Miksi

uskalla olla onnellinen? Tapaan miehen, alan vatvomaan syitä, miksi suhteemme ei koskaan tulisi onnistumaan. Kerron nämä syyt miehelle ja jälkeenpäin uskottelen itselleni, että tein oikein, vaikka sydän huutaa ikävästä. Pilaan siis aina kaiken omilla toimillani. Ja pakko hirveällä kiireellä aina etsiä joku lohduttaja, jotta en jäisi yksin. Mutta koko ajan olen hemmetin yksinäinen kun en uskalla mennä pintaa syvemmälle ja rakastaa.

Voisin vedota huonoihin suhdekokemuksiini, joita kyllä on, mutta en jaksa enää kantaa menneisyyden taakkaa. Mutta joka kerta kun joku pääsee askeleen minua lähemmäksi, astun monta kilometriä taaemmas. Eilen taas itkin itseni uneen kun olin töpännyt hyvin alkaneen suhteen, josta olisi voinut tulla jotain.

Onko kenelläkään samanlaisia tuntemuksia?
2938
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Olet ehkä jostain syystä epävarma ja et uskalla rakastua. Sinun täytyy oppia luottamaan toiseen. Uskaltaa antaa ja ottaa.

Kerro juttusi suoraan miehelle, johon olet ihastunut. Todennäköisesti hän ymmärtää, tai ainakin yrittää ymmmärtää.

Äänestä

Mitä pelkäät uudessa suhteessa, että se menee pieleen. Meneppäs kertomaan sille peilin tytölle että hän on kulta ja rakastamisen arvoinen.Ja sitten
opettelet vahvasti uskomaan asiaasi. Kokemaan rakkautta, hellyyttä, että joku voi sinusta oikeasti välittää?
Mieti myös miten sinua on elämässäsi rakastettu? huonostiko? Uusi ystäväsi ei ole syyllinen, älä rankaise häntä.

Opettele tuntemaan ensin Itsei

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ihmeessä en kirjoitti:

uskalla olla onnellinen? Tapaan miehen, alan vatvomaan syitä, miksi suhteemme ei koskaan tulisi onnistumaan. Kerron nämä syyt miehelle ja jälkeenpäin uskottelen itselleni, että tein oikein, vaikka sydän huutaa ikävästä. Pilaan siis aina kaiken omilla toimillani. Ja pakko hirveällä kiireellä aina etsiä joku lohduttaja, jotta en jäisi yksin. Mutta koko ajan olen hemmetin yksinäinen kun en uskalla mennä pintaa syvemmälle ja rakastaa.

Voisin vedota huonoihin suhdekokemuksiini, joita kyllä on, mutta en jaksa enää kantaa menneisyyden taakkaa. Mutta joka kerta kun joku pääsee askeleen minua lähemmäksi, astun monta kilometriä taaemmas. Eilen taas itkin itseni uneen kun olin töpännyt hyvin alkaneen suhteen, josta olisi voinut tulla jotain.

Onko kenelläkään samanlaisia tuntemuksia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu