Hei! Alan olla jo todella rikki tämän riivaavan luonteenpiirteeni kanssa. Eihän voi olla normaalia elää jatkuvasti huolehtien että jotain hirveää ja kamalaa tapahtuu? Eniten aina pelkään menettäväni jonkun minulle läheisen ja rakkaan ihmisen. Olen aivan neuroottinen, istun vessassa ja oksennus meinaa tulla vain jos en vaikka saa kiinni ihmistä kenelle yritän soittaa.. ajattelen siis aina sitä kaikkein pahinta! En voi olla aivan terve. Onko tämän sairauden nimi ylihuolehtivaisuus -sydrooma vai mikä? Onko tähän parannuskeinoa? Haluaisin nimittäin elää normaalia elämää huolehtimatta asioista, joille en voi tehdä mitään! En haluaisi pelätä surua etukäteen! Onko ketään, jolla olisi vastaavia kokemuksia?
ylihuolehtivaisuus
iris
41392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.introspekt.fi/artikkelit/ahdistun.html
Minä olen tällainen, olen todennut sen jo aiemmin, ja nyt sitten aika vaikeassa elämäntilanteessakin.
Joten huolehtimista riittää :) Onneksi huumorintaju silti pelaa..
minulla on saman tapainen mutta se koskee vain minua.. esimerkiksi puhelimesta loppuu akku niin saan paniikkikohtauksen koska alkaa tuntuun siltä että se kuolema tulee juuri nyt kun en voi soittaa apua, toinen on se jos puhelin jää kotiin ja lähen asioille huomattua vasta 20km päässä asian, menee naama punaseksi henkiä ahistaa pulssi hakkaa ja kuoleman pelko tiloja olo että nyt se henki lähtee, yhyyy :,(
yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, ja sitä voidaan lääkitä.