Lauloi lintunen aamulla.
On rakkaani jalkeilla.
Omassa ihanassa kodossaan.
Lintutalossa, mut omassaan.
Saapunut oli kaukaa.
Merien takaa.
Tuli maailmalta katsomaan.
Suomea ja sen luontoa.
Rakastaa maataan täälläkin.
Vaikka vuosia pois on ollutkin.
Ja mitä ihaninta.
Saan minäkin nauttia.
Kuulla äänen tuon ihmeellisen.
Sointuvan, pehmeän rakastavan.
Miks Luoja loikin miehen.
Niin kauniiksi kuvakseen.
Vie naisilta mielen ja kielen.
Antaa oikeuden rakastaa.
Voi ihmeitä maailma täynnä on.
Kun minulle antoi kohtalo.
Miehen tielleni.
Vieden kieleni.
Mykistäen tunteeseen.
Ikuiseen rakkauteen.
Suomeen ja sen mieheen.
On rakkaani jalkeilla.
Omassa ihanassa kodossaan.
Lintutalossa, mut omassaan.
Saapunut oli kaukaa.
Merien takaa.
Tuli maailmalta katsomaan.
Suomea ja sen luontoa.
Rakastaa maataan täälläkin.
Vaikka vuosia pois on ollutkin.
Ja mitä ihaninta.
Saan minäkin nauttia.
Kuulla äänen tuon ihmeellisen.
Sointuvan, pehmeän rakastavan.
Miks Luoja loikin miehen.
Niin kauniiksi kuvakseen.
Vie naisilta mielen ja kielen.
Antaa oikeuden rakastaa.
Voi ihmeitä maailma täynnä on.
Kun minulle antoi kohtalo.
Miehen tielleni.
Vieden kieleni.
Mykistäen tunteeseen.
Ikuiseen rakkauteen.
Suomeen ja sen mieheen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
näistä runoloista mittää ymmärrä mutta tuo viisaampi velpoeka käski kehua.