kun joskus puhutaan että " sillä kaverilla on musta vyö karatessa" niin kaveria aletaan kunnioittaa, ehkäpä myös pelätä.Mutta kaveri ei välttämättä osaa tapella yhtään,tietää vain katat ja tekniikat, osaa vähän murskaillakkin tiilejä ja laudanpätkiä niin ihmiset alkavat pitää kaveria vahvana ja mahtavana.Mutta kaveri ei osaa tapella.mikäs siinä mutta olen lukenut että joku mustan vyön karateka oli saanut turpaan koska iskuja ei harkoissa viedä perille asti.Mustan vyön miehessä vain kiehtoo se maagisuus mikä tavallisessa pulliaisessa herättää kiinnostusta.mutta karateka voi tappelun tullen potkaista kerran leukaan ja kaveri on siinä.
aihe tämäki mut...
karattukkma
81337
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja nimenomaan sisäruskeat kaikilla uhoajilla
Itse olin koulukiusattu, kun aloin tae kwon doa aikanani harrastamaan. Kun sana levisi, niin kiusaaminen lopppui 95 prosenttisesti. Ja kuten kuka tahansa voi järjellä ajatella, niin en mystisellä valkoisella vyöllä ollessani kyllä osannut tapella yhtään sen enempään kuin ilmankaan. =)
Eipä välttämättä tarvitse olla edes musta vyö, kun valkoinenkin saattaa riittää. =)
Mutta ne taidot auttaa ja tuo mm. itsevarmuutta.
Itse harrastin karatea myös aikoinaan. Oulussa tuli paikallinen painija letkunpuistossa uhoamamaan. Roikotti mua ristivyöstä ilmassa ja makeili voimillaan. Vedin rystysillä sen nyrkin kohdalle niin lujaa kun pystyin vaikka ilmat oli hieman jo vähissä, kun se puristi aika lujaa ja oli isompi kaveri. Kaveri löysäs yllättäen heti. Saattoi olla että sen sormet napsahti poikki tai ainakin osa niistä tai kämmenselän luita. Isomies huusi ihan vitusti. Käännyin ja vedin takakäden päähän niin lujaa kuin ikinä pystyin. Se painija lopetti siihen eikä kukaan muukaan sen mulkuista kavereista tullut enää päälle. Minulla oli muistaakseni oranssivyö karatessa silloin. Oli mulla jo muistakin lajeista kokemusta, mutta karateopeilla se painija silloin kellistettiin. Se oli perustyhmä painija ja hän ei osannut odottaa, että siinäkin tilanteessa joku voi vielä yrittää lyödä nyrkeillä.
Se on miehestä kiinni eikä vöistä. On mulla sittemmin siitä oranssista vyöarvot noussut. Ei ne taidot ainakaan huonommaksi mene, kun vyöarvo nousee. Sen sanoo järkikin.
itsekin kung fua olen alannut harrastamaan ja olen tullut paljon itsevarmemmaksi kun potkut nousee yli pään korkeudella jne. kyllä kamppailulajit ovat hieno asia!! =)
Takakädellä? No eipä sitten ihme. Varmaan pelästyi ihan mahottomasti!
Patukkaa sulle perseeseen niin rauhotut noissa taka"käsi" hommissa.
Osaa tapella / ei osaa tapella... mene ja tiedä ennenkuin tilanne tulee - tai toivottavasti ei tule. On luonnonlahjakkuuksia ja on paljon harjoitelleita. Kyllä pitkä harjoittelu ainakin nostaa valmiuksia puolustautumiseen. Jos on pitkään harjoitellut jotakin ja saanut siitä itsevarmuutta ( ei toki tyhmän ylpeyttä ), niin kaverista voi huokua se ulospäin, niin että riidanhaastaja miettii toisen kerran. Karatea tavataan nykyään mollata ettei ole realistista touhua. Ihaillaan muita lajeja. Sparraaminen on päivän sana. Tärkeää se onkin, mutta harjoittelua se on sekin - ei todellisuutta. Täydelliseen relismiin ei päästä koskaan, muuten rupeaa käymään huonosti ja harjoittelu muuttuu siksi, mitä harjoittelun avulla yritetään välttää.
Värillä ei ole välii kunhan se musta.