Mielikuvitus liikkeelle!

Just´ näin kävi meilläpäin
Meidän paikkakunnallamme, joku, en tiedä kuka, teki mielettömän ehdotuksen , tehdään järvi.
Ei yhtään järveä 50 km säteellä
Sopimus Ruduksen kanssa ja veivät hiekkaharjun pois, maksoivatkin siitä , maisemoivat ja täällä on nyt järvi

Ei ehkä liikeideana tuottoisa, mutta ihmisystävällinen ratkaisu

Minäkin ajattelin että montun voisi täyttää vedellä (tai rakentaa valtavan uima-altaan), reunoilla olisi sitten lomamökkejä...Rannassa veneitä vuokrattavana.
Näin että rannassa oli sellaisia kalansavustushökkeleitä ja lahoja kalastusveneitä. Niin, en tarkoita näitä veneitä vuokrattavaksi :)!
Ennen hiekkamontun avaamista on ranta ollut ilmeisesti paikkakuntalaisten kalaranta.

Tuli mieleen entinen kotikaupunkini, missä on keskellä kaupunkia tekojärvi. Se on betonista tehty, kuin wok-pannu. Reunat on loivat ja ihanteelliset auringonottoa varten. Istutuksia on laitettu että saa hakeutua varjoon tai olla muuten katseilta suojassa jos haluaa.
Eräänä syksynä järvestä tehtiin rokkikonserttia varten näyttämö! Ei muuta kuin proppu auki ja vesi pois järvestä! Reunoilla olevilla ruohikoilla istui konserttiyleisö ja keskellä kuivaa järveä soi Badrock (Kylpyrokki)! :)
Paikka on kaupunkilaisten keidas ja siitä on riidelty kovasti kun kunnan poliitikot haluaisivat rakentaa asuntoja alueelle. Ei taida onnistua.

soilike kirjoitti:

Just´ näin kävi meilläpäin
Meidän paikkakunnallamme, joku, en tiedä kuka, teki mielettömän ehdotuksen , tehdään järvi.
Ei yhtään järveä 50 km säteellä
Sopimus Ruduksen kanssa ja veivät hiekkaharjun pois, maksoivatkin siitä , maisemoivat ja täällä on nyt järvi

Ei ehkä liikeideana tuottoisa, mutta ihmisystävällinen ratkaisu

Lue lisää

tällaisina päivinä kuin nytkin kun kesä on vihdoinkin tullut!

soilike kirjoitti:

Just´ näin kävi meilläpäin
Meidän paikkakunnallamme, joku, en tiedä kuka, teki mielettömän ehdotuksen , tehdään järvi.
Ei yhtään järveä 50 km säteellä
Sopimus Ruduksen kanssa ja veivät hiekkaharjun pois, maksoivatkin siitä , maisemoivat ja täällä on nyt järvi

Ei ehkä liikeideana tuottoisa, mutta ihmisystävällinen ratkaisu

Lue lisää

Mielenkiintoinen ajatus.

Miten vesi pysyy, ettei se karkaa? Teillä on varmaan puro tai joki, jonka ansiosta vesi vaihtuu, vai miten? Onko pohja jotenkin tehty vettä läpäisemättömäksi?

Siinä minun mielikuvitusleikissäni ongelma olisi ollut veden säilyminen puhtaana. Pohjassa kyllä oli lähteitä, mutta riittääkö sellainen?

Mielikuvitusleikissäni olisin jättänyt maisemoinnin muutaman metrin päähän rannasta, jotta valumavesi ei olisi päässyt suoraan lampeen.

Teillä kunnan on täytynyt olla mukana hankkeessa, muuten lupien saannit olisivat kestäneet sukupolven ajan.

Minun kotikaupungissa päinvastoin täytettiin pieni pyöreä merenlahti. Se oli minusta koristeellinen, vaikkakin vesi oli likaista huonon vaihtuvuuden takia. Nyt paikalla on puisto. Ehkä puisto tuli halvemmaksi kuin keinotekoinen veden vaihtumisen järjestäminen.

MdK-MdK kirjoitti:

Minäkin ajattelin että montun voisi täyttää vedellä (tai rakentaa valtavan uima-altaan), reunoilla olisi sitten lomamökkejä...Rannassa veneitä vuokrattavana.
Näin että rannassa oli sellaisia kalansavustushökkeleitä ja lahoja kalastusveneitä. Niin, en tarkoita näitä veneitä vuokrattavaksi :)!
Ennen hiekkamontun avaamista on ranta ollut ilmeisesti paikkakuntalaisten kalaranta.

Tuli mieleen entinen kotikaupunkini, missä on keskellä kaupunkia tekojärvi. Se on betonista tehty, kuin wok-pannu. Reunat on loivat ja ihanteelliset auringonottoa varten. Istutuksia on laitettu että saa hakeutua varjoon tai olla muuten katseilta suojassa jos haluaa.
Eräänä syksynä järvestä tehtiin rokkikonserttia varten näyttämö! Ei muuta kuin proppu auki ja vesi pois järvestä! Reunoilla olevilla ruohikoilla istui konserttiyleisö ja keskellä kuivaa järveä soi Badrock (Kylpyrokki)! :)
Paikka on kaupunkilaisten keidas ja siitä on riidelty kovasti kun kunnan poliitikot haluaisivat rakentaa asuntoja alueelle. Ei taida onnistua.

Lue lisää

Minulle ei tullut mieleenkkän päästää muita ihmisiä omalle Hilly Billy Beachilleni. Se oli niin kaukana asutuksestakin, että tuskin sinne olisi kukaan tullutkaan. Tai ehkä pääsylippujen myynti olisi pitänyt tehokkaasti kaikki poissa. :)

ii-li kirjoitti:

Minulle ei tullut mieleenkkän päästää muita ihmisiä omalle Hilly Billy Beachilleni. Se oli niin kaukana asutuksestakin, että tuskin sinne olisi kukaan tullutkaan. Tai ehkä pääsylippujen myynti olisi pitänyt tehokkaasti kaikki poissa. :)

Lue lisää

Minulla kun on jo oma Hilly Billy Beacheni tässä vieressä niin aivan bisneksen kannalta ajattelin, mitä tuommoisella "maisemajätteellä" voisi vielä tehdä :)!
Vaikka minulla onkin bisnesnaisen koulutus niin en ikinä ole hamunnut suurten rahojen perään käytännössä. Ideoita on ollut mutta toteuttajaksi minusta ei olisi, olen sen verran mukavuudenhaluinen.

MdK-MdK kirjoitti:

Minulla kun on jo oma Hilly Billy Beacheni tässä vieressä niin aivan bisneksen kannalta ajattelin, mitä tuommoisella "maisemajätteellä" voisi vielä tehdä :)!
Vaikka minulla onkin bisnesnaisen koulutus niin en ikinä ole hamunnut suurten rahojen perään käytännössä. Ideoita on ollut mutta toteuttajaksi minusta ei olisi, olen sen verran mukavuudenhaluinen.

Lue lisää

Koulutus ei tee kenestäkään yrittäjää.

Kukaan ei saa JOUTUA yrittäjäksi. Sen olen nähnyt kymmeniä kertoja työni vuoksi.

Yrittämisen täytyy olla sisäistä paloa, oli koulutus tai ei. Yrittäjä ei ole koskaan vapaalla. Hänen pitää muistaa bisnes joka hetki. Todellisella yrittäjäluonteella se on selkäytimessä. Muilla ei. Yrittäjäluonne on jollakin tavalla "sopeutumaton", itsenäinen ihminen, jolla on tarve tehdä omat, itsenäiset valintansa.

Suomessa ja Ruotsissa on paljon vähemmän yrittäjiksi pyrkiviä kuin köyhemmissä maissa, esim. Virossa tai Puolassa. Olemmekohan "laitostuneita"?

Olen ennekin pauhannut tästä: Syvimmän laman aikana työvoimaviranomaiset houkuttelivat ihmisiä yrittäjiksi. Se oli täysin edesvastuutonta toimintaa. Luvattiin starttirahaa ja muuta yrittäjätukea, mutta ei kerrottu riittävän selvästi, että koukkuun jääneet menettäisivät kaikki työmarkkinaetunsa lopullisesti.

Yhteiskunnan palkkaamat velkaneuvojat ovat Suomessa yhä pääosin vastavalmistuneita juristeja, jotka epätoivoisesti etsivät parempaa työpaikkaa. (Vastavalmistuneiden juristien työllisyystilanne on huono.)

ii-li kirjoitti:

Koulutus ei tee kenestäkään yrittäjää.

Kukaan ei saa JOUTUA yrittäjäksi. Sen olen nähnyt kymmeniä kertoja työni vuoksi.

Yrittämisen täytyy olla sisäistä paloa, oli koulutus tai ei. Yrittäjä ei ole koskaan vapaalla. Hänen pitää muistaa bisnes joka hetki. Todellisella yrittäjäluonteella se on selkäytimessä. Muilla ei. Yrittäjäluonne on jollakin tavalla "sopeutumaton", itsenäinen ihminen, jolla on tarve tehdä omat, itsenäiset valintansa.

Suomessa ja Ruotsissa on paljon vähemmän yrittäjiksi pyrkiviä kuin köyhemmissä maissa, esim. Virossa tai Puolassa. Olemmekohan "laitostuneita"?

Olen ennekin pauhannut tästä: Syvimmän laman aikana työvoimaviranomaiset houkuttelivat ihmisiä yrittäjiksi. Se oli täysin edesvastuutonta toimintaa. Luvattiin starttirahaa ja muuta yrittäjätukea, mutta ei kerrottu riittävän selvästi, että koukkuun jääneet menettäisivät kaikki työmarkkinaetunsa lopullisesti.

Yhteiskunnan palkkaamat velkaneuvojat ovat Suomessa yhä pääosin vastavalmistuneita juristeja, jotka epätoivoisesti etsivät parempaa työpaikkaa. (Vastavalmistuneiden juristien työllisyystilanne on huono.)

Lue lisää

se on sekin, yrittäjänä oleminen.
Olen sen verran kokeillut, että 10 vuoden jälkeen aloin kysellä itseltäni, mitä oikeastaan teen. Tätäkö elämä on? Ei koskaan vapaata, ei koskaan saa sairastua, pitkiä päiviä, aina valmisteluja uusia kohteita varten...
Olin toki menestyvä yksityisyrittäjänäkin, mutta en jaksanut enää nauttia menestymisestä ja tuloksista, vaan päätin siirtyä taka-alalle nauttimaan elämästä ja näistä viimeisistä vuosista. Elämä on niin paljon muutakin!

Täällä Ruotsissa vaahdottiin kovasti EU:hun liittymisen edellä mitkä mahdollisuudet ihmisillä olisikaan yksityisyrittäjinä!
Voi hyvä jysäys! Ei kai kaikki työttömät voisi ruveta yksityisyrittäjiksi!
Parhaiten menestyvät yksityisyrittäjät ovat täällä siirtolaiset, joilla on jokin pieni perheyritys, pizzeria, ravintola, siivousfirma tms.
He aloittavat koko perheen voimin vaatimattomasti, koska eivät saa lainaa eikä mitään apua yhteiskunnalta, tekevät pitkiä päiviä ja alkavat pikkuhiljaa saada hyviä tuloksia ja laajentavat yritystään.
Vastakohtana ovat ruotsalaisyrittäjät, jotka saavat lainaa mutta käyttävät rahat heti hienon auton ostoon, huoneisto hyvällä liikepaikalla ja sitten tehdään konkurssi vuoden parin sisällä.

MdK-MdK kirjoitti:

se on sekin, yrittäjänä oleminen.
Olen sen verran kokeillut, että 10 vuoden jälkeen aloin kysellä itseltäni, mitä oikeastaan teen. Tätäkö elämä on? Ei koskaan vapaata, ei koskaan saa sairastua, pitkiä päiviä, aina valmisteluja uusia kohteita varten...
Olin toki menestyvä yksityisyrittäjänäkin, mutta en jaksanut enää nauttia menestymisestä ja tuloksista, vaan päätin siirtyä taka-alalle nauttimaan elämästä ja näistä viimeisistä vuosista. Elämä on niin paljon muutakin!

Täällä Ruotsissa vaahdottiin kovasti EU:hun liittymisen edellä mitkä mahdollisuudet ihmisillä olisikaan yksityisyrittäjinä!
Voi hyvä jysäys! Ei kai kaikki työttömät voisi ruveta yksityisyrittäjiksi!
Parhaiten menestyvät yksityisyrittäjät ovat täällä siirtolaiset, joilla on jokin pieni perheyritys, pizzeria, ravintola, siivousfirma tms.
He aloittavat koko perheen voimin vaatimattomasti, koska eivät saa lainaa eikä mitään apua yhteiskunnalta, tekevät pitkiä päiviä ja alkavat pikkuhiljaa saada hyviä tuloksia ja laajentavat yritystään.
Vastakohtana ovat ruotsalaisyrittäjät, jotka saavat lainaa mutta käyttävät rahat heti hienon auton ostoon, huoneisto hyvällä liikepaikalla ja sitten tehdään konkurssi vuoden parin sisällä.

Lue lisää

...kaukoidästä tulleet maahanmuuttajat täällä meillä pärjäävät maahanmuuttajista parhaiten yrittäjinä. He pärjäävät muutenkin parhaiten. Tietysi myös Lähi-Idästä tulleilla on ravintoloita sun muita pikku yrityksiä, ja nekin pärjäävät. - Joka tapauksessa maahanmuuttajat ovat usein yrittäjiä. Yrittäminen kuuluu sikäläiseen kultuuriin.

Olet varmaan kertonut, minkä alan yritys sinulla oli, mutta en muista.

Pohjoismaissa ja ehkä muuallakin Euroopassa yrittäminen on vaikeaa tiukan lainsäädännön, byrokratian ja verottajan epäluuloisuuden vuoksi. Pitää olla hyvä liikeidea ja riittävästi tarmoa ja sisäistä halua. - Helppoa elämää se ei varmastikaan ole.

Itse en olisi voinut olla yrittäjä. Olen tekijä ja toteuttaja, en riskinottaja. - Kyllähän minä olen myynyt asiantuntijapalveluja ikäni kaiken omassa työssäni, mutta se onkin ihan erilaista myyntiä kuin tavaran, koneiden, visuaalisten ideoiden, muodin, hittituotteiden tai mielikuvien myynti. Ongelmien ratkaisun myynnissä on tärkeinä uskottavuus ja asiallisuus. Saa olla kuiva, pidättyväinen ja vanha (se on etu), kunhan antaa asiakkaalle kuvan siitä, että tietää, mistä puhuu ja jaksaa kuunnella, mitä asiakas haluaa. Paras myyntivaltti on hoitaa työt niin hyvin, että asiakas tulee itse takaisin seuraavalla kerralla.

Unelmia ja tavoitteita pitää olla.

Minullakin on meneillään
senior-kauppa-suunnitelma,
XXXXL-kokoisten halattien maahantuonti,
yösija-motelliketju, komponentti rakentein
ja monta pienempää unelmaa.
Kylläpä niissä riittää pähkäilemistä

Siihen saakka, konsa dementia pyyhkii pois kaiken.
Voipi olla eka täydellisesti tyydyttävä elämäntilanne, kun ei tiedä mitään kaivata.

soilike kirjoitti:

Unelmia ja tavoitteita pitää olla.

Minullakin on meneillään
senior-kauppa-suunnitelma,
XXXXL-kokoisten halattien maahantuonti,
yösija-motelliketju, komponentti rakentein
ja monta pienempää unelmaa.
Kylläpä niissä riittää pähkäilemistä

Siihen saakka, konsa dementia pyyhkii pois kaiken.
Voipi olla eka täydellisesti tyydyttävä elämäntilanne, kun ei tiedä mitään kaivata.

Lue lisää

suunnittelemaan että heti kun minulla välähtää joku lapsisita sanoo jo silmillä ei äiti nyt et kyllä innostu.Ne aina etukäteen varoittavat minua suunnittelemasta jos ne kertoo jotain.

Monta suunnitelmaa on toteunutkin.Esim.kun on pitänyt laajentaa tai talon rakennuksessa.
Pihat olen yksistään suunnitellut josta on enää yksi itsellä.
Itselle suunnitellessa pitää huomioida mihin omat resussit riittää.

Meilläkin on korkean vaaran päällä soramonttu,no senhän on nuori isäntä täyttänyt kaikella romulla mutta se on komealla paikalla.
Tyttäreni haluaisi rakentaa kappelin ja ateljeen sen vaaran päälle kun sillä on omat tunnearvot meille vaan kun se on toisen oma.
Minä en koskaan pane kapuloita rattaisiin jos jotain on tekeillä.Saa nähdä onnistuuko tämä haave.

soilike kirjoitti:

Unelmia ja tavoitteita pitää olla.

Minullakin on meneillään
senior-kauppa-suunnitelma,
XXXXL-kokoisten halattien maahantuonti,
yösija-motelliketju, komponentti rakentein
ja monta pienempää unelmaa.
Kylläpä niissä riittää pähkäilemistä

Siihen saakka, konsa dementia pyyhkii pois kaiken.
Voipi olla eka täydellisesti tyydyttävä elämäntilanne, kun ei tiedä mitään kaivata.

Lue lisää

Esimerkiksi tuo halattien maahantuonti!
Olen hyvissä ajoin sanonut pojalleni että sitten kun minut on aika siirtää hoitoon niin vaatteet eivät saa ahdistaa, niitten on oltava helppoja ottaa pois ja pukea päälle.

Näin joskus kauan sitten kun olin kesätöissä eräässä vanhainkodissa, kuinka hankalaa oli riisua ja vaatettaa vanhuksia, joilla oli joskus nuorempana ostettuja kireitä vaatteita ja esim. kireitten kangaspuseroitten riisuminen ja päälle laittaminen oli vanhuksille tuskallista.
Tuntui kuin olisi katkonut käsivarsia kun mummot ja vaarit voivottivat pukeutumistilanteissa! Sanoin monelle omaiselle että toisivat vähän mukavampia vaatteita vanhuksilleen, mutta harva sellaisia kehoituksia otti todesta, vanhus kun kuitenkin kuolisi kohta, mitäs häneen rahoja haaskaamaan. :-/

Koska myöhemmin olen tehnyt paljon töitä juuri vaatetuksen parissa, niin olen päättänyt että minulle tehdään pehmeitä vaatteita, jotka saa helposti päälle ja päältä pois.
Esim. pehmeitä kietaisuhameita, jotka kiinnitetään tarranauhalla. Ovat naisellisen näköisiäkin ja suojelevat reumaattisia sääriä vedolta :) Kauniita ponchoja, jotka vaan vetäistään pään yli, suojaavat hartioita, lämmittävät mutta eivät hiosta.

MdK-MdK kirjoitti:

Esimerkiksi tuo halattien maahantuonti!
Olen hyvissä ajoin sanonut pojalleni että sitten kun minut on aika siirtää hoitoon niin vaatteet eivät saa ahdistaa, niitten on oltava helppoja ottaa pois ja pukea päälle.

Näin joskus kauan sitten kun olin kesätöissä eräässä vanhainkodissa, kuinka hankalaa oli riisua ja vaatettaa vanhuksia, joilla oli joskus nuorempana ostettuja kireitä vaatteita ja esim. kireitten kangaspuseroitten riisuminen ja päälle laittaminen oli vanhuksille tuskallista.
Tuntui kuin olisi katkonut käsivarsia kun mummot ja vaarit voivottivat pukeutumistilanteissa! Sanoin monelle omaiselle että toisivat vähän mukavampia vaatteita vanhuksilleen, mutta harva sellaisia kehoituksia otti todesta, vanhus kun kuitenkin kuolisi kohta, mitäs häneen rahoja haaskaamaan. :-/

Koska myöhemmin olen tehnyt paljon töitä juuri vaatetuksen parissa, niin olen päättänyt että minulle tehdään pehmeitä vaatteita, jotka saa helposti päälle ja päältä pois.
Esim. pehmeitä kietaisuhameita, jotka kiinnitetään tarranauhalla. Ovat naisellisen näköisiäkin ja suojelevat reumaattisia sääriä vedolta :) Kauniita ponchoja, jotka vaan vetäistään pään yli, suojaavat hartioita, lämmittävät mutta eivät hiosta.

Lue lisää

ihanaa kun ihmiset ajattelee vanhuksiakin.
Ei olisi vaikeaa keksiä vanhuksille vaatteita,kun
konsepti jo on.Vanhusten vaatteet samalla periaatteella kuin sylilastenkin,eikös?

Miesystäväni sanoo että minulla on lemmikinsiniset silmät :D
Siitä innostuin niin paljon että istutin mättään lemmikkejä parvekkeelle viime kesänä. Lemmikkimättäät olivat pysyneet hengissä talven yli.
Nyt istutin ne talon nurkalle yhdessä päivänkakkaroitten kanssa ja iskevät silmää ystävälleni kun hän tulee täällä käymään :)

Kun niitä on paljon, niin siinä silmä lepää. Lemmikit tietysti myös.

Lapsena pidin kovasti tädykkeistä ja pelto-orvokaista. Olin lapsena kovin innokas kasvien tutkija. Into hyytyi siihen, kun oli pakko ruveta keräämään kasveja. Siihen asti olin kerännyt prässännyt kasveja ilomielin, mutta ilo loppui lyhyeen, kun siitä tuli pakko.

Juuri siniset kukat olivat vaikeita prässättäviä, koska väri hävisi niin helposti. Yritimme kehittää menetelmiä, joilla värin saisi säilymään. (Kuuma vesi, erilaiset kemikaalit.) Luovuus loppui, kun harrastuksesta tuli pakkopullaa. Sen jälkeen ei enää välittänyt kehitellä mitään.

ii-li kirjoitti:

Kun niitä on paljon, niin siinä silmä lepää. Lemmikit tietysti myös.

Lapsena pidin kovasti tädykkeistä ja pelto-orvokaista. Olin lapsena kovin innokas kasvien tutkija. Into hyytyi siihen, kun oli pakko ruveta keräämään kasveja. Siihen asti olin kerännyt prässännyt kasveja ilomielin, mutta ilo loppui lyhyeen, kun siitä tuli pakko.

Juuri siniset kukat olivat vaikeita prässättäviä, koska väri hävisi niin helposti. Yritimme kehittää menetelmiä, joilla värin saisi säilymään. (Kuuma vesi, erilaiset kemikaalit.) Luovuus loppui, kun harrastuksesta tuli pakkopullaa. Sen jälkeen ei enää välittänyt kehitellä mitään.

Lue lisää

Totta, laaja keväinen sinivuokkamätäs on huikaisevan kaunis.

Olen muutenkin hieman hulluna sinisiin kukkiin. Tällä hetkellä pihalla kukkii lemmikkien lisäksi ainakin siniset orvokit, siniset kesäleimut. Ylväs, komea jaloritarinkannus alkaa olla nupuillaan...samoin siniset hentokukkaiset akileijat...ja lisää pitää saada!

Albertiina kirjoitti:

Totta, laaja keväinen sinivuokkamätäs on huikaisevan kaunis.

Olen muutenkin hieman hulluna sinisiin kukkiin. Tällä hetkellä pihalla kukkii lemmikkien lisäksi ainakin siniset orvokit, siniset kesäleimut. Ylväs, komea jaloritarinkannus alkaa olla nupuillaan...samoin siniset hentokukkaiset akileijat...ja lisää pitää saada!

Lue lisää

...meillä päin sanotiin, että kukkakimpussa pitää olla myös jokin sininen kukka. En tiedä, miten yleinen sellainen ajatus on, ja eihän se aina ole edes mahdollista.

Albertiina kirjoitti:

Totta, laaja keväinen sinivuokkamätäs on huikaisevan kaunis.

Olen muutenkin hieman hulluna sinisiin kukkiin. Tällä hetkellä pihalla kukkii lemmikkien lisäksi ainakin siniset orvokit, siniset kesäleimut. Ylväs, komea jaloritarinkannus alkaa olla nupuillaan...samoin siniset hentokukkaiset akileijat...ja lisää pitää saada!

Lue lisää

Sinisiä kukkia minäkin rakastan erityisesti. Noiden lisäksi ihana on varjossakin viihtyvä kevätkaihonkukka,joka on jo lopettanut kukintansa. Pian karpaattienkello ja muurikello avautuvat kivikkoryhmässä ja kukkaniityn kellokukat.Jokin unikkolaji on huikean sininen, haluaisin ostaa sellaisen, mutta en muista nimeä.Kukkakimppuun ostan usein keltaisten ruusujen lisäksi muutaman tummansinisen anemonen.

Likka kirjoitti:

Sinisiä kukkia minäkin rakastan erityisesti. Noiden lisäksi ihana on varjossakin viihtyvä kevätkaihonkukka,joka on jo lopettanut kukintansa. Pian karpaattienkello ja muurikello avautuvat kivikkoryhmässä ja kukkaniityn kellokukat.Jokin unikkolaji on huikean sininen, haluaisin ostaa sellaisen, mutta en muista nimeä.Kukkakimppuun ostan usein keltaisten ruusujen lisäksi muutaman tummansinisen anemonen.

Lue lisää

lemikin siniset silmät vanhalla mustalaisnaisella.Se seurasi miuna minne menin niin minäkin salaa.Stten ulkona sanoi että haluaa jutella minun kanssa.
Minun vaisto sanoi että on totta että maailman viisain ihminen on vanha nainen.Mutta koetin olla viisaampi.

Näin kuitenkin vähän ennemmin että se sama nainen heitti roskapussin koristepensaan juuren eikä viitsinyt viedä ihan lähellä olevaan roskikseen.Sitten vain pelailemaan pelejä.

Miheni ei meinannut pysyä liitoksissaan kun sanoin.
Näin vielä toisessakin yhteydessä hänet ette uskoisi missä!!!

Likka kirjoitti:

Sinisiä kukkia minäkin rakastan erityisesti. Noiden lisäksi ihana on varjossakin viihtyvä kevätkaihonkukka,joka on jo lopettanut kukintansa. Pian karpaattienkello ja muurikello avautuvat kivikkoryhmässä ja kukkaniityn kellokukat.Jokin unikkolaji on huikean sininen, haluaisin ostaa sellaisen, mutta en muista nimeä.Kukkakimppuun ostan usein keltaisten ruusujen lisäksi muutaman tummansinisen anemonen.

Lue lisää

Heti kun näen jossain huikean sinisiä unikoita, hankin niitä pihalle mietiskelynurkkaa herkistämään. Ja siellä sitten istuskelen syvissä sinisissä ajatuksissa.

Albertiina kirjoitti:

Heti kun näen jossain huikean sinisiä unikoita, hankin niitä pihalle mietiskelynurkkaa herkistämään. Ja siellä sitten istuskelen syvissä sinisissä ajatuksissa.

Pussillisesta mukuloita, vain yksi kasvoi, iso sininen, pysäytti ohikulkijatkin.
Olen siitä asti aina etsinyt pussia, jossa lukis Anemone ”Royal”

Se ihanan sininen ”valeunikko” on kaunis vaikea kasvatettava
Olen yrittänyt usein

En nyt oikein usko tulosta.

ii-li kirjoitti:

En nyt oikein usko tulosta.

Olen kuin Nalle Puh! Ihanaa:)))

Muistutan tiikeriä. Arvasin jo etukäteen, olen aina ollut rohkea huimapää, nyt tosin ikä ja vaivat vähän jarruttavat.

a-woman1 kirjoitti:

Muistutan tiikeriä. Arvasin jo etukäteen, olen aina ollut rohkea huimapää, nyt tosin ikä ja vaivat vähän jarruttavat.

Tiikeri olen minäkin, kuten arvelinkin. Isin villikkolikka olen aina ollut.

Risto Reipas / mit'p's muutakaan = mukavuudenhaluinen

Enkä lainkaan tiennyt????