Seuraavassa tekstissä esitän oman mielipiteeni MAHDOLLISISTA syistä miksi Suomi ei ole vieläkään pelannut jalkapallon arvokisoissa.
Kun Suomen jalkapallomaajoukkuetta tarkastelee paperilla, itselle tulee semmoinen olo että olisihan Suomen jo pitänyt pelata edes jossakin
2000-luvulla pelatuista jalkapallon lopputurnauk-
sista. Otteet kentälläkin ovat olleet paikka paikoin ihailtavaa katseltavaa. Pallo liikkuu
nätisti maata pitkin eikä missään ilmojen teillä kuin joskus aikaisemmin. Suomen taitotaso jalkapallossa on siis ottanut isoja harppauksia lähemmäksi kansainvälistä tasoa. Joku siis mättää
kun ei olla oltu vieläkään kisoissa!!!
Otetaan esille yksi yksinkertainen fakta: suomalaisia pelaa kymmenittäin ulkomailla ja kansainvälistä kokemusta pitäisi olla siis riittävästi, eikö niin? Mutta jos asiaa tarkastelee tarkemmin niin ikävä kyllä suomalaisia
ei hirveästi esiinny mestareiden liigassa puhumattakaan Uefa-cupista, lukuunottamatta Hyypiää. Niin sanotut suurien otteluiden ilmapiiri ja sen luomat paineet jäävät lähes kaikilta muilta kokematta paitsi Hyypiältä. Se näkyy mm. naalintekotaidossa silloin kun maali olisi pakko tehdä (Kuqin moka Tsekkiä vastaan syksyllä 2005 :|Tämä asia on mielestäni suurin syy miksi Suomi ei ole pystynyt pelaamaan omalla tasollaan kaikissa karsinta otteluissa varsinkin huippumaita vastaan mikä olisi, niin kuin kaikki tietävät, elintärkeää jos Suomi mielii päästä arvokisoihin. Tästä asiasta on kyllä keskusteltu mediassa mutta otin sen nyt kuitenkin esille kun välillä tuntuu että unohdetaan tämä perusasia kun kritisoidaan Suomen jalkapallo maajoukkueen esityksiä kentällä.
Toinen asia mikä on pistänyt silmääni Suomen otteissa on se että Suomen pelin tempo hiipuu liian usein 60 peliminuutin jälkeen. Viimeisen 30 minuutin aikana ollaankin saatu lähes aina turpaan tai sitten menetetty 2-0 johtoasema. Fyysisessä kunnossa ollaan siis myös pahasti jäljessä huippumaita. Juniori ikänä (n. 15 vuotiaasta lähtien) olisi siis hyvä totuttautua tekemään kaiken muun tärkeiden asioiden ohessa omatoimisesti aerobista lenkkiä, ei nyt kuitenkaan joka päivä, vaan pari kertaa viikossakin olisi hyvä asia. Huolelliset 15-30 min lämmittelyt ja jäähdyttelyt ovat tärkeä osa juniori jalkapalloilijan kestävyysharjoittelua. Kestävyys harjoittelu on tärkeää nimenomaan juuri kasvuvaiheessa. Jos sitä ei tee kasvuiässä on kova homma hankkia sitä aikuisena. Voimaa kun on paljon helpompi hankkia joten sitä voi hankkia enemmän vasta aikuisena. Kestävyyttä ei kannata siis aliarvioida sillä ilman kestävyyttä nopeudesta ei kauheasti hyötyä ole kun hyytyy jo ennen aikoja kesken pelin, ei jaksa harjoitella riittävästi tekniikkaa ynnä muita asioita. Sitä voi sitten jokainen juniori miettiä tuleeko kestävyydestä huolehdittua riittävästi.
Vielä kolmas asia mikä harmittaa. Suomella on peliälyä fläppitaululla vaikka mielin määrin, (joskus tuntuu että tietoa on vähän liikaakin) mutta tuntuu että kentällä siitä älystä on jäljellä enää puolet. Teoria ja käytäntö ovat siis jalkapallossakin kaksi eri asiaa.
No se siitä surkuttelusta. Täytyy kuitenkin muistaa että Suomen jalkapallo on menossa koko ajan eteenpäin ja toivottovasti myös jatkossakin.
Juniorit ovat siinä avainasemassa. Täytyy vain jaksaa tehdä myös omatoimisia tekniikka- ja kestävyys harjoituksia joukkuetreenien lisäksi.
Hyvä jos jaksoit lukea oman mielipiteeni asiasta, innostuin jonkun verran :). Toivotan kaikille hyvää kesää ja junioireille onnistumisia ja iloa jalkapallon parissa!!! Nauttikaa kisoista mielin määrin!!!
T: jalkapalloapelannutjossainpäinmaailmaa :)
Kun Suomen jalkapallomaajoukkuetta tarkastelee paperilla, itselle tulee semmoinen olo että olisihan Suomen jo pitänyt pelata edes jossakin
2000-luvulla pelatuista jalkapallon lopputurnauk-
sista. Otteet kentälläkin ovat olleet paikka paikoin ihailtavaa katseltavaa. Pallo liikkuu
nätisti maata pitkin eikä missään ilmojen teillä kuin joskus aikaisemmin. Suomen taitotaso jalkapallossa on siis ottanut isoja harppauksia lähemmäksi kansainvälistä tasoa. Joku siis mättää
kun ei olla oltu vieläkään kisoissa!!!
Otetaan esille yksi yksinkertainen fakta: suomalaisia pelaa kymmenittäin ulkomailla ja kansainvälistä kokemusta pitäisi olla siis riittävästi, eikö niin? Mutta jos asiaa tarkastelee tarkemmin niin ikävä kyllä suomalaisia
ei hirveästi esiinny mestareiden liigassa puhumattakaan Uefa-cupista, lukuunottamatta Hyypiää. Niin sanotut suurien otteluiden ilmapiiri ja sen luomat paineet jäävät lähes kaikilta muilta kokematta paitsi Hyypiältä. Se näkyy mm. naalintekotaidossa silloin kun maali olisi pakko tehdä (Kuqin moka Tsekkiä vastaan syksyllä 2005 :|Tämä asia on mielestäni suurin syy miksi Suomi ei ole pystynyt pelaamaan omalla tasollaan kaikissa karsinta otteluissa varsinkin huippumaita vastaan mikä olisi, niin kuin kaikki tietävät, elintärkeää jos Suomi mielii päästä arvokisoihin. Tästä asiasta on kyllä keskusteltu mediassa mutta otin sen nyt kuitenkin esille kun välillä tuntuu että unohdetaan tämä perusasia kun kritisoidaan Suomen jalkapallo maajoukkueen esityksiä kentällä.
Toinen asia mikä on pistänyt silmääni Suomen otteissa on se että Suomen pelin tempo hiipuu liian usein 60 peliminuutin jälkeen. Viimeisen 30 minuutin aikana ollaankin saatu lähes aina turpaan tai sitten menetetty 2-0 johtoasema. Fyysisessä kunnossa ollaan siis myös pahasti jäljessä huippumaita. Juniori ikänä (n. 15 vuotiaasta lähtien) olisi siis hyvä totuttautua tekemään kaiken muun tärkeiden asioiden ohessa omatoimisesti aerobista lenkkiä, ei nyt kuitenkaan joka päivä, vaan pari kertaa viikossakin olisi hyvä asia. Huolelliset 15-30 min lämmittelyt ja jäähdyttelyt ovat tärkeä osa juniori jalkapalloilijan kestävyysharjoittelua. Kestävyys harjoittelu on tärkeää nimenomaan juuri kasvuvaiheessa. Jos sitä ei tee kasvuiässä on kova homma hankkia sitä aikuisena. Voimaa kun on paljon helpompi hankkia joten sitä voi hankkia enemmän vasta aikuisena. Kestävyyttä ei kannata siis aliarvioida sillä ilman kestävyyttä nopeudesta ei kauheasti hyötyä ole kun hyytyy jo ennen aikoja kesken pelin, ei jaksa harjoitella riittävästi tekniikkaa ynnä muita asioita. Sitä voi sitten jokainen juniori miettiä tuleeko kestävyydestä huolehdittua riittävästi.
Vielä kolmas asia mikä harmittaa. Suomella on peliälyä fläppitaululla vaikka mielin määrin, (joskus tuntuu että tietoa on vähän liikaakin) mutta tuntuu että kentällä siitä älystä on jäljellä enää puolet. Teoria ja käytäntö ovat siis jalkapallossakin kaksi eri asiaa.
No se siitä surkuttelusta. Täytyy kuitenkin muistaa että Suomen jalkapallo on menossa koko ajan eteenpäin ja toivottovasti myös jatkossakin.
Juniorit ovat siinä avainasemassa. Täytyy vain jaksaa tehdä myös omatoimisia tekniikka- ja kestävyys harjoituksia joukkuetreenien lisäksi.
Hyvä jos jaksoit lukea oman mielipiteeni asiasta, innostuin jonkun verran :). Toivotan kaikille hyvää kesää ja junioireille onnistumisia ja iloa jalkapallon parissa!!! Nauttikaa kisoista mielin määrin!!!
T: jalkapalloapelannutjossainpäinmaailmaa :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomelta puuttuu 10 TEAMGEIST
MEILTÄ PUUTTUU SUPERTÄHDET JOITA ESIM RUOTSILLA ON ZLATAN JNE..KETÄ SUOMI TARJOO
meillä Litmanen, Hyypiä ja Forsel, mutta maajoukkueen valmentajaksi pitäis saada keke..
Sillä ei ole kunnianhimoa tarpeeksi ja se ei ARVOSTA suomalaista jalkapalloa,vaan vähättelee aina Suomen mahdollisuuksia menestyä..Sillä asenteella Suomelta menisi viimeisetkin mahdollisuudet kisoihin..KAIKKI LÄHTEE ASENTEESTA.JOKA ikiselle Suomen maajoukkuepelaajalle pitäisi TAKOA päähän lause "OLEN/OLEMME MAAILMAN PARHAITA" (vaikka ei pidä paikkaansa) mutta vain sillä asenteella voi tulla menestystä..eikä toisia NÖYRISTELEMÄLLÄ.
Ei syksyllä.Käsittääkseni Tshekissäkin MAALISKUU on KEVÄTTÄ eikä syksyä!! Tai Suomessa maaliskuu on kyllä TAlVEA.
Sen takia kun vaihdetaan pelaajia ja Suomella ei ole riittävästi laajuutta ja se näkyy heti kun vaihtopelaajat tulee kentälle.
Muurinen oli muuri Suomen menestykselle. Muistelen kun hän aina kertoi pelin menneen hyvin ja olleen tyytyväinen vaikka hävittiin. Ei tyylipisteillä ole merkitystä. Voitto=hyvä, tappio=huono. Toivottavasti uusi valmentaja nostaa rimaa hitusen, pienestä se kuitenkin on kiinni! Hyvää kesää kaikille:)