Epäsosiaalinen

Onko epäsosiaalisuus mielenterveyteen kuuluva? Mutta varsinaiseen kysymykseen --> Mitä tehdä, kun on epäsosiaalinen? Mä en tuu toimeen ihmisten kanssa, vihaan ihmisiä. En tiedä mistä tää johtuu, mutta voi olla syynä se, että mulla ei oo koskaan ollu kavereita. EI KOSKAAN. Saattaa kuulostaa omituiselta. Mutta näin se vaan on. Mä suoraan sanottuna voisin hävittää koko ihmiskunnan. Onko mitään tehtävissä, että parantuisin tästä? Ja onko tuolle epäsosiaalisuudelle mitään muuta nimeä?
121239
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Miksi ei ole ollu kavereita ?, koska olet epä sosiaalinen.

epä sosiaaliset ihmiset on tunteettomia paskoja ja niistä kehittyy vain psykopaatteja.

Äänestä
  • Tämä teidän kulttuurinne ja yhteiskuntanne haluaa meidät mukaan työelämään, avioliittoon, häihin, hautajaisiin ja kaiken maailman kissanristiäisiin.

    Tätä ennen me olisimme vaikka voineet elää koko elämämme yksin saarella jossa meistä ei ole haittaa kenellekään ulkopuoliselle, mutta nyt se ei ole mahdollista kun yhteiskunta haluaa että kaikki ovat kaiken aikaa kaikkien kanssa.

    Äänestä

  • Narsisti kirjoitti:

    Tämä teidän kulttuurinne ja yhteiskuntanne haluaa meidät mukaan työelämään, avioliittoon, häihin, hautajaisiin ja kaiken maailman kissanristiäisiin.

    Tätä ennen me olisimme vaikka voineet elää koko elämämme yksin saarella jossa meistä ei ole haittaa kenellekään ulkopuoliselle, mutta nyt se ei ole mahdollista kun yhteiskunta haluaa että kaikki ovat kaiken aikaa kaikkien kanssa.

    ja meri rosvoten, sekä varastaen naapurin karjaa ja sotien maistamme ja viimein vallata kaikkien maat tappaen jokainen vähänkin vastustava, ei me tarvita muita ihmisiä!

    Äänestä

nimeä löytyy. Sen taustalla kun saattaa olla monenlaista eli se todennäköisesti on oire jostakin "syvemmästä". Jos haluat sosiaalisemmaksi,ystäviä, ihmisiin luottavammaksi (nyt kyllä jo ehkä "diagnosoin" liikaa mutta tulee mieleen, että onko sulla jossain elämänvaiheessa mennyt perusluottamus ihmisiin), hakisin sinuna ammattiapua. Ihminen on kuitenkin periaatteessa "sosiaalinen eläin" eli kaipaa toisten seuraa ja tukea. Hae apua, kun viestistäsi välittyy kuitenkin halu tulla toimeen ihmisten kanssa. Voi olla, että olen väärässäkin tässä. Kaikkia joskus vituttaa ja kyllästyttää muut ihmiset ja mä ainakin nautin myös yksinolosta, mutta olen silti sosiaalinen ja pidän muista ihmisistä. Eli rohkeasti vaan lääkärille (ja vaadi asiallista kohtelua). Sä et ole hullu etkä mielisairas vaan apua tarvitseva ihminen.

Äänestä

Et sinä muita ihmisiä vihaa. Et pidä itsestäsi, ehkä olet liian arka, se lienee ongelmasi.

Ongelmallesi voit tehdä jotakin jos haluat muutosta elämääsi. Keinotkin taidat tietää.

Äänestä

Kertomasi mukaan sinulla ei ole koskaan ollut ystäviä. Jos saisit kuvailla ihanneystäväsi piirteitä, mitä ne olisivat? Ja mitä olisit itse valmis tekemään ystävyssuhteen eteen?

Tekstisi perusteella kärsit mitä ilmeisemmin yksinäisyydestä etkä mielenterveydellisestä ongelmasta, vaikka se vaikuttaakin yksilön hyvinvointiin väistämättä.

Äänestä
  • No mua on käytetty hyväksi ja pidetty varakaverina, joten luottamus on siinä mennyt. Kerran tapasin yhden tytön ja kävin jopa niitten luona. Ajattelin, että "Nyt sain itelleni kaverin" ja hän lupasi ottaa yhteyttä seuraavana päivänä. Niin ottikin ja se tuli käymään meillä. Sen jälkeen hän sanoi, että nähdään parin päivän päästä ja että hän ottaa yhteyttä. Mutta ei ottanut. Ja kun kerran sattumoisin tapasin tämän tytön, se sano ettei muistanu. Mä vaan että "Aijaa, no ei siinä mitään" ja sen jälkeen koko tyypistä ei oo kuulunu mitään. Joten mua niin vituttaa, että ensin mua pidetään varakaverina monta vuotta ja sitten kun tuntuu että löysin kunnon kaverin, niin tästäkään ei pian kuulu mitään! Mun niin tekis mieli tuhota kaikki ihmiset!! Just tollasia itsekkäitä paskoja jokainen. Aina kun käyn käyttämässä koiraa, näkyy joitain ihkuja pariskuntia jotka nuoleskelee toisia ja tälleen.. Oma yksinäisyys korostuu vaan siinä ja kun näen nuoria, joilla on kavereita ja niillä on niin mukavaa, niin mua alkaa vituttaan.
    Haluaisin.. Tai siis.. Vois sanoa että oon halunnut itelleni kaverin (kunnollisen), mutta nyt on tämäkin asia hiipunut. Enään ei jaksa kiinnostaa. Välillä edelleenkin haluaisin, mutta käsken itteni aina palata siihen todellisuuteen, että mitään kaveria en tuu koskaan saamaan. Mä en nykyään halua olla minkäänlaisessa kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Mulla alkaa päässä oikein kiehumaan kun näen ihmisiä. Mä oon aina kotona, yksinäisyydessä. Mitä ny koulua käyn, mutta en juttele kenenkään kanssa. Ja jos joku kysyy multa jotain, oon joko hiljaa tai vastaan lyhyellä lauseella jotain.

    Äänestä

  • OleSosiaalinen kirjoitti:

    No mua on käytetty hyväksi ja pidetty varakaverina, joten luottamus on siinä mennyt. Kerran tapasin yhden tytön ja kävin jopa niitten luona. Ajattelin, että "Nyt sain itelleni kaverin" ja hän lupasi ottaa yhteyttä seuraavana päivänä. Niin ottikin ja se tuli käymään meillä. Sen jälkeen hän sanoi, että nähdään parin päivän päästä ja että hän ottaa yhteyttä. Mutta ei ottanut. Ja kun kerran sattumoisin tapasin tämän tytön, se sano ettei muistanu. Mä vaan että "Aijaa, no ei siinä mitään" ja sen jälkeen koko tyypistä ei oo kuulunu mitään. Joten mua niin vituttaa, että ensin mua pidetään varakaverina monta vuotta ja sitten kun tuntuu että löysin kunnon kaverin, niin tästäkään ei pian kuulu mitään! Mun niin tekis mieli tuhota kaikki ihmiset!! Just tollasia itsekkäitä paskoja jokainen. Aina kun käyn käyttämässä koiraa, näkyy joitain ihkuja pariskuntia jotka nuoleskelee toisia ja tälleen.. Oma yksinäisyys korostuu vaan siinä ja kun näen nuoria, joilla on kavereita ja niillä on niin mukavaa, niin mua alkaa vituttaan.
    Haluaisin.. Tai siis.. Vois sanoa että oon halunnut itelleni kaverin (kunnollisen), mutta nyt on tämäkin asia hiipunut. Enään ei jaksa kiinnostaa. Välillä edelleenkin haluaisin, mutta käsken itteni aina palata siihen todellisuuteen, että mitään kaveria en tuu koskaan saamaan. Mä en nykyään halua olla minkäänlaisessa kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Mulla alkaa päässä oikein kiehumaan kun näen ihmisiä. Mä oon aina kotona, yksinäisyydessä. Mitä ny koulua käyn, mutta en juttele kenenkään kanssa. Ja jos joku kysyy multa jotain, oon joko hiljaa tai vastaan lyhyellä lauseella jotain.

    aika erilaista että hän sanoi ottavansa sinuun itse yhteyttä.olisihan sinä voinut ottaa häneen itse yhteyttä joka tapauksessa! sillä lailla ne suhteet kaveriin luodaan. ja vielä niistä pitää pitää kiinni.eli olla aktiivinen itekin.kyllä se toinen sanoo jos oot häiriöksi.rohkeutta vaan sulle

    Äänestä

  • se pitää ottaa kirjoitti:

    aika erilaista että hän sanoi ottavansa sinuun itse yhteyttä.olisihan sinä voinut ottaa häneen itse yhteyttä joka tapauksessa! sillä lailla ne suhteet kaveriin luodaan. ja vielä niistä pitää pitää kiinni.eli olla aktiivinen itekin.kyllä se toinen sanoo jos oot häiriöksi.rohkeutta vaan sulle

    Niin se on kuten sanot.

    Jokaisella meistä on vastaavanlaisia kurjia kokemuksia, pettymyksiä. Ei silti saa antaa niiden määrätä koko elämää, pitää yrittää aina uudelleen. Itse kannattaa olla aktiivinen, toisilta ei aina voi vaan odottaa jotakin, mitä itse haluaisi. Pettymyksiltä kukaan ei kuitenkaan voi kokonaan välttyä.

    Äänestä

  • oipuylk kirjoitti:

    Niin se on kuten sanot.

    Jokaisella meistä on vastaavanlaisia kurjia kokemuksia, pettymyksiä. Ei silti saa antaa niiden määrätä koko elämää, pitää yrittää aina uudelleen. Itse kannattaa olla aktiivinen, toisilta ei aina voi vaan odottaa jotakin, mitä itse haluaisi. Pettymyksiltä kukaan ei kuitenkaan voi kokonaan välttyä.

    ovat nuokin. Se on totta, että yrittää pitää itsekin eikä saa lannistua heti. Olet myös vielä nuori, kun käyt koulua. On varmasti vaikeaa tulla ulos "syrjästä vetäytyjän" roolista, mutta kokeile askel kerrallaan. Myös asennetta "mä vihaan kaikkia" voisit yrittää vähitellen muuttaa positiivisemmaksi. Ehkä ihmiset eivät uskalla lähestyä sinua, jos ilmeesi on aina vihainen? Koiran kanssa lenkillä saa usein hetken juttuseuraa. Siitä se alkaa.

    Äänestä

  • näin äkkiseltään kirjoitti:

    ovat nuokin. Se on totta, että yrittää pitää itsekin eikä saa lannistua heti. Olet myös vielä nuori, kun käyt koulua. On varmasti vaikeaa tulla ulos "syrjästä vetäytyjän" roolista, mutta kokeile askel kerrallaan. Myös asennetta "mä vihaan kaikkia" voisit yrittää vähitellen muuttaa positiivisemmaksi. Ehkä ihmiset eivät uskalla lähestyä sinua, jos ilmeesi on aina vihainen? Koiran kanssa lenkillä saa usein hetken juttuseuraa. Siitä se alkaa.

    Itse hän sanoi ettei mun tarvitse ottaa yhteyttä, vaan hän ottaa. Omituistako? No joka tapauksessa, näin siinä on käynyt ja se siitä.
    Oon yrittänyt (siis olla aktiivinen) Monesti. Ja nyt on saanut jo riittää. En jaksa enään kokea epäonnistumista tän asian suhteen.
    Hmm.. Mielestäni ilmeeni ei oo koskaan ollu vihanen, vaan ihan normaali. Joskus kun oon ollut koulussa oikein vihanen, jotku on huomautelleet että mulla on murhanhimonen ilme.

    Äänestä

  • OleSosiaalinen kirjoitti:

    Itse hän sanoi ettei mun tarvitse ottaa yhteyttä, vaan hän ottaa. Omituistako? No joka tapauksessa, näin siinä on käynyt ja se siitä.
    Oon yrittänyt (siis olla aktiivinen) Monesti. Ja nyt on saanut jo riittää. En jaksa enään kokea epäonnistumista tän asian suhteen.
    Hmm.. Mielestäni ilmeeni ei oo koskaan ollu vihanen, vaan ihan normaali. Joskus kun oon ollut koulussa oikein vihanen, jotku on huomautelleet että mulla on murhanhimonen ilme.

    Ala harrastaan jotakin josta olet kiinnostunut tai jotakin aivan uutta. Ajan kanssa, harrastuksen lomasta saatat löytää samanhenkisiä kavereita itsellesi. Keskity omiin tekemisiin, harrastuksiin...älä suoraan ihmissuhteiden luomiseen.

    Suunnittele mille alalle haluaisit suuntautua elämässäsi, kokeile kaikkea uutta. Jos et ole saanut kesätöitä tee jotakin vapaaehtoishommia tai muuta ajankulua keksi itsellesi.

    Pääasia olisi ettet olisi yksin yksinäisyydessäsi murhanhimoisen katseesi kanssa.
    Kohta et uskalla edes itse katsoa itseäsi peilistä. :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


OleSosiaalinen kirjoitti:

Onko epäsosiaalisuus mielenterveyteen kuuluva? Mutta varsinaiseen kysymykseen --> Mitä tehdä, kun on epäsosiaalinen? Mä en tuu toimeen ihmisten kanssa, vihaan ihmisiä. En tiedä mistä tää johtuu, mutta voi olla syynä se, että mulla ei oo koskaan ollu kavereita. EI KOSKAAN. Saattaa kuulostaa omituiselta. Mutta näin se vaan on. Mä suoraan sanottuna voisin hävittää koko ihmiskunnan. Onko mitään tehtävissä, että parantuisin tästä? Ja onko tuolle epäsosiaalisuudelle mitään muuta nimeä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu