ankkuriin avomerellä

Hoksaamasi seikka oli kait se varsinainen kysyjän tarkoittama pointti... Kyllä naru riittää siihen että laskee ankkurin, vaikka keskellä valtamerta.

Kylpä ennen niin nokkelalla sirrillä on alkanut raksuttamaan hitaasti - dementia vaivaa?

Viki kirjoitti:

Hoksaamasi seikka oli kait se varsinainen kysyjän tarkoittama pointti... Kyllä naru riittää siihen että laskee ankkurin, vaikka keskellä valtamerta.

Kylpä ennen niin nokkelalla sirrillä on alkanut raksuttamaan hitaasti - dementia vaivaa?

kyrpä on aina kyrpä

Viki kirjoitti:

Hoksaamasi seikka oli kait se varsinainen kysyjän tarkoittama pointti... Kyllä naru riittää siihen että laskee ankkurin, vaikka keskellä valtamerta.

Kylpä ennen niin nokkelalla sirrillä on alkanut raksuttamaan hitaasti - dementia vaivaa?

narua ankkurin perässä?? Ihme ettei lankaa?!

Sir BB kirjoitti:

kyrpä on aina kyrpä

Silli on aina silli!

Laskin ankkurin 30 metrin kettingillä roikkumaan. En ole niin tyhmä ettenkö tiennyt veneeni rekaavan vaan olihan ympärillä tilaa. Jos nukkuessani olisin ajautunut rannan reunaan niin olisihan se ottanut jossain kiinni.
Tein kuitenkin kaiken laillisen, sytytin ankkurivalon ja laski ankkurin. Rekaaminen oli minun ongelmani ei ohittavien laivojen. En ollut laivareitillä joten ankkurointi nähdäkseni oli luvallista.

p.p. kirjoitti:

Laskin ankkurin 30 metrin kettingillä roikkumaan. En ole niin tyhmä ettenkö tiennyt veneeni rekaavan vaan olihan ympärillä tilaa. Jos nukkuessani olisin ajautunut rannan reunaan niin olisihan se ottanut jossain kiinni.
Tein kuitenkin kaiken laillisen, sytytin ankkurivalon ja laski ankkurin. Rekaaminen oli minun ongelmani ei ohittavien laivojen. En ollut laivareitillä joten ankkurointi nähdäkseni oli luvallista.

Jos ali olisi mennyt sukellusvene johon ankkuri olisi tarttunut niin olisit saanut elämäsi kyydin kenties vielä alaspäin.

katsokaapas joskus itämeren karttaa, ne joilla oikeasti on vene ovat etulyöntiasemassa..

50m ankkuriköysi hyvinkin ylettää pohjaan monin paikoin "keskellä" itämerta

iso kala kirjoitti:

Jos ali olisi mennyt sukellusvene johon ankkuri olisi tarttunut niin olisit saanut elämäsi kyydin kenties vielä alaspäin.

Nähdäkseni veneesi ajelehti ohjauskyvyttömänä merellä ilman tähystystä. Tilanne oli tahallaan aiheutettu eikä tilanteen korjaamiseksi kippari ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Ankkurivalo ei ollut tilanteeseen oikea merkkivalo.

Lähinnä tilannetta voisi verrata hätätilanteeseen, jossa lasketaan ajoankkuri ja pahoin uupunut/loukkaantunut miehistö vetäytyy kannen alle suojaan odottamaan pelastajia. Hätäkutsua tuskin olit kuitenkaan lähettänyt?

Tuuliajolla kirjoitti:

Nähdäkseni veneesi ajelehti ohjauskyvyttömänä merellä ilman tähystystä. Tilanne oli tahallaan aiheutettu eikä tilanteen korjaamiseksi kippari ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin. Ankkurivalo ei ollut tilanteeseen oikea merkkivalo.

Lähinnä tilannetta voisi verrata hätätilanteeseen, jossa lasketaan ajoankkuri ja pahoin uupunut/loukkaantunut miehistö vetäytyy kannen alle suojaan odottamaan pelastajia. Hätäkutsua tuskin olit kuitenkaan lähettänyt?

Eihän tuota voi verrata hätätilanteeseen, eikä kipparin pidä lähettää hätäkutsua pelkästään sen takia että ei jaksa enää pysyä valveilla, eihän?

Minun mielestäni ankkurivalo / -pallo on ihan hyvä tunnus osoittamaan sen, että ko. vene on lähes paikallaan, eikä sitä aktiivisesti kuljeteta.

Jos rekaava alus törmää johonkin, käytännössä siis paikallaan pysyvään esteeseen, niin se on tietysti syyllinen. Muutoin kellään ei ole oikeutta ajaa paikallaan olevan tai hitaasti ajelehtivan veneen yli, ja veneen saa laittaa parkkiin avomerelle, kunhan on pois liikennekaistolta.

Vai että hätätilanne kun väsyttää - kaikkea sitä kuulee!

katsokaapa karttaa kirjoitti:

katsokaapas joskus itämeren karttaa, ne joilla oikeasti on vene ovat etulyöntiasemassa..

50m ankkuriköysi hyvinkin ylettää pohjaan monin paikoin "keskellä" itämerta

Mitenköhän sitä nyt sitten pitää tulkita tilannetta, jossa kippari on niin uupunut, että ei pysty enää kuljettamaan venettään vaan joutuu jättämään sen ajelehtimaan avomerelle...

Yksinpurjehtija tietysti joutuu pitkillä matkoilla helposti tilanteeseen, jossa sääntöjä joutuu rikkomaan tai ainakin tulkitsemaan kovin väljästi. Selittäkää minulle vielä miksi lasketaan ankkuri roikkumaan eikä ajoankkuri?

Jos nyt pikkuisen väsyttää niin se on vähän sama asia kuin, että pysähtyy moottoritielle kun pikkuisen pissattaa - sakot siitä tulee.

eksä kirjoitti:

Mitenköhän sitä nyt sitten pitää tulkita tilannetta, jossa kippari on niin uupunut, että ei pysty enää kuljettamaan venettään vaan joutuu jättämään sen ajelehtimaan avomerelle...

Yksinpurjehtija tietysti joutuu pitkillä matkoilla helposti tilanteeseen, jossa sääntöjä joutuu rikkomaan tai ainakin tulkitsemaan kovin väljästi. Selittäkää minulle vielä miksi lasketaan ankkuri roikkumaan eikä ajoankkuri?

Jos nyt pikkuisen väsyttää niin se on vähän sama asia kuin, että pysähtyy moottoritielle kun pikkuisen pissattaa - sakot siitä tulee.

OK, jos koukku ei tapaa pohjaan, niin virallisestihan alus on kulussa, ja jos kippari koisaa niin laiminlyö tähystysvelvollisuuttaan. Mutta jotta sakot... kyllä on taas niin hallintoalamaisen jorinaa jotta oikein ällöttää!

Käytännössähän tilanne on niin, että suurin osa yksinpurjehtijoista ei mitään koukkua laske, vaan pistää autopilotin hommiin, säätää tutkasta tai AISista hälytyksen mailin parin päässä oleville kohteille ja antaa sortaa kuorsatessaan! Tässä on riskinsä, jos veneellä on useamman solmun nopeus niin se saattaa törmätä johonkin.

Jos vene taasen ajelehtii, ankkurivalo päällänsä, niin kelle lie tulee sakot mikäli laiva aavalla merellä töräyttää tuollaisen käytännössä paikoillaan olevan kohteen upoksiin. Tuskin kipparille, turha sitä on vainajaa rangaista :-(

Sikäli järkeen käypä homma tuo viiskytä metriä ankkuriketjua roikkumaan Itämerellä, tuo ehkäisee aika hyvin ajautumisen matalikolle, ajoankkuri ei sitä välttämättä tee.

Vai että Itämerellä samat säännöt kuin moottoritiellä - voi teitä kädettömiä ratinpyörittäjiä!!!

Viki kirjoitti:

OK, jos koukku ei tapaa pohjaan, niin virallisestihan alus on kulussa, ja jos kippari koisaa niin laiminlyö tähystysvelvollisuuttaan. Mutta jotta sakot... kyllä on taas niin hallintoalamaisen jorinaa jotta oikein ällöttää!

Käytännössähän tilanne on niin, että suurin osa yksinpurjehtijoista ei mitään koukkua laske, vaan pistää autopilotin hommiin, säätää tutkasta tai AISista hälytyksen mailin parin päässä oleville kohteille ja antaa sortaa kuorsatessaan! Tässä on riskinsä, jos veneellä on useamman solmun nopeus niin se saattaa törmätä johonkin.

Jos vene taasen ajelehtii, ankkurivalo päällänsä, niin kelle lie tulee sakot mikäli laiva aavalla merellä töräyttää tuollaisen käytännössä paikoillaan olevan kohteen upoksiin. Tuskin kipparille, turha sitä on vainajaa rangaista :-(

Sikäli järkeen käypä homma tuo viiskytä metriä ankkuriketjua roikkumaan Itämerellä, tuo ehkäisee aika hyvin ajautumisen matalikolle, ajoankkuri ei sitä välttämättä tee.

Vai että Itämerellä samat säännöt kuin moottoritiellä - voi teitä kädettömiä ratinpyörittäjiä!!!

Eli Viki ottaa aina veneessään nokoset kun väsy tulee. Vene ajelehtii ankkurivalo sytytettynä ja ankkuri köydestä/kettingistä roikkumassa. Tämä on Vikin mielestä ihan ok? Minusta ei.

eksä kirjoitti:

Eli Viki ottaa aina veneessään nokoset kun väsy tulee. Vene ajelehtii ankkurivalo sytytettynä ja ankkuri köydestä/kettingistä roikkumassa. Tämä on Vikin mielestä ihan ok? Minusta ei.

Noh, Itämerenkin ylitys yksin nukkumatta on mahdoton suoritus. Maapallon ympärikin purjehditaan yksin, viimeeksi Ellenin mahtava suoritus.

Kuten kerroin, yleisempää on torkkujen ajaksi trimmata purjeet sopivasti ja jättää vene autopilotin hoitoon matkan jatkuessa kohti määränpäätä. Ketjun aloittajalla on mielestäni turvallisempi vaihtoehto, laittaa vene parkkiin ankkurimerkkien kera, mutta kumpi eksän mielestä on järkevämpää? Vai pitäisikö polliisin olla vastassa jokaista yksinpurjehtijaa sakkolapun kera? Vai...?

katsokaapa karttaa kirjoitti:

katsokaapas joskus itämeren karttaa, ne joilla oikeasti on vene ovat etulyöntiasemassa..

50m ankkuriköysi hyvinkin ylettää pohjaan monin paikoin "keskellä" itämerta

Pitää olla paljon enemmän ankkuriköyttä että köysi olisi edes 45 asteen kulmassa 50 metrissä.

Viki kirjoitti:

Eihän tuota voi verrata hätätilanteeseen, eikä kipparin pidä lähettää hätäkutsua pelkästään sen takia että ei jaksa enää pysyä valveilla, eihän?

Minun mielestäni ankkurivalo / -pallo on ihan hyvä tunnus osoittamaan sen, että ko. vene on lähes paikallaan, eikä sitä aktiivisesti kuljeteta.

Jos rekaava alus törmää johonkin, käytännössä siis paikallaan pysyvään esteeseen, niin se on tietysti syyllinen. Muutoin kellään ei ole oikeutta ajaa paikallaan olevan tai hitaasti ajelehtivan veneen yli, ja veneen saa laittaa parkkiin avomerelle, kunhan on pois liikennekaistolta.

Vai että hätätilanne kun väsyttää - kaikkea sitä kuulee!

Ankkurivalo/pallo ei ole hyvä tunnus, koska se tarkoittaa, ettei alus liiku veden halki. Mikäli veneessä ei ollut ajoakkuria, se voi ajelehtia (eli olla kulussa) nopeastikin. Tällöin aluksen liikesuuntaa ei voi sanoa varmuudella ja väistäminen vaikeutua.

Uskoisimpa, että käräjillä ajelehtinut alus olisi enemmän syyllinen onnettomuuteen. Pelkästään siksi, että kulussa olevassa aluksessa (ei ole pohjassa kiinni) ei saa laiminlyödä tähystystä.

luoti kirjoitti:

Pitää olla paljon enemmän ankkuriköyttä että köysi olisi edes 45 asteen kulmassa 50 metrissä.

Itämeri on keskimäärinkin vain noin 50 metriä syvä. Saaristoolosuhteissakin olisi hyvä olla ankkuriköyttä vähintään 50 metriä. Jos siis pohjan laatu on hyvä ja on matalampi paikka niin 50 metriä voi pitää veneen paikallaan.

kulussa kirjoitti:

Ankkurivalo/pallo ei ole hyvä tunnus, koska se tarkoittaa, ettei alus liiku veden halki. Mikäli veneessä ei ollut ajoakkuria, se voi ajelehtia (eli olla kulussa) nopeastikin. Tällöin aluksen liikesuuntaa ei voi sanoa varmuudella ja väistäminen vaikeutua.

Uskoisimpa, että käräjillä ajelehtinut alus olisi enemmän syyllinen onnettomuuteen. Pelkästään siksi, että kulussa olevassa aluksessa (ei ole pohjassa kiinni) ei saa laiminlyödä tähystystä.

Ensinnäkin, jos yksinpurjehtijan purkkari jää avomerellä laivan yliajamaksi, niin todennäköisesti kipparia ei haasteta käräjille, vaikka ruumis löytyisikin.

Ankkurivalo tai -merkki tarkoittaa että alus ei ole kulussa, se ei siis liiku ja voi olettaa että siellä ei ole tähystystä. Jos alus ajelehtii, sen liikesuunnan määrittäminen on vaikeaa, mutta väistäminen helppoa koska sen nopeus on hidas. Myrskyssä alus voi ajelehtia useamman solmun nopeudella, mutta silloin tietty kannattaa käyttää ajoankkuria jolla toivon mukaan rekaaminen saadaan parin solmun paikkeille.

Käväisepä joskus avomerellä muutaman vuorokauden keikka, vaikka kaksin jos yksin et tohdi. Mietiskele siinä hämärän laskeutuessa jotta kumpaa pelkäät maailmassa enemmän: sakottavaa venepoliisia vai yliajavaa laivaa...

riittää. kirjoitti:

Itämeri on keskimäärinkin vain noin 50 metriä syvä. Saaristoolosuhteissakin olisi hyvä olla ankkuriköyttä vähintään 50 metriä. Jos siis pohjan laatu on hyvä ja on matalampi paikka niin 50 metriä voi pitää veneen paikallaan.

Keskustelun aloittaja kuvaili tilanteen ja kysyi saiko niin tehdä.

Meriteiden sääntöjen mukaan ei, Vikin käytännön tulkinnan mukaan kyllä.

Minusta se, että uskaltaa lähteä yksin itämerelle ja ajaa itsensä niin uuvuksiin, että ei pysty kuljettamaan alusta on hieman kyseenalaista. Erilaiset ennätysyritykset ja single hand -kilpailut ovat tietysti oma lukunsa. Eihän joku kanaalin yli uinti tai Everestille kiipeäminenkään ole sinällään järkevää. Näitä kuitenkin tekevät ihmiset "ammattimaisesti" ja tiedostaen riskit, jotka valitettavan usein toteutuvat.

Kahden hengen miehistöllä ajaa ainakin Gotlannin reissut ihan mukavasti 4-tunnin vahtivuoroilla.

eksä kirjoitti:

Keskustelun aloittaja kuvaili tilanteen ja kysyi saiko niin tehdä.

Meriteiden sääntöjen mukaan ei, Vikin käytännön tulkinnan mukaan kyllä.

Minusta se, että uskaltaa lähteä yksin itämerelle ja ajaa itsensä niin uuvuksiin, että ei pysty kuljettamaan alusta on hieman kyseenalaista. Erilaiset ennätysyritykset ja single hand -kilpailut ovat tietysti oma lukunsa. Eihän joku kanaalin yli uinti tai Everestille kiipeäminenkään ole sinällään järkevää. Näitä kuitenkin tekevät ihmiset "ammattimaisesti" ja tiedostaen riskit, jotka valitettavan usein toteutuvat.

Kahden hengen miehistöllä ajaa ainakin Gotlannin reissut ihan mukavasti 4-tunnin vahtivuoroilla.

No, nyt lopulta tultiin tuon perimmäisen kysymyksen ääreen. Pitäisikö yksinpurjehdus kieltää vaikka sitä tekevät ihmiset "amatöörimäisesti" tiedostamatta välttämättä riskejä, jotka varsin harvoin toteutuvat.

Skandinaaviseen pehmustettuun sosiaalikohtuyhteiskuntaan sopeutettu pullamössö ei voi ymmärtää moista holtittomuutta!!!

Viki kirjoitti:

No, nyt lopulta tultiin tuon perimmäisen kysymyksen ääreen. Pitäisikö yksinpurjehdus kieltää vaikka sitä tekevät ihmiset "amatöörimäisesti" tiedostamatta välttämättä riskejä, jotka varsin harvoin toteutuvat.

Skandinaaviseen pehmustettuun sosiaalikohtuyhteiskuntaan sopeutettu pullamössö ei voi ymmärtää moista holtittomuutta!!!

Yksinpurjehtija tai minkä tahansa aluksen päällikkö, joka ei tiedosta toimintaansa liittyviä riskejä on mielestäni täysin pätemätön kuljettamaan alusta. Missä määrin ollaan valmiita ottamaan tietoisia riskejä on sitten jokaisen päätettävissä.

VOR-kilapilussa nähtiin esimerkkejä mm. hukkuminen ja aluksen jättäminen. Toisessa tilanteessa tiedostettu riskinotto johti kuolemaan toisessa riskin minimoinnilla pelastui todennäköisesti ihmishenkiä.

Vikille tiedoksi, että meriteiden säännöt ovat voimassa myös Skandinavian (kohdun) ulkopuolella vähän isommillakin vesillä.

Jos nyt kuitenkin välttämättä haluat ripustaa myrskylyhdyn puomiin ja ajelehtia itämerellä niin siitä vaan, ei se minua haittaa ja tuskin siellä sakonkirjoittajiakaan vilisee.

eksä kirjoitti:

Yksinpurjehtija tai minkä tahansa aluksen päällikkö, joka ei tiedosta toimintaansa liittyviä riskejä on mielestäni täysin pätemätön kuljettamaan alusta. Missä määrin ollaan valmiita ottamaan tietoisia riskejä on sitten jokaisen päätettävissä.

VOR-kilapilussa nähtiin esimerkkejä mm. hukkuminen ja aluksen jättäminen. Toisessa tilanteessa tiedostettu riskinotto johti kuolemaan toisessa riskin minimoinnilla pelastui todennäköisesti ihmishenkiä.

Vikille tiedoksi, että meriteiden säännöt ovat voimassa myös Skandinavian (kohdun) ulkopuolella vähän isommillakin vesillä.

Jos nyt kuitenkin välttämättä haluat ripustaa myrskylyhdyn puomiin ja ajelehtia itämerellä niin siitä vaan, ei se minua haittaa ja tuskin siellä sakonkirjoittajiakaan vilisee.

"Rikoo on riskillä ruma!"

Äksä on ehdoton jätkä mielipiteissään: "minkä tahansa aluksen päällikkö, joka ei tiedosta toimintaansa liittyviä riskejä on mielestäni täysin pätemätön kuljettamaan alusta"

Täysin pätemättömiä löytyy sitten pilvin pimein, esimerkiksi nämä kaikki jotka pelkäävät lenskarissa mutta tuntevat olonsa turvalliseksi auton ratin takana. Tai sitten ne jotka luulevat olevansa turvassa soutuveneessä kotilammella, ja pelkäävät rannatonta ulappaa purkkarin sitlootassa. Vilkaiskaapa tilastoja ja tehkää sen persteellä riskit analyysit!

Mukava lukea sellaisia vastauksia joiden kirjoittaja on ensin perehtynyt asiaan ja vasta sitten ryhtynyt naputtamaan meiliä.
Joskus tuntuu kuin tällä palstalla kirjoittaisivat vain "kynäripulia" potevat sanasepot joiden asian- ja varsinkin meriteiden sääntöjen tuntemus on pelkän kuulopuheen asteella. Rintaäänellä toitotetaan jotain mikä pohjautuu luuloon eikä tietoon tai on muuten täyttä puutaheinää. Kuten monessa kommentissa tässäkin topicissa.

Valehtelin kun kirjoitin laskeneeni 30 metriä kettinkiä. Laskin ankkurin vain veteen kuin malliksi. Ilma oli tyyni ja ajeletimisesta ei voinut puhua. Olin mieluummin paikkallaan. Olisiko minun pitänyt seisoa kannella ja laivan tullessa kohti olisin ankkurivalon lisäksi heiluttanut taskulamppua tai valkoista lakanaa. Olisiko laivan päällikkö silloin ymmärtänyt paremmin että olen paikallaan.

p.p. kirjoitti:

Valehtelin kun kirjoitin laskeneeni 30 metriä kettinkiä. Laskin ankkurin vain veteen kuin malliksi. Ilma oli tyyni ja ajeletimisesta ei voinut puhua. Olin mieluummin paikkallaan. Olisiko minun pitänyt seisoa kannella ja laivan tullessa kohti olisin ankkurivalon lisäksi heiluttanut taskulamppua tai valkoista lakanaa. Olisiko laivan päällikkö silloin ymmärtänyt paremmin että olen paikallaan.

Nimimerkkein XXXXX ja Purjehduksen harrastaja, lukekaapa keskustelun aloitus ennen kuin kommentoitte.

Kysymys oli tilanteesta, jossa ankkuri laskettiin roikkumaan eli ei siis pohjaan. Väitän, että tämä ei ole sama asia kuin ankkuroiminen, jossa vene on "kiinnitettynä" pohjaan. Ankkuri valo ei ole oikea valo tähän tilanteeseen ja veneessä pitää olla tähystys koska se on tulkintani mukaan edelleen kulussa.

Purjehduksen harrastajalle nähtävästi oli antoisaa saada rautaisannos perustietoa ankkuroinnista. Keskustelun todellinen aihe sen sijaan taisi mennä ohi.

Sinänsä toive saada tälle palstalle asiallista keskustelua on oikeutettu. Kunhan muutama häirikkö häipyisi.

Varsinaiseen kysymykseen en enää jaksa liiemmin kommentoida, mutta halusin tarkentaa että yleensä riittää kolme kertaa syyvyyden metrimäärä kettingiksi. Joskus hätätilassa olen saattanut ankkuroida kaksinkertaisellakin määrällä, mikäli on ollut kovin syvää. Silloin rekaaminen tosin todennäköistä. Tuosta voi olla osa (50m) kettinkiä ja loput köyttä.

Kahdelle ensimmäiselle vastaajalle suosittelen tutustumista Itämeren ominaisuuksiin paremmin. Ankkurointi on mahdollista, mutta etenkin keskellä väylää sulaa hulluutta.