Metlan tekemissä ennusteissa sanotaan: "Perinteisen metsäteollisuuden kasvu on tullut tiensä päähän".
Metla ennustaa nykymuotoisen tuotannon vähenevän 10 vuodessa 15%. Ennusteen mukaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat bioenergia ja biojalosteet. metsän virkistyskäyttö ja luontomatkailu kasvaa. Luontomatkailua voidaan markkinoida Suomen ulkopuolelle.
Metla kehottaa edistämään muitakin kuin puuntuotannollisia käyttömuotoja. Näin metsien käytölle saataisiin laajempi yhteiskunnallinen hyväksyntä.
Kuulun siihen metsänomistajaryhmään, joka on jo pitkään hoitanut metsiään monimuotoisuutta säilyttävällä tavalla, osittain jatkuvan kasvatuksen menetelmällä esimerkiksi vain pienaukkoja tehden. On ilahduttavaa, että tämä huu-haaksi tuomittu metsänkasvatus aletaan vähitellen hyväksyä virallisissa piireissäkin.
Metla ennustaa nykymuotoisen tuotannon vähenevän 10 vuodessa 15%. Ennusteen mukaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat bioenergia ja biojalosteet. metsän virkistyskäyttö ja luontomatkailu kasvaa. Luontomatkailua voidaan markkinoida Suomen ulkopuolelle.
Metla kehottaa edistämään muitakin kuin puuntuotannollisia käyttömuotoja. Näin metsien käytölle saataisiin laajempi yhteiskunnallinen hyväksyntä.
Kuulun siihen metsänomistajaryhmään, joka on jo pitkään hoitanut metsiään monimuotoisuutta säilyttävällä tavalla, osittain jatkuvan kasvatuksen menetelmällä esimerkiksi vain pienaukkoja tehden. On ilahduttavaa, että tämä huu-haaksi tuomittu metsänkasvatus aletaan vähitellen hyväksyä virallisissa piireissäkin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
itse oppineita jotka eivät taatusti kuuntele muita jotka ovat kiertäneet ehkä koko suomen ristiin rastiin jne.en tietysti väitä että kaikki viisaus asuu ainoastaan näissä herroissa, nutta kyllä niillä totuuden siementä on ja paljon!
jatkuvan kasvatuksen puolesta puhujat eivät taho muistaa että se on ihan ok, mutta onnistuu HYVIN ainoastaan erittäin otollisilla kasvupaikoilla, eli löytyy luontainen hyvä siementävä puusto ja metsäpohjassa on voimaa pistää nämä hyvin usein aluspuina kituvat nuoremmat yksilöt uuteen yhtä hyvään kasvuvauhtiin kuin pois otettavat järeät eli valtapuut ovat olleet!!
ja tälläinen sitten onnistuu aniharvoin ja tästä seuraa että hehtaarilla kasvaa kerta kerran jälkeen huonompi laatusta ja vähempi ainespuuta!! JOO tiedän ettei se kerta uusintakaan ole aina onnistunu ja siitä saadaan lähes aina kiittää istutuksen tekijöitä eli myöhästytty istutukses pahasti sekä epäonnistuttu istutukses ja kaiken päälle pistetty vielä väärä puulaji (yleensä mänty) kasvamaan liian rehevälle pohjalle, onni onnettomuudes että nämä vahingot yleensä tehtii 60-70 luvuilla ja vahingosta viisastuneena homma toimii yleensä nykyään hyvin!!
että jossakin tämä tehometsänkasvatus toimii, mutta ei kaikissa olosuhteissa. Kysymys on myös siitä, miten paljon työtä ja rahaa metsänomistaja pystyy pistämään uuden metsän alkuvaiheeseen. Sitä kun ei haluta ottaa huomioon niissä teholaskelmissa.
Väitätkö Metlan tutkijoita itseoppineiksi, vai miten tekstisi pitäisi ymmärtää? Nythän Metlan tutkijat ovat sitä mieltä, että metsän kasvatuksessa on otettava huomioon muutkin tekijät kuin pelkästään puun tuotto. Taatusti tulevaisuudessa löytyy vielä pitkään aukkohakkuuuskovaisia.
Olen myös itse hoitanut metsiäni jatkuvan kasvatuksen menetelmillä jo lähes 35 vuotta. Pääasiassa olen myynyt sahoille laatutukkia tämän ajan. Varovaisilla poimintahakkuilla metsä on säilynyt lähes luonnontilassa ja näin olleet myös virkistyskäytössä.
Kehotankin kaikkia metsänomistajia harkitsemaan viimeistään nyt tätä monimuotoissuutta edistävää hoitomallia. Samalla myös kannattavuus paranee huomattavasti.
Mikä yhtiö suostuu tekemään poimintaa, ja onko paha hinnanero esim harvennukseen verrattuna? Vai teetkö itse poiminnat? Mua kiinnostaa tuo kovasti mutta en ole saanut yhtiötä suostumaan... vielä.
eivät ala isompana joukkona vaatimaan yhtiöiltä myös jatkuvan kasvatuksen vaatimia hakkuumenetelmiä, ei mikään yhtiö luovu yhtiöille hyvin edullisesta aukkohakkuusta. Työläs ja kallis uudistaminen jää metsänomistajan vastuulle. Ainakin itse olen kyllästynyt tappelemaan vesakkoa ja heinikkoa vastaan. Lisäksi aukot kasvavat hirville maistuvaa vesakkoa. On turha yrittää uudistaa mäntyä ja koivua, kun kaikki taimet syödään. Uusintaistutuksia joutuu tekemään pari kertaa vähintään.
Omat poimintahakkuut on tehty hankintakauppana. Hinnassa häviää jonkin verran.
häviää hinnassa "JONKIN" verran??? olipa kauniisti sanottu!!! kuule huru ukko otat joka kuutiolla lähes sen 10 euroo takkiin lasket sen sitte miten tahot!!! onko se jonkin verran kun häviää neljäs - tai vähintään viides osan joka motilla??? kyllä tolloja tähän maahan mahtuu ja kaikki ei tuu koskaan näkyviinkään.
Selasin tuon Metlan raportin läpi ja mieltäni oikein lämmitti katkelma jostain sivulta 102:
"Joku hyödyntää hiirenkorvalle
tulevan koivun mahlan ja tekee tuohesta marjatuokkosen. Koivun oksista ja suopursun
juurista voi tehdä vihtoja ja luutia."
Kyllä noilla opeilla aina sellupuun tuotanto voitetaan. Siitä vaan suopursuja kiskomaan - suolla on tulevaisuus...
Sinulla varmaan löytyy hyvät perustelut tuolle 10 eurolle. Et varmaan ottanut huomioon laskelmissasi sitä että taimien istutus, täydennysistutukset, heinäämiset ja monet vuotuiset perkauskustannukset jää jatkuvassa kasvatuksessa kokonaan pois.
Kaikki jatkuvan kasvatuksen vastustajat tällä palstalla laskevat eurojen erotuksen ainoastaan siitä summasta mikä tulee kuutiohinnaksi hakkuusta. Eli yhtä lyhytnäköistä toimintaa kuin ne hehtaarien aukot omassa metsässä.
huomioon, että yhä enenevä osa meistä metsänomistajista ei edes halua kiskoa viimeistä hintaa puistaan, sillä metsän säilyminen metsän näköisenä on arvo, joka minulle merkitsee enemmän kuin kaukomatka, ökyauto tai muu turha krääsä. Osa metsistäni on rauhoitettu, osa talousmetsää, josta haluan myydä puuta silloin tällöin, mutta en metsää raiskaten ja kynnöspeltoja tehden. Ja kuten eräs keskustelijoista kirjoitti puun koko elinkaaren kustannukset laskien, myös korot alkuvaiheen uudistuskustannuksille, ei ole ollenkaan varmaa, että suuresti ihannoimasi aukkohakkuumenetelmä on jatkuvaa kasvatusta taloudellisempi. Edullinen se on teollisuudelle.
Kanssakeskustelijoiden haukkuminen tolloksi ei ole omiaan luomaan otollista keskusteluilmapiiriä.
Olen samaa mieltä kanssasi,järkevällä isännällä pitäisi metsässään olla saman verran valtaa kuin järjettömällä virkamiehellä ja viime vuosinahan asiat ovat siihen suuntaan menneetkin.Hymyillen muistelen aikaa 35 v sitten kun olin kunnan metsälautakunnan uskottuna miehenä ja rauhoituksia hoidettiin "virkamiehen päähänpistojen mukaan" tämän päivän arvostuksillahan sen ajan tuomiot pitäisi purkaa ja tuomita päättäjät,suomalaiseen oikeusjärjestykseen ei vain kuulu virheiden tunnustaminen.Salaa tein ylä (nyk.laatu)harvennuksia metsissäni jo silloin ja nyt rikoksella saa RAHAA.
kaltaisiasi uppiniskaisia metsänomistajia voimme kiittää siitä, että yksityisten omistajien metsistä löytyy vielä yllättävän paljon monimuotoisuutta.
Onneksi suurin osa metsistä on yksityisomistuksessa, ja omistaja voi vielä hoitaa metsiään omalla tavallaan. Kova halu tietyillä tahoilla olisi pakottaa omistajat myymään puuta. Puuta ehkä lähtisikin enemmän, jos hakkuutapoja kehitettäisiin monimuotoisemmiksi ilman rankaisuhintoja.
Mitähän noista suopursuista maksetaan pystyyn?
Noita ojitettuja soita olis mulla liki 20 hehtaaria.
No varmasti pärjää, jos laittaa koivut klapeiksi, polttaa itse, tai myy hyvään hintaan polttopuuta tarvitsevalle.
Vain laiska, tai pöljä tervekätinen myy koivunsa pystyyn !
Metlan tutkimuksista käy myös ilmi että metsien puumäärän vuotuinen kasvu on noussussa vaikka samaan aikaan hakkuupoistuma on pysynyt lähes ennallaan, jopa kasvanut. Tämähän on suora seuraus sille että yhä useampi metsänomistaja on siirtynyt jatkuvan kasvatuksen menetelmiin viime vuosina.
Höpö, höpö se mistään jatkuvasta kasvatuksesta johdu. Metsänomistaja kunta on täysin eri kuin ennen, siinä on syy hakkuukertymän vähentymiseen.
Nykyään on nukkuvia perikuntia, pirstaleiksi lohkottuja metsätiloja (tila koko pienenee koko ajan) ja kasvava joukko kaupunkilaisia ja palkansaajia metsänomistajina. Nämä kaupunkilaiset ja metsästään tietämättömät perikunnat eivät myy puuta, eivätkä tee mitään metsissään metsänhoidollisesti. Jos ei elä metsätuloista niin ei ole tarpeen myydäkään.
Appiukkokin tuossa taannoin sanoi soppelisti metsäkäynnillämme, että saisihan tuota metsää hakata mutta kun ei ole akuuttia rahantarvetta.
...kyllähän jatkuva kasvatuskin oikeassa paikassa onnistuu,siis jos on tekijöitä jotka tekevät hakkuun.Tahtoopi vaan pikkuhiljaa siirtyä metsänomistus sellaisille ihmisille jotka eivät itse viitsi/ehdi tehdä mitään.Ja kuten on todettua ei ole metsäyhtiöiden intressi tukea erilaisia mieltymyksiä metsänhoidossa vaan saada haluamaansa puuta ja oikeaan aikaan.
Surkeaa on se että "luonnomukaisen" metsänhoidon verukkeella jätetään taimikot(siellä metsän seassakin) hoitamatta ja riukuunnutetaan pilalle.Sillä tyylillä ei ainakaan energiapuu tule suomesta loppumaan...