämän ja rukouksen ohella työ oli parasta sielunhoitoa.

Paracelsus (1493-1541) oli sitä mieltä, ettei Hippokrateen, Galenoksen ja arabien ajatuksilla ole mitään arvoa. Hän hyökkäsi ennen kaikkea humoraalipatologiaa vastaan. Paracelsus otti uudelleen käytäntöön psyykillisen ja lääketieteellisen mielisairaanhoidon. Sairauksien parantaminen ja pahojen henkien karkoittaminen loitsuilla ja manauksilla olivat yhtä tärkeitä. Lääkärin tulisi tuntea rakkautta ja myötätuntoa potilastaan kohtaan - muuten häntä ei voi parantaa. Mielisairauden aiheuttajaksi Paracelsus mainitsi erityisen materian, jonka lähtöpaikasta (esim. pallea, jäsenet) sairauden laatu riippui. Mielisairaudet saattoivat johtua myös pahoista hengistä, tähdistä, ruoasta ja juomasta tai voivat olla synnynnäisiä. Paracelsus esitti ajatuksen "Simili similibus curantur", suomeksi "Paha pahalla parannetaan." Paracelsuksen ajatukset vaikuttivat useana seuraavana vuosisatana. (Sarvilinna 1938 ja Kaila 1966)

3.2. 1600-luku
1600-lukua kuvaavat lääkinnällinen taikausko, noitakeinot ja astrologia. Mielisairaat uskottiin yhä pahojen henkien riivaamiksi. (Hirvonen 1987)

Willis (1622-1676) käytti mielisairaiden hoitokeinona mm. yllätyskylpyjä. Hän suositteli veden yläpuolelle rakennettua huonetta, joka luhistuu kokoon potilaan astuessa sisään. (Sarvilinna 1938)

Van Helmont (1578-1644) käytti seuraavanlaista hoitomenetelmää: mielisairas upotettiin veteen ja päätä pidettiin veden alla Miserere-rukouksen ajan. Tehokeinona voitiin käyttää jalkapainoja. Helmont varoitti nostamasta potilasta hukkumisen pelossa vedestä liian aikaisin - silloin hoito ei tehoa. Keinoa suositettiin vielä 1700-luvun lopulla. (Sarvilinna 1938 ja Kaila 1966)

Ernst Stahl (1660-1734) sai vaikutteita Van Helmontilta. Hän loi käsitteen animismi. Terveyttä pitää koossa sielu (anima), joka yksin voi parantaa kaikki taudit. (Kaila 1966)

1600-luvun lopulla käytettiin mielisairaan hoitokeinoina mm. rukouksia, raipan ja vitsan iskuja sekä ruokana vain vettä ja leipää. (Sarvilinna 1938)

3.3. 1700-luku eli valistusaika
Valistusaika oli järjen ja hyötyajattelun aikakausi - kaiken uskottiin olevan selitettävissä järjen avulla. Vallitsi kasvatusopitimismi: kehityksellä ei tarvitse olla mitään rajaa. Luonnontieteen saavutusten ansiosta ihminen nousi luonnon herraksi. Yhteiskuntaan kohdistui uudistuspaineita. Ranskassa ja Amerikassa julistettiin ihmisoikeudet. (Hirvonen 1987 ja Kaila 1966) Valistusajalla pelon uskottiin parantavan hulluuden - sairaita kohdeltiin tämän uskon mukaisesti. (Salovaara ym. 1997)

Valistusajan aatteiden ansiosta keskiajalta peräisin olevat ajatukset poistuivat mielisairaiden kohtelusta ja hoidosta. (Kaila 1966) Ankarasta puhdasoppisuudesta ja noitavainoista luovuttiin. (Hirvonen 1987) Realismin vaikutuksesta kaikkea "narrimaista" alettiin pitää syntinä - hupsusti hulluja ei enää pidetty arvossa, vaan heitä kohdeltiin kuten muitakin mielisairaita. Narrit lähtivät pois hoveista ja narrilaivatoiminta loppui. (Sarvilinna 1938)

Keski-Euroopassa mielisairaat suljettiin loppuiäkseen ns. houruintorneihin. Näissä kaupunginmuureihin rakennetuissa torneissa mielisairaat viruivat kosteissa kammioissaan ilman hoitoa. Mielisairaita säilytettiin myös hylätyissä luostareissa "houruinkirstuissa" tai vankiloissa ja köyhäintaloissa.

Mesmer (1734-1815) käytti mielisairaiden hoitokeinona ns. animaalista magnetismia ja otti käyttöön ns. kriisihuoneen. Hypnoosi kehitettiin tämän mesmerismin pohjalta. Mesmerismiä voi pitää poikkeavan psykosomaattisen lääketieteen, ryhmähoidon ja psykoanalyysin varhaisvaiheena. (Hirvonen 1987)

Psyykikkojen ja somaatikkojen kesken oli ankaraa taistelua. Psyykikkojen mielestä mielisairaudet johtuivat psyykkisistä ristiriidoista ja järkytyksestä. Sairaudet oli saatava parannettua psyykkisin keinoin. Hoitokeinoina käytettiin käännytys-, kidutus- ja pelotuskeinoja. Heinroth (1773-1843) oli psyykikko ja pietisti. Hän piti sielullisia sairauksia synnin seurauksena, ja siksi mielisairaiden piti sovittaa syntinsä kärsimällä nälkää ja janoa sekä lukemalla rukouksia ääneen. Somaatikot puolestaan hylkäsivät kaikki pakkokeinot - tämä ei kuitenkaan johtanut parannuksiin hoitomenetelmissä. (Kaila 1966)

Pinel (1745-1826) toimi lääkärinä Bicêtren sairaalassa, jossa säilytettiin syvästi vajamielisiä ja vaikeasti levottomia mielisairaita. Ranskan vallankumous ja siellä julistetut ihmisoikeudet antoivat Pinelin mielestä mahdollisuuden mielisairaiden parempaan kohteluun. Hän teki kaikkensa saadakseen luvan vapauttaa potilaat kahleista, mm. pyysi lupaa kansalliskonventista tuloksetta. Hän ei kuitenkaan saanut jyrkkää kieltoa ja vapautti omin käsin 1790-luvulla suuren joukon mielisairaita kahleista. (Kaila 1966)

Englannissa sijainneet Bedlam Hospital ja York Asylum tulivat kuuluisiksi epäinhimillisten ja kauhistuttavien olojensa vuoksi. Mielisairaat makasivat kosteilla, löyhkäävillä oljilla seiniin ja lattioihin köytettyinä. Potilaat olivat alastomia, nälkiintyneitä, ulosteensa tahrimia sekä syöpäläisten ja haavojen peitossa. Useilla köydet olivat syöpyneet syvälle lihaan. (Sarvilinna 1938)

Tuke (1732-1822) järkyttyi Bedlamin ja York Asylumin potilaiden kohtalosta ja perusti 1792 York Retreat nimisen laitoksen, jossa potilaat olivat täysin vapaina. Ensimmäistä kertaa maailmassa mielisairaiden hoidossa käytettiin lempeyttä ja humanismia. (Kaila 1966 ja Sarvilinna 1938)

3.4. 1800-luku
1800-luvulla luotettiin valistusajan järjellisyyden kauden jälkeen tunteisiin. 1800-lukua onkin sanottu romantiikan aikakaudeksi. Romantiikan ajalla vannottiin jälleen humoraalipatologian ja paholaisuskon nimeen. Vallitsevan käsityksen mukaan mielisairaat olivat ottaneet vapaaehtoisesti paholaisen vastaan ja näin luopuneet Jumalasta täydellisesti. Tämän takia mielisairaiden ei katsottu olevan ihmisiä. (Hirvonen 1987, Kalemaa 1996 ja Salovaara ym. 1997)

1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa oli vielä vähän varsinaisia mielisairaaloita - mielisairaaloiden katsottiin olevan "vain parantumattomia, tylsiä, raivoavia varten." (Sarvilinna 1938)

1800-luvun alkupuolen yleisen käsityksen mukaan mielisairaudesta ei voi parantua. 1820-luvulla ajattelutapa muuttui niin, että osa mielisairaista voi parantua. (Achté 1991)

Mielisairaita säilytettiin usein ahtaissa, kosteissa ja pimeissä kopeissa seinään kahlittuina - tästä tulee nimitys "seinähullu". Hygienia kopeissa oli puutteellinen ja tästä johtuen kuolleisuus oli suuri. Lisäksi liikuntaan ei ollut mahdollisuuksia ja ravinto oli huonoa. Sellien ovissa oli luukut, joista lääkärit suorittivat hoitotoimenpiteitä. Mielisairaanhoitajilla oli suojanaan koira. Mielisairaita sai yhä käydä katsomassa pientä maksua vastaan. (Kalemaa 1996) Mielisairaita annettiin myös ruotulaisiksi taloihin - kohtelu oli huonoa ja joskus mielisairaat asustivat kopeissa tuvan nurkassa. (Salovaara ym. 1997)

1800-luvun alussa ja puolivälissä kiisteltiin siitä, johtuvatko mielisairaudet psyykkisistä vai elimellisistä syistä. Mahdollisina syinä pidettiin liiallista elohopean käyttöä, alkoholijuomien väärinkäyttöä, liiallista auringonottoa, koleraa ja lapsivuodetta. Myös liiallisella romaanien lukemisella ja poikkeavalla kallon muodolla ajateltiin olevan yhteyttä mielisairauden kanssa. (Achté 1991)

Aiemmin mainitsemamme Heinroth luetteli 1800-luvun alkupuolella seuraavat mielisairauden syyt: syyllisyys, huolet, köyhyys, puutteellinen kasvatus, onneton rakkaus, onania, kauhu ja loukattu itsetunto. Muina psyykkisten häiriöiden aiheuttajina voitiin pitää koti-ikävää, rauenneita toiveita, läheisten kuolemantapauksia, poliittisia tapahtumia, ylenmääräistä opiskelua, liiallista uskonnollisuutta, kunnianhimoa ja taikauskoa. (Achté 1991)

Reililla oli käytössään monenlaisia mielisairaiden hoitomenetelmiä. Hän istutti potilaaseen syyhyn saadakseen jatkuvan ihoärsytyksen avulla tylsistyneeseen aivotoimintaa. Vesi oli Reilin mukaan alkuaine, johon ihminen tuntee luonnostaan kammoa - tämän takia veden käyttö oli hyvä hoitomuoto. Vesihoidossa ei saanut olla liian helläkätinen, tai tulos ei olisi niin hyvä. Reil oli yllätyskylpyjen kannalla, ja siksi houruinhuoneet tulisi rakentaa joen tai järven rantaan. Reil käytti myös aivastuspulveria, nokkosilla polttamista, muurahaiskekoihin alasti istuttamista ja upottamista astiaan, jossa oli eläviä ankeriaita. (Sarvilinna 1938)

Berliiniläinen psykiatri Horn käytti ns. pyörivää vuodetta: potilasta pyöritettiin vuoteessa jopa 125 kertaa minuutissa. Pyöriminen aiheutti sidekalvonalaisia verenvuotoja. Potilaan kauhun ja epätoivon huudot osoittivat hoidon onnistuneen. Pyörivän vuoteen käytöstä luovuttiin vähitellen. (Sarvilinna 1938)

1800-luvun alkupuolella otettiin käyttöön ns. ontto ratas, eräänlainen oravanpyörä, jossa potilaan oli joko juostava puolapuita pitkin tai tehtävä rattaalla kuperkeikka. Pohjoismaiden mielisairaaloissa oli 1800-luvun alussa suunnilleen samanlaiset olot kuin muuallakin Euroopassa, pakkohoitokeinot vain olivat juurtuneet syvemmälle. (Sarvilinna 1938)

Conolly (1787-1866) kielsi vuonna 1839 pakkokeinojen käytön johtamassaan Hanwellin laitoksessa. Tämä no restraint -järjestelmä oli käytössä koko Euroopassa n. 1800-luvun puolivälissä - ainoastaan syrjäisillä seuduilla mielisairaita pidettiin yhä kahleissa. (Kaila 1966) Tavoitteena oli, että mielisairaalassa olisi mahdollisimman vapaat olot ja potilaat tuntisivat viihtyisyyttä ja voisivat työskennellä tuottamatta vaaraa itselle tai muille. Vähitellen perustettiin ns. puoliavoimia osastoja ja avoimia osastoja levollisille, luotettaville potilaille. (Sarvilinna 1938)

3.5 1900-luku lyhyesti
1800-luvun puolivälistä 1900-luvun puoleenväliin mielisairaaloiden potilaspaikat monikymmenkertaistuivat kaikissa maissa. (Kaila 1966)

1900-luvun alussa monet lääkärit pitivät yhä mielisairautta parantumattomana. Tämän vuoksi mielisairaita kohtaan suhtauduttiin ennakkoluuloisesti. Potilaat haluttiin eristää muusta yhteiskunnasta ulkopuolella sijaitseviin laitoksiin. (Kalemaa 1996)

1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä käytettiin makuukuureja potilaan rauhoittamiseen, rauhottavina lääkkeinä käytettiin unilääkkeinä vaikuttavia aineita. Vanhoilta ajoilta oli jäänteenä vesihoito. Työterapiaa alettiin käyttää hoitomuotona 20-luvun lopulla. 30-luvulla kokopäiväiset kylvyssä istuttamiset alkoivat väistymään muiden hoitomuotojen osoittautuessa paremmiksi. Shokkihoidot aloitettiin 30-luvun puolivälissä ja niistä tuli vallitseva hoitomuoto: -34 insuliinihoito, -35 kardiatsolishokkihoito, -38 sähköshokkihoito. 40-luvulla kehitettiin lobotomialeikkaus ja 50-luvulla psyykelääkkeet. (Kaila 1966)

Vähitellen psykiatrinen hoito kehittyy yksilöllisemmäksi ja potilas aletaan nähdä kokonaisuutena. Enää ei ollut tiettyjä kaavoja, joita käytettäsiin kaikkiin mielisairaisiin ja -sairauksiin. Tämä johti siihen, että samantapaiset ja samantapaista hoitoa kaipaavat yhdistettiin omaksi hoitoryhmikseen - näin mielisairaaloista kasvoi suuria laitoksia, joissa oli erikoisosastoja. (Sarvilinna 1938)

Nykyään on käytössä mm. monenlaisia terapiamuotoja, esim. psykoterapia ja perheterapia, erilaista lääkehoitoa. Pakkotoimenpiteiden käyttöä on vähennetty ratkaisevasti.

Lue lisää

...ja epi liittyi tähän mitenkä? Sitä kun on tarpeeksi hullu, ei yhteys ihan automaattisesti avadu

katja kirjoitti:

...ja epi liittyi tähän mitenkä? Sitä kun on tarpeeksi hullu, ei yhteys ihan automaattisesti avadu

Tuossa oli ehkä hyviä linkkejä. Epilepsia on todellakin ennen ollut poikkeavuuden hisoriaa ja epilepsiaa sairastavat on pitkälti eristetty jopa saarelle... Vaajasalossa oli mm. saari, jossa epilepsiaa sairastavia käsittääkseni vain säilöttiin.

Kaikenlaiseen poikkeavuuteen on historian saatossa suhtauduttu todellakin erilailla ja ei Suomestakaan huonoja asenteita tarvitse näinä aikoina kaukaa hakea.

Juusto kirjoitti:

Ne kuuluvat osana skitsofreeniaan..

Skitsofrenissa niitä ainakin on. Olet oikeassa.

Moment musical kirjoitti:

Esitän Sinulle ystävällisen kysymyksen:
Mitä teet täällä, ja mitä rakentavaa noissa viesteissäsi oli?

Puolustus: Se oli fakta.

Moment musical kirjoitti:

Ei tähän ketjuun ole pakko vastata, jos pelkää leimautuvansa hulluksi.Mutta nämä aurat, hallusinaatiot, kuuluvat kylläkin nimenomaan epilepsiaan ja ne eivät ole hulluuden merkki.
Aura, hallusinaatio on onneksi varoitus.Ehtii mennä pitkälleen, ettei kaadu suoraa päätä seisovilta jaloiltaan maahan.

Lue lisää

Niin... taisin jo mainita. Varmaan voimakkaampana skitsofreniassa ja erilaista, en tiedä, kun ei ole kokemusta, mutta lukemalla olen saanut tietää. Ei ole helppo sairaus sekään.

Juusto kirjoitti:

Lopeta se täydellisen esittäminen. eiköhän epilepsia luokitella samaan aivo fysiikan häiriöön kuin "Hullu" skitsofreeniakin.

Ilmaiset asian vaan niin kärkevästi, että kai tieto jää huomaamatta. Sairauksia nämä kaikki on. Epilepsia leimattiin aivan yhtä hulluksi sairaudeksi kuin skitsofrenia, ainakin lähes... nyt ymmärretään paremmin ja skitsofreniaakin voi todellakin hoitaa lääkkeillä ja olla terve lääkityksellä. Niitä on niin monenlaisia. Leimaaminen sairauden perusteella on todella moukkamaista!

Juusto kirjoitti:

Väite oli? että skitsofreeniset henkilöt näkevät harhoja jotka ovat samoja kuin epileptisillä.

on tietenki olemassa muitakin kuin näkö kuulo ja tuntemus harhoja ja ne on käyttäytymis ja luulo harhoja. sekä jälkimmäisten häiriöitä.

en verrannu tai yhdistelly yhtään mitään muuta, kummatkin johtuu saman aivo alueen häiriöstä.

ennen erillistä skitsofrenia tautiluokitusta kaikki hullut oli epileptikkoja.

Lue lisää

Olen niin monesti kuullut hänen olleen hullu ja käsittääkseni hän oli kuitenkin epileptikko, joten olet ainakin osittain oikeassa.

Hugo kirjoitti:

Niin... taisin jo mainita. Varmaan voimakkaampana skitsofreniassa ja erilaista, en tiedä, kun ei ole kokemusta, mutta lukemalla olen saanut tietää. Ei ole helppo sairaus sekään.

Lue lisää

mut karkasin,ja ne totes,et ei toi hullu ookkaa,ko ymmärsi karata t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Juusto kirjoitti:

Ne kuuluvat osana skitsofreeniaan..

Ihan tyypillinen epilepsiaan liittyvä oire (yksinkertaiset kohtaukset). Ei kuulu siis psykiatrian osastolle, vaan neurologiaan.

Mutta tuo etiäinen on kyllä kiva nimi:D.

Onko suvussasi mielisairautta ja/tai oletko itse kärsinyt jostakin kyseistä sairaudesta, koska olet niin tavattoman kiinnostunut mielisairauksista?
Jos menisit juttelemaan jollekin neurologille tai psykiatrille ajatuksistasi,Sinä saisit todella makeat naurut osaksesi.;)

Sen verran kerron itsestäni, että olen muusikko.
Olen koulutukseltani instrumentalisti sekä sävellän.Ihmisellä on muistaakseni aivoissa 9 eri
osa-aluetta.Olen päätellyt, että tod.näk.epileptisen sähköhäiriön purkautuessa äänikeskus aivoissani aktivoituu ja siksi se ilmenee musiikkihavaintona.
Tähän on varmasti olemassa tieteellinen fakta.
Pitäisi kysyä sitä tarkemmin neurologilta tai joltakin professorilta.
Ei vaikuta kovinkaan mystiseltä selitykseltä, eihän?;)

Harmittelen, etä jouduin paljastamaan oman ammattini.On ollut tarkoitus pysyä mahdollisimman
anonyyminä tällä foorumilla,ettei kukaan tunnistaisi minua.

Terv.Moment musical

Juustolle pieni vinkki:lukaisepas jokin tieteellinen teos epistä, niin tiedät todella enemmän- myös näistä auroista.:)

Moment musical kirjoitti:

Onko suvussasi mielisairautta ja/tai oletko itse kärsinyt jostakin kyseistä sairaudesta, koska olet niin tavattoman kiinnostunut mielisairauksista?
Jos menisit juttelemaan jollekin neurologille tai psykiatrille ajatuksistasi,Sinä saisit todella makeat naurut osaksesi.;)

Sen verran kerron itsestäni, että olen muusikko.
Olen koulutukseltani instrumentalisti sekä sävellän.Ihmisellä on muistaakseni aivoissa 9 eri
osa-aluetta.Olen päätellyt, että tod.näk.epileptisen sähköhäiriön purkautuessa äänikeskus aivoissani aktivoituu ja siksi se ilmenee musiikkihavaintona.
Tähän on varmasti olemassa tieteellinen fakta.
Pitäisi kysyä sitä tarkemmin neurologilta tai joltakin professorilta.
Ei vaikuta kovinkaan mystiseltä selitykseltä, eihän?;)

Harmittelen, etä jouduin paljastamaan oman ammattini.On ollut tarkoitus pysyä mahdollisimman
anonyyminä tällä foorumilla,ettei kukaan tunnistaisi minua.

Terv.Moment musical

Juustolle pieni vinkki:lukaisepas jokin tieteellinen teos epistä, niin tiedät todella enemmän- myös näistä auroista.:)

Lue lisää

jos kirjoituksesi oli tahallaan kirjoitettu pelkällä huumorilla, täytyy sanoa että Sinulla on todella aivan hulvaton huumorintaju.;)

Naurustako? Älä ainakaan minulle naura, minä olen vakavissani. Itse voin nauraa itselleni, mutta hyvä, jos saat terapiaa nauramalla toisten jutuille... toivottavasti ei ollut mukana mitään vahingoniloa.

Hugo kirjoitti:

Naurustako? Älä ainakaan minulle naura, minä olen vakavissani. Itse voin nauraa itselleni, mutta hyvä, jos saat terapiaa nauramalla toisten jutuille... toivottavasti ei ollut mukana mitään vahingoniloa.

Lue lisää

Tarkoititko minua?
Ei, en naura kenellekään.
Paitsi tolle Juuston pitkälle artikkelille.;DDD
Absurdi juttu.
Nauran absurdiulle.;)

Moment musical kirjoitti:

Onko suvussasi mielisairautta ja/tai oletko itse kärsinyt jostakin kyseistä sairaudesta, koska olet niin tavattoman kiinnostunut mielisairauksista?
Jos menisit juttelemaan jollekin neurologille tai psykiatrille ajatuksistasi,Sinä saisit todella makeat naurut osaksesi.;)

Sen verran kerron itsestäni, että olen muusikko.
Olen koulutukseltani instrumentalisti sekä sävellän.Ihmisellä on muistaakseni aivoissa 9 eri
osa-aluetta.Olen päätellyt, että tod.näk.epileptisen sähköhäiriön purkautuessa äänikeskus aivoissani aktivoituu ja siksi se ilmenee musiikkihavaintona.
Tähän on varmasti olemassa tieteellinen fakta.
Pitäisi kysyä sitä tarkemmin neurologilta tai joltakin professorilta.
Ei vaikuta kovinkaan mystiseltä selitykseltä, eihän?;)

Harmittelen, etä jouduin paljastamaan oman ammattini.On ollut tarkoitus pysyä mahdollisimman
anonyyminä tällä foorumilla,ettei kukaan tunnistaisi minua.

Terv.Moment musical

Juustolle pieni vinkki:lukaisepas jokin tieteellinen teos epistä, niin tiedät todella enemmän- myös näistä auroista.:)

Lue lisää

Hulluus on monesti kova hinta luovuudesta, mutta Sinulla voi olla epilepsia osa luiovaa persoonaasi? Sinulla on aura ja tiedän tasan tarkkaan, että sellainen on olemassa joillakin, enkä puhu maaseudulla käytettävästä työvälineestä. Älä pahoita mieltäsi siitä, että skitsofreniassa on myös samoja oireita ja ei sitä tieteellisä opuksia tarvitse lukea mielisairauksisa, että tietää tuollaisia perustietoja... itsekin varmasti tiedän jopa lähipiirissäsi ihmisiä, joilla skitsofrenia. Niitä on valitettavasti joillakin lapsillakin. Asenteessani on parantamisen varaa mielestäni mielisairauksia kohtaan... itsesi kai hyväksyt.

Moment musical kirjoitti:

Tarkoititko minua?
Ei, en naura kenellekään.
Paitsi tolle Juuston pitkälle artikkelille.;DDD
Absurdi juttu.
Nauran absurdiulle.;)

Laiskana ihmisenä taisin jättää taasen pitkän jutun lukematta, joten anteeksi, jos tuli väärälle. Sinua mielestäni tarkoitin ja Juusolta en ole pitkää tarinaa lukenut, vaan lyhyitä nasevia faktoja. Tietenkin asialla on montapuolta ja olen kertonut omaa kantaani tässä.

Hugo kirjoitti:

Hulluus on monesti kova hinta luovuudesta, mutta Sinulla voi olla epilepsia osa luiovaa persoonaasi? Sinulla on aura ja tiedän tasan tarkkaan, että sellainen on olemassa joillakin, enkä puhu maaseudulla käytettävästä työvälineestä. Älä pahoita mieltäsi siitä, että skitsofreniassa on myös samoja oireita ja ei sitä tieteellisä opuksia tarvitse lukea mielisairauksisa, että tietää tuollaisia perustietoja... itsekin varmasti tiedän jopa lähipiirissäsi ihmisiä, joilla skitsofrenia. Niitä on valitettavasti joillakin lapsillakin. Asenteessani on parantamisen varaa mielestäni mielisairauksia kohtaan... itsesi kai hyväksyt.

Lue lisää

Minulla on erittäin läheinen ystävä, joka on skitsofreenikko.Hänellä oli psykoosissa ollessaan
kauan aikaa todellisia mielenharhoja;hän eli omassa harhamaailmassaan muutamia päiviä.
Minä suhtaudun rakkaudella tällaisiin ihmisiin.
Minun on toinenkin ystävä, joka on luokiteltu "mielisairaaksi."
Inhoan syvästi kaikenlaista ihmisen leimaamista
ties miksi.En ole rasisti.
Ehkä pahoitin mieleni siitä, että Mr Juusto oli leimaamassa minut mielisairaaksi jonkun lyhyen auran vuoksi.Esitän vastakysymyksen:mitä ihmiset saavat itselleen kirjoittelemalla loukkaavia viestejä sairaille ihmisille?
Itse en jaksa uskoa, että Juusto on mielisairas.
Jos hän olisi sairas, suhtautuisin hänen viesteihinsä erittäin lempeästi.

Minulla ei ole mitään ennakkoluuloja ns.mielisairaita kohtaan.

Moment musical kirjoitti:

Minulla on erittäin läheinen ystävä, joka on skitsofreenikko.Hänellä oli psykoosissa ollessaan
kauan aikaa todellisia mielenharhoja;hän eli omassa harhamaailmassaan muutamia päiviä.
Minä suhtaudun rakkaudella tällaisiin ihmisiin.
Minun on toinenkin ystävä, joka on luokiteltu "mielisairaaksi."
Inhoan syvästi kaikenlaista ihmisen leimaamista
ties miksi.En ole rasisti.
Ehkä pahoitin mieleni siitä, että Mr Juusto oli leimaamassa minut mielisairaaksi jonkun lyhyen auran vuoksi.Esitän vastakysymyksen:mitä ihmiset saavat itselleen kirjoittelemalla loukkaavia viestejä sairaille ihmisille?
Itse en jaksa uskoa, että Juusto on mielisairas.
Jos hän olisi sairas, suhtautuisin hänen viesteihinsä erittäin lempeästi.

Minulla ei ole mitään ennakkoluuloja ns.mielisairaita kohtaan.

Lue lisää

Skitsofreenikko-ystäväni on kertonut minulle omasta harhamaailmastaan, missä hän eli, kun psykoosi puhkesi ja eteni.Se on ollut todella rankka juttu.Rankkaa kuultavaa.Hän on joutunut jo nuorena eläkkeelle.Nykyään voi kuitenkin hyvin.

Eli näissä auroissa ei ole kysymys varsinaisesti skitsofreniasta vaan epilepsiasta.

Moment musical kirjoitti:

Minulla on erittäin läheinen ystävä, joka on skitsofreenikko.Hänellä oli psykoosissa ollessaan
kauan aikaa todellisia mielenharhoja;hän eli omassa harhamaailmassaan muutamia päiviä.
Minä suhtaudun rakkaudella tällaisiin ihmisiin.
Minun on toinenkin ystävä, joka on luokiteltu "mielisairaaksi."
Inhoan syvästi kaikenlaista ihmisen leimaamista
ties miksi.En ole rasisti.
Ehkä pahoitin mieleni siitä, että Mr Juusto oli leimaamassa minut mielisairaaksi jonkun lyhyen auran vuoksi.Esitän vastakysymyksen:mitä ihmiset saavat itselleen kirjoittelemalla loukkaavia viestejä sairaille ihmisille?
Itse en jaksa uskoa, että Juusto on mielisairas.
Jos hän olisi sairas, suhtautuisin hänen viesteihinsä erittäin lempeästi.

Minulla ei ole mitään ennakkoluuloja ns.mielisairaita kohtaan.

Lue lisää

Sanot, että mielisairaaksi sanominen on leimaamista. Kopioin tuon tekstistäsi. Siis sanoit väärin, vaikka et tarkoittanut eli taasen tuli väärinkäsitys, jos haluaa tai ei halua hyväntahtoisesti tulkita. Kokemuksesi perusteella Sinulla on kuitenkin hieman ristiriitainen suhde nyt johonkin kai... ei ainakaan kovin looginen mielestäni. Selvästi ole fiksu ja kokenut ja vielä jopa luova.

Eli oikeast luulisi Sinunkin näkemään, että Juuso kirjoitti mahdollisesti vaan ilman leimaamistarkoitusta näkemyksiään asiasta. Ehkä ei pystynyt ilmaisemaan itseään niin selkeästi kuin Sinä, mutta selkeästi tiesi asioista ja sanahan on vapaa.

August Strinbergin sairaudesta en löytänyt googlaamalla tietoa.

Toivottavasti Sinulla jo parempi mieli? Keskustelu on välillä tosi ala-arvoista, mutta tässä on sentään mielestäni asiaa ja asioista on hyvä puhua, että ei jää möröiksi.

Hugo kirjoitti:

Sanot, että mielisairaaksi sanominen on leimaamista. Kopioin tuon tekstistäsi. Siis sanoit väärin, vaikka et tarkoittanut eli taasen tuli väärinkäsitys, jos haluaa tai ei halua hyväntahtoisesti tulkita. Kokemuksesi perusteella Sinulla on kuitenkin hieman ristiriitainen suhde nyt johonkin kai... ei ainakaan kovin looginen mielestäni. Selvästi ole fiksu ja kokenut ja vielä jopa luova.

Eli oikeast luulisi Sinunkin näkemään, että Juuso kirjoitti mahdollisesti vaan ilman leimaamistarkoitusta näkemyksiään asiasta. Ehkä ei pystynyt ilmaisemaan itseään niin selkeästi kuin Sinä, mutta selkeästi tiesi asioista ja sanahan on vapaa.

August Strinbergin sairaudesta en löytänyt googlaamalla tietoa.

Toivottavasti Sinulla jo parempi mieli? Keskustelu on välillä tosi ala-arvoista, mutta tässä on sentään mielestäni asiaa ja asioista on hyvä puhua, että ei jää möröiksi.

Lue lisää

väärinkäsityksiä.

Minä ilmeisesti luin Juuston alkuperäiset viestit niin, että luulin hänen olevan jotenkin pahantahtoinen.Ehkä käsitin hänet täysin väärin, eli erehdyin ja pyydän anteeksi.


Auroista vielä tietoa:
"Tyypillinen grand mal-kohtaus alkaa yl.lyhyellä
ennakkotunteella eli auralla, johon sisältyy erilaisia näkö-ym.aistimuksia.Tätä seuraa 1/2-3 minuuttia kestävä kouristusvaihe, joka päättyy syvään uneen."

Lähde: Tietosanakirja Facta.
Tieteellistä tietoa löytyy myös muualtakin.

P.S. Luulin todellakin, että ihmisillä täälläkin saaattaisi olla näitä ennakkotuntemuksia eli auroja.Siksi aloitin tämän ketjun.Mielestäni koko keskustelu lähti Juuston aloitteesta aiheen vierestä, ja etten sanoisi:jokseenkin asiattomasti.

Pahoittelen vielä loukkaavia viestejäni.

Moment musical kirjoitti:

väärinkäsityksiä.

Minä ilmeisesti luin Juuston alkuperäiset viestit niin, että luulin hänen olevan jotenkin pahantahtoinen.Ehkä käsitin hänet täysin väärin, eli erehdyin ja pyydän anteeksi.


Auroista vielä tietoa:
"Tyypillinen grand mal-kohtaus alkaa yl.lyhyellä
ennakkotunteella eli auralla, johon sisältyy erilaisia näkö-ym.aistimuksia.Tätä seuraa 1/2-3 minuuttia kestävä kouristusvaihe, joka päättyy syvään uneen."

Lähde: Tietosanakirja Facta.
Tieteellistä tietoa löytyy myös muualtakin.

P.S. Luulin todellakin, että ihmisillä täälläkin saaattaisi olla näitä ennakkotuntemuksia eli auroja.Siksi aloitin tämän ketjun.Mielestäni koko keskustelu lähti Juuston aloitteesta aiheen vierestä, ja etten sanoisi:jokseenkin asiattomasti.

Pahoittelen vielä loukkaavia viestejäni.

Lue lisää

No et ole loukannut. Omasta aurastani voin sanoa tuon, että en tunne hajuja tai muuta etukäteen... krampit kyllä. Joskus olen kyllä palaneen hajua tuntenut ja luullut tulleeni harhaiseksi, kunnes olen tajunnut katsoa ympärilleni ja siellähän se riisi kiehuu taas pohjaan;). Eli minulla on nuo krampit vain ja sitä edeltävä heikko olo huimaus ja ei niin skarppi... nykinöitä enenevässä määrin ja tiettyjä tajunnankatkoksia, joita on kyllä tutkimusten mukaan lyhytaikaisina aina. Ovat vaan niin lyhyitä, että ei näy toiminnassa.

Hugo kirjoitti:

No et ole loukannut. Omasta aurastani voin sanoa tuon, että en tunne hajuja tai muuta etukäteen... krampit kyllä. Joskus olen kyllä palaneen hajua tuntenut ja luullut tulleeni harhaiseksi, kunnes olen tajunnut katsoa ympärilleni ja siellähän se riisi kiehuu taas pohjaan;). Eli minulla on nuo krampit vain ja sitä edeltävä heikko olo huimaus ja ei niin skarppi... nykinöitä enenevässä määrin ja tiettyjä tajunnankatkoksia, joita on kyllä tutkimusten mukaan lyhytaikaisina aina. Ovat vaan niin lyhyitä, että ei näy toiminnassa.

Lue lisää

Asia selvisi.:)
No problem.

On niin kovin hankalaa, kun tällä hetkellä asustan
paikkakunnalla,mistä ei saa vertaistukea.
(En asu enää Helsingissä.)Tuntee olevansa niin kovin yksin tämän inhottavan sairauden kanssa.
Kun tähän liittyy vielä ainainen pelko.
Pitäisi varmaankin lähteä jollekin epileptikkojen
kurssille.
Onneksi sinullekin tulee jonkinlainen ennakkotuntemus.Pidän itse sitä pelkästään hyvänä asiana.Olen nimittäin pystynyt useita kertoja taistelemaan niin, ettei taju mene kankaalle.
Tosin olen mennyt pitkäkseni, ja on koko ajan nykinää yms.Ja tuo äänihavainto.
Kysyin neurologiltani ,että onko vaarallista taistella niin, ettei taju lähde.Hän sanoi ettei se ole vaarallista.

Moment musical kirjoitti:

Asia selvisi.:)
No problem.

On niin kovin hankalaa, kun tällä hetkellä asustan
paikkakunnalla,mistä ei saa vertaistukea.
(En asu enää Helsingissä.)Tuntee olevansa niin kovin yksin tämän inhottavan sairauden kanssa.
Kun tähän liittyy vielä ainainen pelko.
Pitäisi varmaankin lähteä jollekin epileptikkojen
kurssille.
Onneksi sinullekin tulee jonkinlainen ennakkotuntemus.Pidän itse sitä pelkästään hyvänä asiana.Olen nimittäin pystynyt useita kertoja taistelemaan niin, ettei taju mene kankaalle.
Tosin olen mennyt pitkäkseni, ja on koko ajan nykinää yms.Ja tuo äänihavainto.
Kysyin neurologiltani ,että onko vaarallista taistella niin, ettei taju lähde.Hän sanoi ettei se ole vaarallista.

Lue lisää

Käsitykseni, joka on käsittääkseni myös tietoa on, että kohtausta vastaan tuleekin taistella ja estää se. Jos se menee lepäämällä ohi, niin hyvä, mutta on olemassa lääkkeitä, kuten rauhoittavaa, joka rentouttaa lihakset ja estää fyysisesti kohtauksen. Sitä siis vain silloin, jos kohtaus tulossa, koska muuten toleranssi eli sietokyky kasvaa. Oma epilepsiani ei hirveästi ilman lääkettä tokene ja tässä tarkoitan isoa kohtausta... voin yrittää estää kaikki ärsykkeet, mutta jos en saa otettua lääkettä kouristus tai pitkittyneessä nykinä vaiheessa, niin ajanmittaan menee kyllä taju ja parempi niin, koska krampit todellakin sattuvat ja niissä voi satuttaa myös itsensä. Hyppii sängyssä lähinnä sängyn ja katon välillä ja taju ei vaan meinaa lähteä. Rentouttava lääke imeskeltynä kuten nitro sydänlääkkeenä auttaa, jos sen kerkeää ottaa... auttaa siis yleensä. Valitettavasti sitä ei ole aina mukana tai saatavilla, joten kohtauksia nuorempana sain. Nykyisin pyrin pitämään aina mukana lääkettä, jotta ei turhia isoja kohtauksia saisi. Vaikutus alkaa noin 10 ja vähäisempi alle sen itselläni, vaikka lääkärit sanovat sen vaativan vähintään 10 min. Joillakin nämä rauhoittavat eli relaksoivat lääkkeet saattavat aiheuttaa vain pahemman tilanteen ja eivät sovi siis heille. Nimeltään tämä lääke on surullisen kuuluisa diapam, jota käytetään valitettavasti huumeenakin ja sekakäytössä alkoholin kanssa ja lääkärit taitavat olla aika tarkkoja niiden suhteen.

Kiitoksia keskustelusta! Toivottavasti ei jää yhtään paha mieli!

PS. Hyvä, jos tämä on samalla jonkinlaista vertaistukea.

Hugo kirjoitti:

Käsitykseni, joka on käsittääkseni myös tietoa on, että kohtausta vastaan tuleekin taistella ja estää se. Jos se menee lepäämällä ohi, niin hyvä, mutta on olemassa lääkkeitä, kuten rauhoittavaa, joka rentouttaa lihakset ja estää fyysisesti kohtauksen. Sitä siis vain silloin, jos kohtaus tulossa, koska muuten toleranssi eli sietokyky kasvaa. Oma epilepsiani ei hirveästi ilman lääkettä tokene ja tässä tarkoitan isoa kohtausta... voin yrittää estää kaikki ärsykkeet, mutta jos en saa otettua lääkettä kouristus tai pitkittyneessä nykinä vaiheessa, niin ajanmittaan menee kyllä taju ja parempi niin, koska krampit todellakin sattuvat ja niissä voi satuttaa myös itsensä. Hyppii sängyssä lähinnä sängyn ja katon välillä ja taju ei vaan meinaa lähteä. Rentouttava lääke imeskeltynä kuten nitro sydänlääkkeenä auttaa, jos sen kerkeää ottaa... auttaa siis yleensä. Valitettavasti sitä ei ole aina mukana tai saatavilla, joten kohtauksia nuorempana sain. Nykyisin pyrin pitämään aina mukana lääkettä, jotta ei turhia isoja kohtauksia saisi. Vaikutus alkaa noin 10 ja vähäisempi alle sen itselläni, vaikka lääkärit sanovat sen vaativan vähintään 10 min. Joillakin nämä rauhoittavat eli relaksoivat lääkkeet saattavat aiheuttaa vain pahemman tilanteen ja eivät sovi siis heille. Nimeltään tämä lääke on surullisen kuuluisa diapam, jota käytetään valitettavasti huumeenakin ja sekakäytössä alkoholin kanssa ja lääkärit taitavat olla aika tarkkoja niiden suhteen.

Kiitoksia keskustelusta! Toivottavasti ei jää yhtään paha mieli!

PS. Hyvä, jos tämä on samalla jonkinlaista vertaistukea.

Lue lisää

Lämmin kiitos viestistäsi.Sain samalla myös vertaistukea ja erittäin hyvää tietoa näistä asioista.Ei ole ollenkaan paha mieli, päinvastoin; hyvä mieli minulla nyt on.
:)

Moment musical kirjoitti:

jos kirjoituksesi oli tahallaan kirjoitettu pelkällä huumorilla, täytyy sanoa että Sinulla on todella aivan hulvaton huumorintaju.;)

Ei ollu huumoria ei alkuunkaan johan sanoin että äidilläni on epilepsia.

kaikki on nähty livenä 40 vuoden ajan.
lääkkein ja ilman lääkkeitä, mutta masennukseni vuoksi olen tutustunut skitsofreeniaa sairastavaan naiseen.

unissakävelys on sitä t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Kun avasin koneen, oli yksinäinen ja haikea olo. Syynä: jälleen kerran yksin kotona hemmetin kohtausten takia, en uskalla liikkua. Kaikki muut menossa...

Kun näin keskustelun en voinut kuin hymyillä tuli hyvä mieli. "Juusto" ei voi olla noin tosissaan ja "moment musical" vaikuttaa mahtavalta tyypiltä niinkuin moni muu, kun nyt olen muutaman päivän tätä palstaa seuraillut. Tuli semmoinen olo itselleni, että ehkä vielä selviän tästä kaikesta ja en tosiaankaan aio antaa periksi. Kiitos teidän!!! Täytynee varmaan keksiä joku nimi itselleni jos meinaan tänne kirjoitella...

Makosat naurut! kirjoitti:

Kun avasin koneen, oli yksinäinen ja haikea olo. Syynä: jälleen kerran yksin kotona hemmetin kohtausten takia, en uskalla liikkua. Kaikki muut menossa...

Kun näin keskustelun en voinut kuin hymyillä tuli hyvä mieli. "Juusto" ei voi olla noin tosissaan ja "moment musical" vaikuttaa mahtavalta tyypiltä niinkuin moni muu, kun nyt olen muutaman päivän tätä palstaa seuraillut. Tuli semmoinen olo itselleni, että ehkä vielä selviän tästä kaikesta ja en tosiaankaan aio antaa periksi. Kiitos teidän!!! Täytynee varmaan keksiä joku nimi itselleni jos meinaan tänne kirjoitella...

Lue lisää

täällä itse kukin nauraa niin kipeäksi
itsensä välillä ja makeinta on se,
kun huomaa että vatsalihaksia nipistelee.
Jotkut kirjoitukset taas tökkii niin pirusti,
että pahaa tekee ja niihin ei aina viitsi edes kommentoida kun ottaa niin päähän.
Älä jää yksin, meitä on joka lähtöön, messiin vaan.

Makosat naurut! kirjoitti:

Kun avasin koneen, oli yksinäinen ja haikea olo. Syynä: jälleen kerran yksin kotona hemmetin kohtausten takia, en uskalla liikkua. Kaikki muut menossa...

Kun näin keskustelun en voinut kuin hymyillä tuli hyvä mieli. "Juusto" ei voi olla noin tosissaan ja "moment musical" vaikuttaa mahtavalta tyypiltä niinkuin moni muu, kun nyt olen muutaman päivän tätä palstaa seuraillut. Tuli semmoinen olo itselleni, että ehkä vielä selviän tästä kaikesta ja en tosiaankaan aio antaa periksi. Kiitos teidän!!! Täytynee varmaan keksiä joku nimi itselleni jos meinaan tänne kirjoitella...

Lue lisää

Liity vain rohkeasti joukkoon tummaan!;)
Tervetuloa!

Makosat naurut! kirjoitti:

Kun avasin koneen, oli yksinäinen ja haikea olo. Syynä: jälleen kerran yksin kotona hemmetin kohtausten takia, en uskalla liikkua. Kaikki muut menossa...

Kun näin keskustelun en voinut kuin hymyillä tuli hyvä mieli. "Juusto" ei voi olla noin tosissaan ja "moment musical" vaikuttaa mahtavalta tyypiltä niinkuin moni muu, kun nyt olen muutaman päivän tätä palstaa seuraillut. Tuli semmoinen olo itselleni, että ehkä vielä selviän tästä kaikesta ja en tosiaankaan aio antaa periksi. Kiitos teidän!!! Täytynee varmaan keksiä joku nimi itselleni jos meinaan tänne kirjoitella...

Lue lisää

hyvää jatkoa sinne sulle waa t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

mut mä nään muutenki asioita unes etukäteen noin 2 vuotta ennen tapahtumaa,jaa on muutenki wähä ennustajan kykyjä t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤ps.(lottonumeroita en tiiä ainaskaa vielä ei oo osunu)

sauvatar kirjoitti:

täällä itse kukin nauraa niin kipeäksi
itsensä välillä ja makeinta on se,
kun huomaa että vatsalihaksia nipistelee.
Jotkut kirjoitukset taas tökkii niin pirusti,
että pahaa tekee ja niihin ei aina viitsi edes kommentoida kun ottaa niin päähän.
Älä jää yksin, meitä on joka lähtöön, messiin vaan.

Lue lisää

tarwii poltto-ainetta t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Makosat naurut! kirjoitti:

Kun avasin koneen, oli yksinäinen ja haikea olo. Syynä: jälleen kerran yksin kotona hemmetin kohtausten takia, en uskalla liikkua. Kaikki muut menossa...

Kun näin keskustelun en voinut kuin hymyillä tuli hyvä mieli. "Juusto" ei voi olla noin tosissaan ja "moment musical" vaikuttaa mahtavalta tyypiltä niinkuin moni muu, kun nyt olen muutaman päivän tätä palstaa seuraillut. Tuli semmoinen olo itselleni, että ehkä vielä selviän tästä kaikesta ja en tosiaankaan aio antaa periksi. Kiitos teidän!!! Täytynee varmaan keksiä joku nimi itselleni jos meinaan tänne kirjoitella...

Lue lisää

ettei täältä kannata ottaa herneitä nokkaan:))

Keskustelu on välillä asiapitoista suurimmalta osin, mutta joskus on pakko ns. "heittää viihteelle".

Jos katsot tulleesi loukatuksi, niin älä tee samoin kuin lasse oulusta oulustapäin (:D), vaan kirjoita suoraan palstalle sillä kyseessä voi olla myös väärinkäsitys.

Joskus on tullut ilmi, että kirjoitetaan eri tavalla kuin tarkoitetaan (kohdallani uskonnosta kirjoitan aina niinkuin tarkoitan).

Makosat naurut! kirjoitti:

Kun avasin koneen, oli yksinäinen ja haikea olo. Syynä: jälleen kerran yksin kotona hemmetin kohtausten takia, en uskalla liikkua. Kaikki muut menossa...

Kun näin keskustelun en voinut kuin hymyillä tuli hyvä mieli. "Juusto" ei voi olla noin tosissaan ja "moment musical" vaikuttaa mahtavalta tyypiltä niinkuin moni muu, kun nyt olen muutaman päivän tätä palstaa seuraillut. Tuli semmoinen olo itselleni, että ehkä vielä selviän tästä kaikesta ja en tosiaankaan aio antaa periksi. Kiitos teidän!!! Täytynee varmaan keksiä joku nimi itselleni jos meinaan tänne kirjoitella...

Lue lisää

se on hyvä että minustakin on jotain hyötyä yhteiskunnalla, mutta tosissani minä "Puolustin" omia näkemyösiäni.

nimihän oli keksitty, mutta kirjotus tyylin erottaa helposti. ja enköhän joka päivä ota kantaa johonki.

ennenkoetun tunteita kirjoitti:

mut mä nään muutenki asioita unes etukäteen noin 2 vuotta ennen tapahtumaa,jaa on muutenki wähä ennustajan kykyjä t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤ps.(lottonumeroita en tiiä ainaskaa vielä ei oo osunu)

Lue lisää

Minä tiedän, tämän viikon numerot on, 25 12 44 9 5 32 19

lisä numerot 15 37 ja 2
tulee tuossa järjestyksessä.

Makosat naurut! kirjoitti:

Kun avasin koneen, oli yksinäinen ja haikea olo. Syynä: jälleen kerran yksin kotona hemmetin kohtausten takia, en uskalla liikkua. Kaikki muut menossa...

Kun näin keskustelun en voinut kuin hymyillä tuli hyvä mieli. "Juusto" ei voi olla noin tosissaan ja "moment musical" vaikuttaa mahtavalta tyypiltä niinkuin moni muu, kun nyt olen muutaman päivän tätä palstaa seuraillut. Tuli semmoinen olo itselleni, että ehkä vielä selviän tästä kaikesta ja en tosiaankaan aio antaa periksi. Kiitos teidän!!! Täytynee varmaan keksiä joku nimi itselleni jos meinaan tänne kirjoitella...

Lue lisää

Kiitos rohkaisuista! Taas tänäänkin ne on paikallaan kun kohtauksia satelee!!! Jospa ottaisin vaahteran käyttöön, värikäs, mutta yrittää ainakin seisoa OMILLA jaloillaan. Tukipuita se tarvitsee, muuten metsä ei ole metsä!

hyvää oloo,noin 10 vuotta sitte t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤