Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    elämänilo hiipuu

    Minulla on pari läheistä ystävää ja jonkun verran "moikkakavereita". Ystävät joiden kanssa vietin paljon aikaa, menivät naimisiin suunnileen samaan aikaan. Pikkuhiljaa sen jälkeen olen tuntenut olono surulliseksi. Tuntuu et oon sisäisesti täysin yksin. Kaipaisin niin kovasti rakkautta. Sopivaa ei vain ole kohdalla osunut. Olen myös kamalan kateellinen ystävilleni jotka ovat löytäneet puolisot. En voi tunteelle mitään. Jos nään vaikka rakkauden osoituksia jossain niin joudun melkeen sisäisen raivon valtaan ja minusta tuntuu että haluan jotenkin vahingoittaa itseäni. Olen vakavasti masentunut, ehkäpä... olen aikaisemmin elämässäni sairastanut vakavan masennuksen ja se on hoidettu lääkkeillä, joita minulle menee nytkin. Jotenkin vaan tuntuu että olen jo luovuttanut, en jaksa taistella. Haluaisi olla jollekkin todella tärkeä, kuten miehelle. Luulen, että jos en löydä miestä itselleni, niin sairastun tai kuolen ikävään.
    2661
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Yksinäisen elämä voi olla "tappavan" tylsää, mutta toivottavasti kuitenkaan kirjaimellisesti.
    Itsekin olisin iloinen jos löytäsin edes jotakin ystäviä; täytyy yrittää kestää, tämä yksinäinen elämän jakso, tulevaisuuden takia.

    Oletko missään opiskelemassa tai töissä?

    Äänestä

    • äh! siis toivottavasti EI kirjaimellisesti...

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    tyttö -84 kirjoitti:

    Minulla on pari läheistä ystävää ja jonkun verran "moikkakavereita". Ystävät joiden kanssa vietin paljon aikaa, menivät naimisiin suunnileen samaan aikaan. Pikkuhiljaa sen jälkeen olen tuntenut olono surulliseksi. Tuntuu et oon sisäisesti täysin yksin. Kaipaisin niin kovasti rakkautta. Sopivaa ei vain ole kohdalla osunut. Olen myös kamalan kateellinen ystävilleni jotka ovat löytäneet puolisot. En voi tunteelle mitään. Jos nään vaikka rakkauden osoituksia jossain niin joudun melkeen sisäisen raivon valtaan ja minusta tuntuu että haluan jotenkin vahingoittaa itseäni. Olen vakavasti masentunut, ehkäpä... olen aikaisemmin elämässäni sairastanut vakavan masennuksen ja se on hoidettu lääkkeillä, joita minulle menee nytkin. Jotenkin vaan tuntuu että olen jo luovuttanut, en jaksa taistella. Haluaisi olla jollekkin todella tärkeä, kuten miehelle. Luulen, että jos en löydä miestä itselleni, niin sairastun tai kuolen ikävään.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu